Luomututkimus, missä olet?

Luomuväen eniten käyttämiä fraaseja on se, että ei ole tutkimusta. Pitäisi tutkia enemmän, jotta esimerkiksi terveellisyydestä olisi mustaa valkoisella. Pitäisi tutkia enemmän, jotta voisimme kertoa kuluttajille, että  eläimet varmasti voivat paremmin luomutuotannossa. Pitäisi tutkia enemmän, jotta varmuudella voimme kertoa luomun ravinnepäästöjen olevan pienempiä kuin tavanomaisen tuotannon.

Nyt terveellisyydestä ei ole mitään näyttöä. Päästöjen kanssa on niin ja näin, eli miten katsomme. Katsommeko per hehtaari, joka näyttää luomun positiivisessa valossa, vai katsommeko per tuotettu kilo, joka saa sen positiivisuuden katoamaan hyvin nopeasti.

Eläinten hyvinvointi on ehkä kuluttajille kaikkein tärkein asia suosia luomutuotantoa, mutta siitäkin meillä on vain ja ainoastaan mielikuvia.

Mutta nyt uutiset tuovat valoa tunneliin, sillä Helsingin, Vaasan ja Jyväskylän yliopistot aloittavat mittavan tutkimuksen luomusta ja kohta meillä on mustaa valkoisella kaikista niistä positiivisista asioista, joita olemme saaneet mainosten mielikuvien välittämänä verkkokalvoillemme, vai onko?

Luomun yhteiskunnallisen arvostuksen tutkiminen tie kestävän talouden kasvuun

 

Hetkinen.. Entä eläinten hyvinvointi, josta ei ole tutkimusta? Entä ne ravinnepäästöt? Terveellisyys? Ympäristövaikutukset?

Suomen Akatemia on myöntänyt 570 000 euroa sen tutkimiseen, että miten luomun yhteiskunnallinen arvostus saataisiin sille tasolle, jota luomuvisiot edellyttävät.

Hanke on poikkitieteellinen kokonaisuus ja keskittyy luomutuotannon ja -kulutuksen sosiaalisen hyväksynnän rakentumiseen.

Ehkäpä se luomun hyväksyntä olisi helpoiten hankittavissa ja etenkin rehellisimmin niin, että tutkittaisiin, ovatko luomun ympäristövaikutukset mainosten mukaiset. Tutkittaisiin, että voivatko eläimet oikeasti paremmin. Tutkittaisiin, että kulutammeko luomutuotannon keinoin oikeasti vähemmän luonnonvaroja kuin tavanomaisessa tuotannossa.

Pyrkimys kestävän talouden kehittämiseen vaatii tuekseen laajan yhteiskunnallisen hyväksynnän. Kestävän talouden sosiaalisen hyväksynnän rakentumista tarkastellaan tutkimushankkeessa luomutuotannon ja -kulutuksen kautta.

Mistä se yhteiskunnallinen hyväksyntä olisi helpoin saada?

No se olisi helppoa kuin heinänteko, eli osoitettaisiin luomutuotannon paremmuus vallalla olevaan tuotantomuotoon nähden.

Osoitettaisiin todeksi luomun paremmuus:

-ympäristöasioissa
-terveellisyydessä
-eläinten hyvinvoinnnissa
-ja niissä lukemattomissa muissa mainosten väitteissä

Mutta jostain syystä luomuväki ei ole ollenkaan halukas sellaiseen tutkimukseen, vaan halutaan tutkia sitä, että miten kuluttajat, joilla raha polttaa taskussa, saataisiin hyväksymään ne suuntaviivat maatalouspolitiikasta, jotka päätökset on jo tehty, tosiasioihin tutustumatta.

Luomukulutuksen kasvu on kuitenkin ollut hidasta verrattaessa muihin maihin.

Suomalaiset eivät ehkä ole vielä niin vieraantuneita maataloudesta, kuin kaiken maailman trendit edellyttävät.