Kuluttajien kokemukset

Kuluttajien kokemukset ovat päivän trendi ja päättäjät voivat perustella lähes mitä tahansa päätöksiä sillä, että kun kuluttajat nyt ovat sitä mieltä, tosin syystä jota kukaan ei välttämättä edes ymmärrä.

Tähän on syynsä, sillä ne samaiset kuluttajat ovat heitä, jotka valitsevat päättäjät päättämään sen, mitkä kuluttajien kokemukset ovat sellaisia, että niitä suosimalla voi vallassa pysyä.

Hetki sitten oli suuri kohu natriumglutamaatista ja tomerat kuluttajat saivat jopa kokonaisten kaupunkien suurkeittiöt luopumaan natriumglutamaatin käyttämisestä. Asiantuntijat kertoivat, että ei hätää, sillä kyseinen natriumglutamaatti on aivan samaa jota on paljon vaikkapa parsakaalissa tai tomaatissa ja myös lähimetsien luonnonmukaisissa sienissä, mutta asiantuntijoiden lausunnot eivät paljoa paina, kun kuluttaja huolestuu jostain ja etsii vain sellaista tietoa, joka vahvistaa hänen huolestuneistuuttaan.

No nyt on natriumglutamaattihöyryt päästelty, eli se trendi on käyty loppuun ja uusia odotellaan.

Kuluttajien voima on kuitenkin suuri, kuten natriumglutamaattikohu osoitti ja miksipä ei olisi. Emme tarvitse kuin 10-20 ihmistä, jotka ottavat tähtäimeensä kaupungin virkamiehen joka asiasta voisi päättää ja he alkavat pommittaa häntä puhelinsoitoilla ja sähköpostilla, niin luultavaa on, että virkamies kyllästyy asiaan viimeistään muutamassa kuukaudessa ja antaa periksi. Hänellä on tärkeämpääkin tekemistä kuin vastata hysteerisiin puhelinsoittoihin, joten hän luovuttaa ja antaa periksi.

Joku voisi kutsua asiaa työpaikkakiusaamiseksi, mutta nykyään sitä kutsutaan kansalaisvaikuttamiseksi. Minä kutsuisin sitä työpaikkakiusaamiseksi sen johdosta, että virkamiehiä painostetaan tekemään päätöksiä vastoin tiedettyä tietoa.

Tämä kirjoitus sai alkunsa siitä, kun luin Koikkalaisen luomuraportin ja tein siitä postauksen huomioimieni asioiden pohjalta. Raportissa luomuun siirtymistä perusteltiin mm. kuluttajien kokemuksilla, mutta siihen ei puututtu ollenkaan, että ovatko kuluttajien kokemukset todellisuuteen perustuvia, vaiko kenties vain hyvän mainostoimiston luomien mielikuvien ansiota.

Toinen virike oli eilisen Turun Sanomien kolumni, jossa mainio Esko Valtaoja purki tuntojaan ja hyvin sen taas tekikin.

Viikate- ja valtiomiehiä

 

Olemme myös ajautumassa yhä suuremmassa määrin edustuksellisesta demokratiasta gallupdemokratiaan. Puolueitten kannatus mitataan kuukausittain, ja ministereille annetaan kouluarvosanoja.

 Yhteisten asioitten hoitaminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Monimutkaisessa maailmassa ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, vaikka sellaisia onkin helppo suoltaa liukuhihnalta, ja niillä on helppo ylittää uutiskynnys.

Poliitikkojen ja poliittisten puolueiden tehtävä ei ole miellyttää kansaa ja nostaa omaa kannatustaan, vaan saada asioita tehdyksi. Siihen kansa loppujen lopuksi on heidät on valinnut, ei keräämään irtopisteitä ja kättentaputuksia.

Ei kuluttajien tuntemuksia ja kokemuksia pidä tietenkään vähätellä, mutta jos poliitikkomme alkavat tehdä hyvin suuria päätöksiä vain kuluttajien tuntoihin perustuen, joiden päätösten todelliset vaikutukset näkyvät vasta vuosikymmenien päästä, niin silloin soisi päätösten mielellään perustuvan tosiasioihin, ei siihen, mikä sattuu olemaan kuluttajien kokemus tai suosima trendi juuri nyt.