Kuralan kylämäestä ostetusta raakamaidosta EHEC-infektio
Kahden varsinaissuomalaisen lapsen epäillään saaneen EHEC-infektion pastöroimattomasta maidosta. EHEC-bakteerin tartuntalähteeksi epäillään Kuralan Kylämäen navetasta ostettua raakamaitoa. 4-vuotias lapsi tuotiin viikko sitten maanantaina Tyksiin, missä hänellä todettiin infektio. Lapsi joutui teho-osastohoitoon, mutta hän on jo toipumassa vakavasta sairaudestaan.
Hyvin valitettavaa ja toivottavasti nämä tapahtumat eivät yleistyisi meillä, kuten on käynyt Yhdysvalloissa raakamaitobuumin myötä ja siellä ihmisiä on myös kuollut raakamaidosta saamiinsa myrkytyksiin.
Kuten aiemmin postasin, niin maidon pastörointia ei ole keksitty kiusaamaan kuluttajia, vaan sille toimenpiteelle on hyvin pätevät terveydelliset syyt.
Koska kesä on iltapäivälehdille hyvin uutisköyhää aikaa, taidamme nähdä tästä huomenna isot otsikot.
Nelivuotias tehohoitoon - syynä pastöroimaton maito?
Tilanne elää ja muuttuu:
EHEC-maidon sairastuttamia lapsia jopa viisi
Lapsista kaksi on ollut hoidettavana Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolla. Yksi on jo toipumassa ja toinen yhä hoidossa. Potilaan tila ei ole kriittinen.
Ruokatrendien ylä- ja alamäet voivat olla hyvin pienestä kiinni ja kun kuluttajille jää jostain mielikuva, sen muuttaminen voi olla hyvin työlästä.
YLE tarjoaa hieman kattavamman jutun aiheesta:
Raakamaidosta vaarallinen infektio kahdelle lapselle
- EHEC-bakteerista eroon pääseminen on valitettavasti vaikeaa. Ei ole helppoa todeta luotettavasti ettei bakteeria enää ole, tietää Korpela
Ennen tilan puhtaaksi toteamista pitää löytyä monen kuukauden välein otetut bakteerittomat näytteet.
- Suomessa on raakamaitotiloja, jotka ovat käytännössä ikuisessa raakamaidon myyntikiellossa juuri näiden näytteiden takia, kertoo Pirjo Korpela.
Ja sitten se ongelmallisin asia näissä tapauksissa:
Eläimistä ei pysty näkemään millään lailla, että ne ovat sairaita, miettii Korpela.
Jos maito on saastunut, se tulee ilmi vasta pahimman kautta kuten nyt kävi ja onneksi mitään todella peruuttamatonta ei tapahtunut.
7 kommenttia:
Hyvä blogi, asiaa!
Ja kun HS:n sivuilla julkaistiin tuollainen uutinen, niin hetihän siitä seurasi raivokkaan puolustelevia kommentteja. Kuinkas muuten.
Hesarin keskustelu olikin oikein antoisa ja sieltä hyvin pääsee käsiksi luontoa romantisoivien ihmisten logiikkaan.
Kun ennen oli asiat niin paljon paremmin!
Liiemmin asiaa tuntematta, eikös pastörointi samalla tapa hyviäkin juttuja maidosta poistaessaan pahoja kuten ehec-mahdollisuuden? Ja eikös laktoosi-intoleranssin puhuta voivan johtua juuri pastöroinnista?
Laktoosi-intoleranssi liittyy maitosokeriin (laktoosi) ja sen sietämiseen. Vaiva johtuu siitä, että ihminen on perinyt molemmilta vanhemmiltaan laktoosi-intoleranssia aiheuttavan geenimuodon, jolloin laktoosia hajottavan entsyymin toiminta on heikentynyt. Laktoosi ei imeydy, joten se aiheuttaa vatsavaivoja. Lapsen elimistö hajottaa laktoosia, mutta osalla meistä tämä elimistön toiminta katoaa lapsuuden jälkeen.
Pastörointi ei tapa kaikkia pöpöjä, sillä maidon kuumentaminen n. 70 asteeseen 10 sekunniksi ei sitä saa aikaan.
Muutoin esimerkiksi likaisen veden pastörointi tekisi siitä juomakelpoista, mutta ei tee, vaan vettä pitää keittää useita minuutteja, jotta likainen vesi olisi juomakelpoista.
Pahimmat ongelmat, esimerkiksi EHEC saadaan pastöroinilla maidosta poistettua.
Maidon homogenointi on taas mekaaninen toimenpide, jossa maito ajetaan tiheän siivilän läpi, jolloin rasva pilkkoutuu pienemmäksi. Ei siis vaikuta maitosokeriin.
Minä taas olen ymmärtänyt että homogenointi on se joka saattaa aiheuttaa ne vatsaoireet, eli laktoosi-intoleranssin. Tunnen ihmisiä, joilla laktoosi-intoleranssi onkin hävinnyt luomumaitoa juodessa. Luomumaitoahan ei ole homogenoitu.
Laktoosi-intoleranssi aiheutuu siitä, että laktaasi-niminen ruuansulatusentsyymi puuttuu, eikä elimistö pysty pilkkomaan maitosokeria.
Ongelma on maitosokerissa, ei maidon rasvassa.
Yksikään tieteellisesti pätevä tutkimus ei ole osoittanut pienintäkään merkkkiä siitä, että maidon käsittelyllä (pastörointi, homogenointi) olisi vaikutusta maidon sietämiseen.
Jos ulkomailla juotu maito ei aiheuta ongelmia, on syytä miettiä lisää, sillä Suomen ulkopuolella maito yleensä vielä iskukuumennetaan, myös luomumaito, joka on paljon hurjempi käsittely kuin Suomessa tehty pastörointi.
Lisäksi sellainen maito viihtyy kaupan hyllyllä pitkään, joten sen maidon proteiinit ovat pilkkoutuneet säilytyksen aikana vielä pienemmiksi.
Lähetä kommentti