Säästöt uhkaavat Espoon kouluja ensi syksynä
Kirpeät säästöt ja rahapula. Ne odottavat Espoon kouluja ja päiväkoteja ensi syksynä, jos opetustoimen talousarvio toteutuu. Näin sanoo varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Marika Niemi (kok).
Tämä ei ole uutta, sillä tämän kanssa jokainen kunta painii nykyään.
Niemen mukaan opetukseen on lisättävä 5,1 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatukseen 2,4 miljoonaa euroa. "Jos näitä lisäyksiä ei budjettiin tehdä, tarkoittaa se vääjäämättä henkilökunnan vähentämistä", Niemi sanoo. Päiväkodeissa avustajien määrä vähenisi talousarvion mukaan puoleen nykyisestä. Ongelma johtuu niin sanottujen sisäisten erien kallistumisesta: siivous, kouluruokailu ja tilavuokrat nielevät aiempaa enemmän rahaa.
No miksipä esimerkiksi Espoon kouluruokailu on kallistunut?
Siihen voisi vastauksen antaa Vihreät:
Espoon Vihreät - Lisää luomu- ja lähiruokaa
Luomu- ja lähiruoan käyttöä on vihreiden aloitteesta saatu lisättyä.
Ehkäpä Vihreätkin joskus oppivat sen, että kun mennään mukana muotitrendeissä, niin se raha sen muodin seuraamiseen otetaan jostain, eikä raha kasva puussa, ei edes luomupuussa.
Toinen uutinen:
Espoon kaupungin päiväkodeissa syödään luomupuuroa
Espoo otti kärkisijan Portaat luomuun keittiöiden lukumäärässä, kun Espoo Cateringin päiväkoti- ja vanhusruokailu liittyi ohjelmaan. Kaikkiaan 173 keittiötä nousi luomuhiutaleiden avulla portaalle 1. Tänä vuonna uudistettuun ohjelmaan on syyskuun loppuun mennessä liittynyt 310 keittiötä, joista julkisella sektorilla toimii 300. Lisäksi parhaillaan noin 100 keittiötä on liittymässä ohjelmaan.
Kuntavaalit ovat tulossa ja sitten voi kysyä tulevilta päättäjiltä, että onko luomuruoka tärkeämpi kuin koululuokan opettaja?
Luomuruoka ei ole terveellisempää, ei ympäristöystävällisempää, kuten uusimmat tutkimukset osoittavat, niin mikä on sen funktio viemässä rahaa pois jostain oikeasti tärkeästä, kuten koulujen opettajilta?
Etenkin kun mistään ei edes kunnolla selviä se rahamäärä, joka siihen upotetaan? On vain ympäripyöreitä lukuja, että luomumaito kustantaa 500 000 euroa vuodessa, mutta paljonko se oli oikeasti toteutuneena?
Montako päiväkodin ohjaajaa sillä rahalla saisi, tai montako opettajaa?
Vantaa maksaa 50 000 euroa vuodessa ylimääräistä siitä, että lapset saavat kolmena arkiaamuna luomupuuron, tavanomaisesti viljellyn viljan sijaan.
On totta, että jos rahaa tarvitaan 7 miljoonaa, eipä siellä 50 000 tunnu juuri missään, mutta näin se kuntien polttama rahakasa kasvaa. Hieman sinne, pikkuisen tänne, vähän lisää tuonne ja hups vaan, miljoona on mennyt.
Viimeisessä Espooa käsittelevässä linkissä puhutaan kauniita sanoja kestävästä kehityksestä yms luomuun mielikuvissa kytketyistä asioista, mutta kuten Oxfordin laaja kirjallisuuskatsaus hyvin selvitti, ei väitteillä ole juurikaan totuuspohjaa, vaan luomun ympäristövaikutukset ovat sanahelinää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti