Gmo-kohu osoitti: Hölynpöly kelpaa laatulehdillekin
Séralini on Caenin yliopiston tutkija. Hänen tavoitteensa on jo 15 vuoden ajan ollut todistaa, että geenimuuntelu on vaarallista ja tulisi kieltää.
Ja kun hän ei onnistunut siinä rehellisesti, hän laati kokeensa sellaiseksi, että onnistui.
Kun hän sai artikkelin läpi vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä (miten tämä onnistui, on vielä selvittämättä), julkistaminen suunniteltiin huolella. Kymmenkunta ranskalaistoimittajaa sai artikkelin käsiinsä etukäteen – sillä ehdolla, että allekirjoitti sopimuksen olla näyttämättä artikkelia yhdellekään tutkijalle ennen jutun julkaisua.
Séralini-soppa piti siis niellä sellaisenaan.
Séralinin tieteellinen rehellisyys sai aika kovan kolauksen, vaikka häntä on kyllä aiemminkin arvostelu hieman kyseenalaisista toimista.
Välittömästi artikkelin julkaisun jälkeen – ennen kuin yksikään aiheesta jotain ymmärtävä tutkija oli edes ehtinyt lukea tutkimusta läpi – kansalaisjärjestöt ja aktivistit ryhtyivät levittämään artikkelia vaatien muun muassa geenimuunneltujen tuotteiden merkintäpakkoa Kaliforniaan ja tuontikieltoa Ranskaan.
Myös "tutkimuksen" julkaisuajankohta oli varmasti huolella valittu juuri Kalifornian tilanne huomioiden.
Lisäksi Séralinin tutkimuksesta osoitettiin nopeasti vakavia heikkouksia, jotka tekevät siitä käytännössä arvottoman.
Hän käytti rottia, joilla on luontainen taipumus saada syöpä elämänsä loppumetreillä yms.
Toisin kuin Séralini ja gm-vastaiset kansalaisjärjestöt jatkuvasti väittävät, gm-maissia on tutkittu paljon. Yksikään tutkimus ei ole havainnut geenimuunneltujen organismien aiheuttavan terveysriskejä. Tutkimustuloksia harvoin uutisoidaan näyttävästi.
Niinpä niin. Moniko lehti julkaisisi näyttävän uutisen etusivullaan, että geenimuunneltu maissi ei aiheuta syöpää?
Genetic Literacy Projectin johtaja Jon Entine toteaakin Forbes-lehdessä, että tapahtumasarja saattaa lopulta kääntää yleisen mielipiteen.
Kun luottamus kerran menee ja jos epäluottamus vieläpä vahvasti fokusoituu koko geenimuuntelun vastustamiseen pääarkkitehtiin, voi todellakin koko geenimuuntelun vastustajien leiri kokea täydellisen vastareaktion. Voi olla, että heitä ei tulla enää ottamaan vakavasti, kuten tietenkin oikein onkin, jos ei mitään konkreettista ole hallussa, vaan pelkästään vääristeltyjä tutkimuksia ja epätosia oletuksia.
Useat blogistit Suomessakin uutisoivat Séralinin tutkimuksesta ja nyt onkin odotettava, että uutisoivatko he myös sen, että koko tutkimus oli yhtä tyhjän kanssa. Tässä esimerkkinä Juhana Harjun Aamiainen Ruohikolla -blogin juttu:
Tutkimus: GMO-maissi lisää syövän muodostumista
Toivottavasti Juhana Harju uutisoi myös toisen version aiheesta, kuten tietenkin sopisi odottaa.
2 kommenttia:
EFSA julkaisi 28.11.2012 lopullisen selonteon (final review) Seralinin tutkimuksesta:
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2986.htm
EFSAn lehdistötiedote:
http://www.efsa.europa.eu/en/press/news/121128.htm
Siinä todetaan, että Seralinin tutkimusta geneettisesti modifioidun maissin vaikutuksista ei voi pitää tieteellisesti luotettavana eikä ole aihetta arvioida uudelleen aiempia tutkimuksia GMO-maissista.
Lainaus:
The findings of a paper by Séralini et al. cannot be regarded as scientifically sound and there is no need to re-assess previous safety evaluations of genetically modified maize NK603.
terveisn Jarrumies
Noh ensinnäkkin olemme nyt nollatilanteessa, asiaahan pitäisi tarkastella neutraalisti eikä kuin kiihkouskovaiset puolesta tai vastaan (monelle ja itsellenikin vaikeaa. Asiaan kun vaikuttaa kasvatus, mielentilat, pettymykset, masennus jne.)
Mikseivät yritykset ole sitten valmiita tutkimaan asiaa riittävästi että asia saataisiin todennettua, (Ennen tarjoilemista pitäisi tutkia vaikkapa jos sillä sattuisikin niitä negatiivisia vaikutuksia olemaan, tällaisista neutraalin tahon tutkimuksista ei ole mitään näyttöä?). Kukapa nyt haluaisi tutkia enää asiaa joka romahduttaisi taloutta ja pahasti leimaisi monikansalliset yritykset jos ajatellaan tällä hetkellä yrityksien kannalta (vähän oikeaakin kritiikkiä suosittelen yrityksiä kohtaan varsinkin. Kun puhutaan jenkeistä jossa liha käsitellään ammoniakilla?)
Ja miksi sitä sitten pitäisi syödä? Ja miksi se tuotiin markkinoille vaikka normaalit lajikkeet olisivat olleet riittäviä? Miksei sitäkään kyseenalaistettu.
Ja jos ruokaa pitää tehotuottaa niin alkaa olla jo ennemmin aika ruveta rajoittamaan sitä syntyvyyttä. Ei tääl tätä tilaa ihan loputtomii ole nääs.
TV. Farmari ja toivotan oikeasti tervetulleeksi tutustumaan maatilojen elämään ihan vaikkapa jos kiertäisit muutaman läpi ; )
Lähetä kommentti