25. kesäkuuta 2012

Pelko tuottaa rahaa

Ihmisten pelko jotain asiaa kohtaan on helppo muuttaa rahaksi. Yksi sellainen pelko on ollut lisäaineiden pelko, jonka avulla on saatu ihminen pelkäämään jopa C-vitamiinia, jos sen nimeksi on muutettu E300.

Tähän ovat ruokatehtailijat vastanneet niin, että jos E-koodin tilalle on ollut mahdollista laittaa lisäaineen "kooditon" nimi, niin sitä on käytetty. E410 tuotteessa saa taatusti tuotteen jäämään hyllyyn, jos lisäainepelkoinen kuluttaja siihen tarttuu, mutta jos sen tilalla lukeekin johannaksenleipäpuujauhe, niin tuote kelpaa jo lähes jokaiselle. Mielikuvat ovat ihmeellisiä.

Pelolla myyminen on laajentumassa kaikkialle, josta uusimpana esimerkkinä on luonnolla pelottelu:

Maksa tai luonto nitistää sinut

 

Suomalaisen kesäihmisen huolet ja tarpeet on onnistuttu kaupallistamaan pitkälle. Mökkituotteet laitetaan kaupoissa ja apteekeissa näyttävästi esille. Tavaraa on helppo kaupata, jos mökkimetsän eläjiin ei ole luontevaa suhdetta.

– Pelot liittyvät monesti eläimiin ja muuhun luontoon, josta on vieraantunut. Silloin myös erilaisia tuotteita on helpompi myydä, Repoveden kansallispuistossa toimiva eräopas Marika Hänninen sanoo.

Aikaisemmin ihmisten pelkoja on valjastettu lähinnä susien hävittämisen puolesta, vaikka susi on viimeksi käynyt ihmisten kimppuun Suomessa 1800-luvun loppupuolella. Nyt Kolmårdenin eläintarhassa tapahtunut valitettava asia on nostanut potentiaaliset susien vihaajat jälleen poteroistaan.

Yhdysvaltalaisille samoilijoille kaupataan myös pippurisumutetta, joka on tarkoitettu ärtyneen karhun taltuttamiseen.  

Toisaalta Yhdysvalloissa ihmiset retkeilevät paljon kansallispuistoissa, joiden villieläimet ovat osin tottuneet ihmisiin ja esimerkiksi karhut ovat yhdistäneet ihmisten tuoksun mahdolliseen ruokaan, jota ovat löytäneet retkeilijöiden jättämien roskien seasta, niin voihan tuo pippurisumute olla niissä maisemissa jopa jollain tavalla hyödyllinenkin.

Luontopelko on kaupallistettu taitavasti

 

Ihminen ahdistuu ja stressaantuu kaupungissa työtaakkansa alle, joten on pakko saada mökki erämaasta, mieluiten järven rannalta, kaukana kaupungin hälinästä. Siellä ihminen sitten stressaantuu hyttysen ininästä ja ajatellessaan sitä, että luonnon superfoodeja kerätessä vastaan tallusteleva karhu syökin keräilijän. Joten hän vie mukanaan hyttysimurin, joka tappaa hyttyset koko tontilta, pistää aidan ympärille ja ostaa marjat marketin pakastealtaasta.

Ihmisen vieraantuminen luonnosta ja sen normaalista elämästä voi saada myös hyvin ikäviä tulevaisuuden skenaarioita aikaiseksi, sillä ihmiset voivat osoittaa yhä vähäisempää halua huolehtia luonnosta, jos emme ymmärrä villiä luontoa ympärillämme. 

Villiä luontoa halutaan suojella villimmäksi

 

Maatalouden rakennemuutoksen odotetaan avaavan uusia mahdollisuuksia luonnonsuojelulle. Tuotantokäytöstä poistuvaa maatalousmaata voidaan käyttää luontomatkailussa jopa maataloutta tuottavammin, sanoo Rewilding Europe -luonnonsuojeluhankkeen toimitusjohtaja Frans Scheppers.

Tutustuttuani erilaisiin maatalousmenetelmiin ja siihen, kuinka niillä pystytään ruokaa meille tuottamaan, olen täydellisen vakuuttunut siitä, että meidän tulisi tehostaa maatalouttamme, jotta voisimme vapauttaa maatalousmaata takaisin villin luonnon tarpeisiin, eikä suinkaan suosia tuotantomuotoja, jotka vaativat maa-alaa rutkasti lisää. Niillä tuottamattomilla metodeilla voi olla paikkansa kuluttajan kukkaron sisällöstä taisteltaessa, mutta luonto kiittää mitä vähemmän luontoa joudutaan maatalousmaaksi raivaamaan.

 

 

 

 



Ei kommentteja: