Luomussa ennätysvuosi - silti kauppa huutaa luomupulaa
Kirjoituksessa oli paljon sitä samaa, mitä nähdään joka jutussa. Luomu on pop, luomu on trendi, asiakkaat haluavat lisää ja lisää, mutta Suomesta sitä ei vain löydy. Mutta kuitenkin harmiteltiin sitä, että kaikesta trendistä huolimatta, paljon luomua menee myyntiin ei-luomuna. Myös S-ryhmän maitosekoilu käytiin taas läpi ja kerrottiin, että jopa suuri joukko luomutuottajia joutuu myymään luomumaitonsa tavanomaisena, kun jatkojalostaja tai kauppa ei ota sitä myyntiin.
Pro Luomu ei ollut huolissaan kaukoluomusta, sillä heidän mukaansa säännöt ovat luomussa samat, joten samaa on luomu, olipa sitten tuotettu vaikkapa toisella mantereella. Kun taas MTT:n Koikkalainen oli sitä mieltä, että juuri kaukoluomu syö luomun perusarvoja ja kertoo vain ruokabisneksen raakuudesta.
Mutta suurena yllätyksenä Oxfordin kirjallisuuskatsauksen huomiot käytiin läpi ja ne saivat jutusta jo jo sellaisen osan, että olin suorastaan hämmästynyt tuosta osiosta. Jostain sitä täytyy aloittaa ja tuo oli hyvä alku.
Akroekologian tohtori Hanna Tuomisto sai jutussa äänensä kuuluviin, sillä hänhän oli Oxfordin kirjallisuuskatsauksen johtava tutkija.
Kun saadaan suurempia satoja per hehtaari, ei tarvitse raivata lisää maata ja enemmän luontoa pysyy luontona ja vaikkapa hiiltä sitovina metsinä, kertoo Tuomisto.
Sitten kerrottiin, että ympäristön kuormittumisen erot tiloilla ovat suuria, niin luomu kuin tavanomaisilla tiloillakin. Hyvin pieniltä tuntuvat asiat voivat muuttaa tilannetta paljon, eli vaikkapa maan muokkaus- tai lannoitusajankohta yms asiat. Sitten luomun suuriin ravinnepäästöihin vaikuttaa se, että luomussa on vaikeaa ajoittaa ravinteiden saatavuus sen kanssa, milloin kasvit ravinteita tarvitsevat. Tämä on orgaanisten lannoitteiden kanssa suuri ongelma, sillä luomulannoitteiden ravinteet voivat olla kasvien käytössä juuri silloin, kun kasvi ei niitä ravinteita tarvitse tai ravinteet eivät ole käytössä juuri silloin, kun kasvi niitä kipeästi tarvitsisi.
Asiasta annoin jo esimerkin Hyvä Sato-viljelykilpailun myötä.
Parhaimpaan tulokseen päästää Tuomiston mukaan vaihtoehtoisilla viljelymenetemillä, eli vaikkapa integroidulla viljelyllä, jossa ympäristöystävällisyys on päällimmäisenä, mutta ilman tiukkoja teknologisia rajoitteita. Maata muokataan mahdollisimman vähän, käytetään suorakylvöä, viljelykiertoa sekä peitekasveja. Kasvinsuojelussa suositaan ennaltaehkäisyä, mutta kasvinsuojeluaineita ei ole kielletty, kuten luomussa.
Luomun täyskielto kasvinsuojeluaineille ja keinolannoitteille ei ole parasta ympäristön kannalta. Niiden avulla voidaan pelastaa satokadot.
Tähän on hyvä lopettaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti