Big, Smart and Green: A Revolutionary Vision for Modern Farming
Isoa, fiksua ja vihreää, mutta ei luomua, eikä myöskään teollista viljelyä, vaan näiden molempien hybridi, jota voisi kutsua integroiduksi viljelyksi.
Hyödynnetään perinteisiä, hyväksi havaittuja menetelmiä, eli vuoroviljelyä, peitekasveja, typen sidontaa jne, mutta ei kuitenkaan kielletä kategorisesti moderneja menetelmiä, eli maatalouskemikaaleja, eikä keinolannoitteitakaan.
Mutta tämä kaikki on vasta alustavan työn alla ja sen mahdollista tulemista suuren luokan mittakaavaan vasta odotellaan.
Juttua lukiessa pitää muistaa taas se, että kun tuolla kirjoitetaan maanviljelyn huomattavista ympäristöhaitoista yms, niin ne eivät ole siirrettävissä Suomen tilanteeseen suoraan, eikä oikein epäsuorastikaan. On eri asia harrastaa intensiivistä maataloutta teollisessa mittakaavassa alueella, joka sallii tuotannon 12 kuukautta vuodessa, kuin viljellä pientiloilla alueella, jossa maa on umpijäässä jopa puolet vuodesta.
Pitää muistaa, että Suomessa käytetään jopa 90 % vähemmän maatalouskemikaaleja kuin eteläisemmissä osissa EU:ta, kiitos talven, joka huolehtii esimerkiksi tuholaisongelmasta sangen tehokkaasti.
Suomeksi IP-viljelystä asiasta voi lukea vaikkapa täältä ja tämä on kasvinsuojelun näkökulmasta:
Integroitu torjunta
Suomessa Apetit jo käyttää IP-viljelyä ja siihen tietoon pääsee käsiksi täältä:
Apetit-vihannekset viljellään luontoa ja ihmisiä varjellen
Takaisin Wirediin. Seuraavassa on oikeastaan kiteytettynä koko IP-viljelyn ajatus:
“We wanted to show that small amounts of synthetic inputs are very powerful tools, but they’re tools with which you tune the system, not drive it,” said Adam Davis, a researcher with the United States Department of Agriculture.
Synteettiset tuotantopanokset ovat hyvin tehokas työkalu maanviljelyssä, mutta niitä pitää käyttää hienovirittämään systeemi, eikä suinkaan moottorina.
Jutussa on paljon asiaa ja sieltä voivat kiinnostuneet sen lukea, mutta itseäni askarrutti, että kiinnostaako luomuväkeä tällainen hybridiviljely?
Minusta kuitenkin tuntuu, että luomussa on täysin mahdotonta ajatella maatalouskemikaalien mukaanottamista viljelyyn, sillä niin voimakkaasti se on liputtanut kaikkien kemikaalien vastustamista. Kuten kommenttiosiossa joku kommentoikin, että tyydyttääkö vähemmän kemikaaleja "EI kemikaaleille" -ihmisten mielet?
Siellä pohdittiin myös sitä, että IP-viljelykin onnistuakseen vaatii kuitenkin huomattavaa elävän työvoiman lisäystä maatiloille ja mistä se löytyy sinne? Suomessakin maatilojen vierastyövoima, mikäli jokin tila sellaista tarvitsee, tulee lähinnä Suomen ulkopuolelta, eikä kotimaasta löydy millään työntekijöitä raskaaseen ja suhteellisen huonostipalkattuun työhön.
Lisäksi pitää muistaa, kuten kommenteissa osin pohditiinkin, että on täysin eri asia tuottaa ruokaa 5-10 perheelle, kuin ruokkia New York tai Delhi.
Mutta emme heitä kirvestä kaivoon pohtimalla asioita ennakkoon epätoivoiseksi yritykseksi vaan annamme tutkijoiden rauhassa tutkia, pohtia ja virittää konettaan. Toivottavasti se kone on joskus tulevaisuudessa sellaisessa iskussa, että niillä alueilla, joilla sitä kipeästi tarvitaan pienentämään maatalouden ympäristökuormitusta, se sen tekisi, kuitenkaan satoja kovin paljoa pienentämättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti