Luomuliitto vetoaa kuntien ruokapäättäjiin
Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassilan mielestä nyt kannattaa vaikuttaa siihen, että luomuruokaa saadaan enemmän kouluihin ja muihin kunnallisen päätöksenteon piirissä oleviin julkisiin ruokailuihin.
Luomulakko kysyy sen sijaan, että miksi ihmeessä?
Kuten uusimmat laajat tieteelliset kirjallisuuskatsaukset meille kertovat, ei luomu ole terveellisempää, ei parempaa ympäristölle, eikä oikein yhtään mitään muutakaan luomuliiton mainoksissa olevaa, joten miksi?
Aivan samoin voisi ProNestle (tai Nestleliitto) vedota kuntien päättäjiin, että Nestlen valmistamia elintarvikkeita pitäisi saada enemmän kouluihin, tai CocaColaliitto voisi vedota hallitukseemme, että Coca Colaa on tästä edes oltava 20 % koulujen ruokajuomista.
Luomuliiton kysyi eduskuntavaalien alla puolueiden kantaa luomun edistämisestä ja kaikki puolueet olivat melko myönteisiä.
Miten kävisi, jos puolueiden vastaajat olisivat lukeneet ensin tieteelliset kirjallisuuskatsaukset luomun oikeasti positiivisista vaikutuksista terveyteemme taikka ympäristöömme, niin olisikohan vastaukset olleet hieman erilaisia?
Ja pitää muistaa, että vaalein valittavat päättäjät hyvin mielellään kannattavat kaikkea sitä, mitä äänestäjät kannattavat, sillä se tuo heille ääniä. Todellisuus on kuitenkin se, että nämä luomuun luomuliiton mukaan melko myönteisesti suhtautuvat päättäjät antoivat luomulle rahaa suunnilleen saman verran kuin viime vuonnakin, eli maatalouden muuttaminen 20 % osalta luomuksi ei oikein ota päättäjiltä tulta alle ja hyvä niin.
Luomuruoan ottaminen mukaan ruokahankintoihin ei Lassilan mukaan välttämättä lisää ruoan kokonaiskustannuksia.
Sitten herättää kummastusta, että miten parina arkiaamuna tarjottu luomupuuro maksaa 50 000 euroa vuodessa tai luomumaito, joka laskujen mukaan nostaisi 500 000 euroa Vantaan ruokapalveluijen menoeriä.
Vai onko 50 000 euroa luomumatematiikalla lähes ilmainen?
Mutta soraääniä alkaa jo kuulua myös luomutuottajien puolelta, josta esimerkki tässä:
Luomulla ratsastajat
Tänä syksynä puolenkymmentä eteläsuomalaista luomuvihannesviljelijää on kertonut minulle, että myynti on tänä vuonna laskenut. Pahimmassa tapauksessa puoleen viime vuoteen verrattuna. Yhtälö on epämiellyttävä. Maa- ja metsätalousministeriö tukee luomun myynninedistämishankkeita, mutta kotimaisen luomutuotteen myynti laskee. Hämäläinen luomuvihannesviljelijä ajaa luomukukkakaalia metsää ja Keskusliike rahtaa tiskiin hollantilaista luomukukkakaalia, privaatti label-merkillä. Eli käytännössä ministeriön tuki on johtanut tuonnin kasvamiseen, tämäkö oli tarkoitus?
Mutta näin on käynyt kaikkialla, aivan jokaisessa maassa, joten ei tämän nyt mikään kauhea yllätys pitänyt olla.
Kuluttaja ostaa halvinta ja se koskee myös luomua. Ja jos ei halpaa löydy Suomesta, se tuodaan jostain muualta.
Ja saahan tänne tuoda, mutta miksi ihmeessä nämä samat keskusliikkeet istuvat ProLuomun hallituksessa? (Pro Luomu ry:n tarkoitus on edistää Suomen luomualan kasvua ja kehitystä.)
Miksiköhän ne ovat sieltä tuolin itselleen hommanneet? Se ei liene mikään kovin suuri arvoitus, jos sitä vaivautuu miettimään vaikkapa 10 sekuntia.
Ministeriön rahan jaossa ihmetyttää, miksi kaiken aikaa tuetaan luomun välikäsiä? Miksi tuetaan erilaisia organisaatioita, mutta ei viljelijää tai tilalla tapahtuvaa jatkojalostusta? Eihän luomutuotteen myynti ole sen kummempaa kuin auton tai pesukoneen myynti. Valtio ei kuitenkaan tue ProAuto tai Propesukone -yhdistyksiä - ainakaan vielä.
Niinpä niin. Ja miksi valtio ei korvaansa lotkauta, jos Nestle vaatisi enemmän omia tuotteitaan koulujen ruokaloihin, mutta jos luomuliitto vaatii, joku päättäjä saattaa jopa tukea hanketta.
Voisivatko tuotantoyhtiöt ja levykaupat edustajat saman kaavan mukaan perustaa esim. ProMusiikki yhdistyksen? Kulttuuriministeri myöntäisi rahoituksen musiikin tekijöille kuuluvista apurahoista. Ja sitten mietittäisiin vaikkapa kotimaisen musiikin pullonkauloja….
Eero Mattila on minusta aika hyvin oivaltanut ProLuomun ja muiden luomun edistäjien perimmäisen luonteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti