Raakaruoka ja aivot

Tässäpä mielenkiintoinen tiedeuutinen koskien yhtä kaupunkien nuorten suosimaa tuoretta ruokatrendiä, eli raakaruokaa:

Wired Science - Raw Food Not Enough to Feed Big Brains

 

Olen hyvin usein ihmetellyt, koskien joitain blogeja, että näillä raakaruokaan ja sen autuuteen uskovilla ihmisillä ei ole aivan kaikki kotona yläkerrassa mitä tulee ajatusten loogisuuteen, vaikkakin ne ajatukset ovat usein sangen lennokkaita ja nyt se syy alkanee selvitä.

Eating a raw food diet is a recipe for disaster if you’re trying to boost your species’ brainpower. That’s because humans would have to spend more than 9 hours a day eating to get enough energy from unprocessed raw food alone to support our large brains, according to a new study that calculates the energetic costs of growing a bigger brain or body in primates.

Hyvin vapaasti käännettynä kertoo, että raakaruokailu ruokavaliona on resepti katastrofiin, mikäli aikomuksenasi on kehittää lajillista älykkyyttäsi. Tämä sen takia, että ihmisen tulisi käyttää yli 9 tuntia päivässä syömiseen, jotta saisit riittävästi energiaa prosessoimattomasta raakaruuasta edes tukemaan suuria aivojasi ja aivojen energiantarvetta.

If you eat only raw food, there are not enough hours in the day to get enough calories to build such a large brain,” says Suzana Herculano-Houzel, a neuroscientist at the Federal University of Rio de Janeiro in Brazil who is co-author of the report. “We can afford more neurons, thanks to cooking.”

Jos syöt pelkkää raakaruokaa, päivässä ei ole riittävästi tunteja, jotta saisit tarpeeksi energiaa rakentaaksesi isot aivot. Meillä on varaa lajimme isoon aivojen neuronimäärään, kiitos ihmisen ruuanlaittotaidon.

Humans have more brain neurons than any other primate — about 86 billion, on average, compared with about 33 billion neurons in gorillas and 28 billion in chimpanzees.

Ihmisellä on  kädellisistä huikeasti eniten neuroneja (hermosoluja) aivoissaan, noin 86 miljardia keskimäärin, kun taas gorilloilla on 33 miljardia ja simpanseilla 28 miljardia.

While these extra neurons endow us with many benefits, they come at a price — our brains consume 20 percent of our body’s energy when resting, compared with 9 percent in other primates. So a long-standing riddle has been where did our ancestors get that extra energy to expand their minds as they evolved from animals with brains and bodies the size of chimpanzees?

Ylimääräiset neuronit antavat meille paljon etuja, mutta niillä on myös hintansa, eli aivomme kuluttavat 20 % kehomme energiasta levossa, verrattuna muiden kädellisten 9 % kulutukseen. Pitkään oli arvoitus, mistä varhaiset esi-isämme saivat sen ylimääräisen energiansa, jotta kehitys mahdollistui.

One answer came in the late 1990s when Harvard University primatologist Richard Wrangham proposed that the brain began to expand rapidly 1.6 million to 1.8 million years ago in our ancestor, Homo erectus, because this early human learned how to roast meat and tuberous root vegetables over a fire. Cooking, Wrangham argued, effectively predigested the food, making it easier and more efficient for our guts to absorb calories more rapidly. Since then, he and his colleagues have shown in lab studies of rodents and pythons that these animals grow up bigger and faster when they eat cooked meat instead of raw meat — and that it takes less energy to digest cooked meat than raw meat.

Vastaus oli ruuan kypsentäminen. Kypsennetyn ruuan kalorit elimistö ottaa nopeammin ja helpommin käyttöönsä. Sitten asiaa testattiin eläimiin ja kun jyrsijöille sekä käärmeille annettiinkin kypsennettyä ruokaa raa'an ruuan sijaan, ne kasvoivat paljon nopeammin, kuin raakaruualla ruokitut lajitoverinsa. Tämä johtui siitä, että kypsän lihan kalorit ovat eläimienkin ruuansulatuksen käytössä nopeammin ja tehokkaammin, eikä elimistön energiaa tarvitse tuhlata niin kauan ruuan sulattamiseen.

Melkein unohdin mainita, että tietenkin kaikkein tehokkain raakaruokavalio on sellainen, jossa ainekset syödään luomulaatuisena ja mieluiten biodynaamisena, jotta kaikki edut saadaan elimistön käyttöön. Tosin tieteellisen tiedon valossa voi kysyä, että mitkä edut?

Mutta mitäpä näistä, sillä pääasia on, että nuorisollamme on virikkeitä ja he tuntevat tekevänsä jotakin merkittävää ja kokevat olevansa kehityksen eturintamassa.