Halvimman ruokakorin sai ilman bonuskorttia
– S-ryhmässä bonusjärjestelmän ylläpito maksaa 300 miljoonaa euroa vuodessa, tällä hetkellä jo ehkä enemmänkin, ja kuluttajat maksavat nämä kustannukset suoraan ruuan hinnassa, tietokirjailija, taloustoimittaja Seppo Konttinen kertoi aiemmin Taloussanomille.
Todellisuudessa bonukset nostavat ruuan hintaa, sillä ei kauppias niitä hyvää hyvyyttään anna pois, vaan se ensin otetaan täysimääräisenä kuluttajalta ja sitten pieni osa palautetaan.
Lisäksi kuluttaja antaa ilmaiseksi hyvin tärkeää tietoa käyttäytymisestään kaupassa, sillä jokainen ostettu tuote menee johonkin kaupan sisäiseen analyysiin. Missä tuloluokassa olevat ostavat A:ta, missä tuloluokassa B:tä. Missä asuvat ostavat C:tä ja miksi kaupunginosassa X ei mene kaupaksi Y:tä jne.
Tämän kuluttaja voi huomata vaikkapa siitä, että kun talouteen syntyy lapsi, jolle ostetaan kaupasta bonuskortilla aina P-merkkisiä vaippoja, alkaa postiluukusta tulla yllättäen L-merkkisen vaippojen mainoksia ja koepakkauksia, mutta ei vahingossakaan P:n vastaavia. Mitäpä sitä suotta lähettelemään, kun perhe ostaa niitä jo ja valmistaja, sekä kauppias tietävät sen.
Aamun Hesari käsitteli myös Euroopan tulevaa köyhyyttä, josta uutisoitiin jokin aika sitten. Hesarin juttua en löytänyt, joten tässä M&M:n juttu:
Kuluttajajätti pienentää pakkauskokoaan: "Köyhyys palaa Eurooppaan"
Hesarin jutussa kerrottiin ruoka- ja kulutustavarajättien voittomarginaalien kaventumisesta, koska kuluttaja on siirtynyt aiempaa halvempiin merkkeihin. Myös varakkaat ovat varautumassa tuleviin huonoihin aikoihin ja jopa heille kelpaa kaupan omat halpabrändit ja oikeat aidot brändit ovat kokeneet kovia.
Joten uutinen pitää sisällään taas todellista tietoa kulutajien käyttäytymisestä, joka ei täsmää erilaisten kuluttajatutkimusten kanssa ollenkaan. Kuluttaja ostaa halvinta, vaikka hän tutkimuksessa ilmaisee haluavansa ehkä mahdollisesti joskus tulevaisuudessa ostaa kallista, joka tieto sitten pääsee isolla lööppeihin, jotta kuluttajat saataisiin ostamaan kallista, koska muutkin muka ostavat.
Maailman toiseksi suurin ruokaketju, ranskalainen Carrefour, vetäytyi juuri Kreikan markkinoilta raskaiden tappioiden jälkeen.
Tilastokeskuksen elokuun lopun pikaennakon mukaan Suomen vähittäiskaupan myynti kasvoi heinäkuussa 3,8 % edellisvuoden vastaavasta ajasta, mutta hintavaihteluista puhdistettu myynti ei kasvanutkaan lainkaan.
Koska jokaisen taantuman aikana ovat halpisketjut, kuten Lidl, nostaneet myyntiään ja vastaavasti kalliimmat ruokajätit taantuneet, on mielenkiintoista nähdä, että miten erään taas kerran pinnalle yrittävän ruokatrendin nyt käy, sillä tuotteiden hintaero kaupan omiin halpisbrändeihin on hirvittävä ja suuri jopa laatubrändeihin. Etenkin kun tämän luksusruokatrendin elintarvikkeita myydään Suomessa oikeastaan vain kahden suuren toimijan myymälöissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti