Ruokakatastrofi käsillä - USA:n sadon tuhoutuminen voi tuoda 2007-2008 ruokamellakat takaisin
Maailmaa uhkaa uusi ruokakriisi. Yhdysvalloissa pahin kuivuus 50 vuoteen on singonnut viljojen hinnat ennätyksellisen korkealle. Torstaina maissin ja soijan hinnat raaka-ainepörssissä kohosivat uuteen ennätykseen ylittäen vuosien 2007-2008 kriisin hintapiikit. Tuolloin kallis ruoka lietsoi levottomuuksia yli 30 valtiossa, Financial Times kirjoittaa.
Jos joku on unohtanut kyseiset levottomuudet, niin aiheesta kertovien uutisten lukeminen palauttanee asian mieleen.
Ruokamellakat leviävät ympäri maailmaa (7.4.2008)
Tulilinjalla ovat Abbassianin mukaan erityisesti maat, jotka ovat vahvasti riippuvaisia ruoan tuonnista. Kansa lähtee kaduille köyhissä maissa, joissa vähäinenkin kallistuminen näkyy ruokalaskussa välittömästi."Köyhissä maissa perheen tuloista ruokaan voi kulua 70–80 prosenttia. Hintojen noustessa ruokaa on syötävä vähemmän tai rahaa säästettävä muualta", Abbassian kuvaa.
Asia liittyy luomutuotantoon siinä mielessä, että kun siirrämme tehokasta tuotantoamme luomutuotannoksi, joka romahduttaa sadot, mutta tosin tuottaa rikkaille heidän hamuamiaan luksusherkkuja, niin se nostaa ruoan hintaa väistämättä myös köyhille.
Mitä enemmän pinta-alaa siirtyy luomutuotantoon, sitä vähemmän ruokaa tulee markkinoille ja sitä kalliimmaksi käy ruoka, myös se ruoka, jota ei tuoteta luomuna. Sillä jokainen luomuhehtaari on pois järkevästä, tehokkaasta maataloudesta.
Otetaan pienen mittakaavan esimerkki. Meillä on sata hehtaaria peltoa, josta vehnää saadaan kohtuullisella 4400 kg/ha keskisadolla. Pelto tuottaa siis 440 000 kiloa vehnää. Luvut Matildan satotilastoista.
Nyt siirrämme 50 hehtaaria luomutuotantoon. 50 hehtaaria tuottaa edelleen hyvällä keskisadolla 220 000 kg vehnää, mutta luomun 50 hehtaaria tuottaa enään luomun 1910 kg/ha keskisadolla vain 95 500 kiloa vehnää.
Alunperin saatu 440 000 kiloa tipahti nyt 315 500 kiloon, kun siirsimme peltoalasta puolet luomutuotantoon.
Mitäpä luulette käyvän vehnän hinnalle, kun kuitenkin sama määrä ihmisiä olisi kiinnostunut ostamaan sen ruoaksi perheelleen? Halpeneeko se vehnä vai kallistuuko?
Ruokaa on samalle ihmismäärälle tarjolla dramaattisesti vähemmän ja se vieläpä kallistuu kaiken kruunuksi. Tietenkin rikkaille asia ei ole merkittävä, sillä he voivat ostaa sitä luultavasti saman määrän kuin ennenkin, vaikka se kallistuisi kuinka törkeästi tahansa, mutta ne jäljelle jäävät köyhät jakaisivat entistä pienemmän ruokamäärän, jolla koettaa ruokkia lapsensa ja perheensä.
Elämme globaalissa maailmassa ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vaikka meillä on resursseja ja maata tuhlata tuottamattomaan luomutuotantoon, valitettavasti se toiminta nostaa ruoan hintaa muualla. Tietenkään Suomen 8 % luomupinta-ala ei todellisuudessa vaikuta juuta eikä jaata maailman mittakaavassa ruoan hintaan, mutta Euroopassa on jo miljoonia hehtaareita luomussa ja se vaikuttaa. Jos ne miljoonat hehtaarit olisivat tavanomaisessa tehokkaassa käytössä, ne hehtaarit tuottaisivat hirvittävän paljon enemmän ruokaa markkinoille, joka laskiksi ruoan hintaa siellä, missä ihmisillä ei ole rahaa tuhlattavaksi asti kuten meillä on.
Mutta mitäpä me niistä muista, kun meillä menee hyvin. Meidän pitää huolehtia imagostamme, maabrändistä, sillä se on paljon tärkeämpi kuin maailman nälkäiset, eikös niin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti