1. heinäkuuta 2012

Vegaanilla on aina nälkä

Aloitetaanpa heinäkuu hieman kevyemmin. Mainion, nopeahkoa rytmimusiikkia soittavan Mokoma -yhtyeen keulahahmo kyllästyi valitsemaansa ruokavalioon ja perustelut ovat seuraavat:

- Aloin sekasyöjäksi, koska minulla lähti järki siitä, että vegaanina sain syötyä kiertueella hyvin harvoin kunnolla. Juuri koskaan en saanut mitään järkevää syötyä, ja minulla oli aina nälkä.

Sen kyllä ymmärtää. Etenkin poistuttaessa suurista asustuskeskuksista ja mentäessä hieman trendien ulkopuolella oleviin maailmankolkkiin, voi vegaanina eläessään huomata, että ihmisillä voi olla sangen kummallisia käsityksiä kasvisruoasta. No on meillä kanaa, saatetaan vastata, kun kysyt kasvisruokavaihtoehtoa huoltoasemalla Kainuun sydänmailla.


- Kotona on helppoa noudattaa vegaanin ruokavaliota ja syödä kasviksia, mutta kiertueella siitä ei tule mitään. Saatoin olla päiviä syömättä kunnolla, kun ei ollut juuri mitään muuta suuhun laitettavaa kuin jotain porkkanaraastetta ja Marianne-karkkeja.

 Muusikon työ on sangen raskasta fyysistä, joten elimistön energiavajeen tyydyttäminen  keikan jälkeen porkkanaraasteella tai Marianne-karkeilla voi olla sangen ongelmallista.

Vegaanilla ei välttämättä ole aina nälkä, mutta jokaisella meistä on syynsä valita oma ruokavalio. Jollain se syy on vakaumuksellinen ja jollain toisella taas käytännön sanelema.

Kuten uutisen kommenttiosio paljastaa, ruokavaliot ovat herkkä asia ja juopa eri ruokavalioiden välissä on syvä, jos tuo pieni otos antaa asiasta mitään osviittaa.

Lisäksi yksityiskohdista kannattaa olla tarkka, että ei olekaan vahingossa vale-vegaani:

Hm... mahtaako Annala edes tietää, mikä on vegaani. Vai onko toimittajalla menneet käsitteet sekaisin. Marianne-karkit eivät nimittäin ole vegaanisia, niissä on eläinkunnasta peräisin olevaa maitoa.
 Vale-lääkärin voi aina irtisanoa, mutta mitä tehdä vale-vegaaneille, jotka ovat soluttautuneet eri ammattiryhmiin ja luullakseni jopa yhteiskuntamme huipulle!

 

7 kommenttia:

Mikko Lahtinen kirjoitti...

Itse olen vegaaninakin tehnyt melko fyysistä työtä maastossa kohtalaisen pitkiäkin päiviä. Siellä ei ole yleensä voinut haaveilla edes siitä Kainuun huoltoasemasta, vaan on pitänyt pärjätä ilman. Useimmin eväät tuli tehtyä pikaisesti, mutta nälkä ei kuitenkaan yleensä päässyt yllättämään, ainakaan siihen pisteeseen, että järki olisi lähtenyt. Varmaan tästä saa tehtyä itselleen ongelman, jos pitää olla jotakin erityisruokaa, mutta jos yksinkertainen kotiruoka, jota on helppo tehdä kerralla enemmänkin ja säilöä kelpaa, niin eiköhän siitä pienellä vaivalla selviä. Siinäkin tapauksessa, että energiavaatimukset ovat vähän eri luokkaa kuin muusikolla.

Mitä tulee tavallisiin Marianne-karkkeihin, niin resepti tietääkseni ei sisällä varsinaisesti maitoa (tai sitten tämä on muuttunut kohtalaisen lyhyen ajan sisällä). Jäämiä kuitenkin taitaa löytyä. Heh, tämä kai lienee niitä kysymyksiä, että miten tiukka vegaani haluaa olla...

Anonyymi kirjoitti...

Vegaaniaate & lehmänlannassa kasvatettu kasvisruoka, en ymmärrä...
Eläinten hyväksikäyttöä yhtä lailla.
Mutta kun minulla on vain tämä maalaisjärki.

Mikko Lahtinen kirjoitti...

"Vegaaniaate & lehmänlannassa kasvatettu kasvisruoka, en ymmärrä..."

Niin, itsehän suosin parhaani mukaan lannoitetehtaiden tuotteilla kasvatettuja kasviksia. Omalle kasvimaallekin meni sekoitus muutamaa Yaran valmistetta sekä viherkompostia. Muutamalta tutulta löytyy vilja-/vihannestila, joilla ei juurikaan lantaa käytetä...

Mikko Lahtinen kirjoitti...

Lisätään vielä, että on kohtalaisen hankalaa olla "täydellinen" vegaani nykymaailmassa. Yleensä se on lähinnä tavoite, jota kohti pyritään. Itselle on ollut kohtalaisen pitkään selvää, että mitään täydellistä vegaania ei ole olemassakaan. Siinä on kuitenkin "pikkuisen" eroa, että onko osan syötyjen kasvisten lannoituksessa käytetty eläinperäistä lantaa vai syökö vaikka sen 70+ kiloa lihaa vuodessa.

Anonyymi kirjoitti...

Taidatkin olla niitä harvoja, jotka ajattelevat noin. Yleensähän käsitys on se, ettei voi olla vegaani, jos hyväksyy keinolannoitteet tai mitä vaan mikä ei ole luomua.
Kompromissejahan on vain pakko tehdä.

Mikko Lahtinen kirjoitti...

Siksi olisikin mielestäni suotavaa, että mahdollisimman moni Suomen luomuistamista kannattava vegaani lukisi vaikkapa sen uudehkon luomuraportin läpi, ja ymmärtäisi, että ilman eläintaloutta ne skenaariot ovat pelkkää toiveunta. Pieniä ristiriitaisuuksia löytyy varmaan aina, mutta vaatimus eläintalouden lopettamisesta ja siirtymisestä samaan aikaan laajamittaiseen luomutuotantoon sattuu vain luomaan niin räikeän ristiriidan, että siitä ei ihan helposti pääse yli. Heh, kyllä sitä välillä saa kuulla, ettei voi olla "oikea" vegaani, jos suosii tavanomaista viljelyä, suhtautuu myönteisesti geenimuunteluun, eikä ole julistamassa Monsantoa Suureksi Saatanaksi...

Kuluttaja mielikuvien syövereissä kirjoitti...

Kiitos kommenteista. En ole tuota vegaaniuden suhdetta luomuun koskaan ajatellut ja kun hetken googletin, niin se on jotenkin automaatio. Jos olet vegaani, niin luomu on automaattinen valinta, vaikka jos asiaa todellakin edes hiukan pohtii, ei pitäisi olla. Eihän luomu pysy hetkeäkään pystyssä ilman mittavaa karjataloutta.