Luomuviljelyn hiljainen tieto siirtyy konkarilta kisällille
Tämä uutinen kaipaa hieman kommentointia, etenkin kun sen tuo julki Yleisradio, jolta odottaisi edes jotain kritiikkiä julkaisemissaan uutisissa.
- Minun oma peltoni on ihan huippuhyvä, se on ollut isällä luomuviljelyssä vuodesta 1995 ja sen kyllä huomaa. Isä sanookin, että pelto muuttui lecasoraharkoista kukkamullaksi. Luomu on maanviljelyä kun tavanomainen on kasvinviljelyä, sanoo Matero.
Luomussa viljellään maata ja maa viljelee kasvia, tavanomaisessa viljellään kasvia välittämättä maan kunnosta, ja se kostautuu ennemmin tai myöhemmin, hän tarkentaa.
Onko todellakin näin? Tavallisessa maanviljelyssä ei välitetä maan kunnosta, niinkö? Mistä näitä tällaisia luomuviljelijöitä väitteineen oikein sikiää?
Valitettavasti MTT:n tutkimuksesta eivät tue näitä väitteitä, vaan nämä väitteet ovat aivan käsittämätöntä humpuukia. Sitten ihmetyttää se, että tämä henkilö oikein julkisesti tunnustaa viljelleensä maata piittaamattomasti ennen kuin hän koki luomuherätyksen.
MTT - luomuviljelyn ja tavanomaisen viljelyn vaikutukset maaperään
MTT:n tutkimusten mukaan luomuviljeltyjen ja tavanomaisten lohkojen välillä ei ollut mitään eroa, joten Iita Materon väitteet ovat täysin hänen omia keksimiään ja pitää kysyä sitä, että mikä on hänen motiivinsa mustamaalata tavallista viljelyä?
- Maa kasvaa luonnonmukaisesti vuoroviljelyssä ja viherlannoituksella, hivenaineet jää maahan ja kasvi ottaa ne mitä se tarvitsee, on rehevämpi, vastustuskykyisempi, eikä tarvitse pelätä mansikankaan kanssa ötököitä, sanoo puolestaan Ulla Lindroos.
Tällekään väitteelle ei ole tieteellistä pohjaa, vaan tuotantotapa ei vaikuta kyseisiin asioihin. Sekä tavanomainen viljely että luomuviljely mahdollistavat niin hyvän kuin huononkin maaperän kunnon ja tämä asia riippuu viljelijästä ja hänen ammattitaidostaan. Tosin uusin Ylen uutinen kertoi, että etenkin luomumansikka on nyt hätää kärsimässä, sillä sato uhkaa homehtua peltoon sateiden takia.
- Oikein kun hoitaa maan, niin se on aivan yhtä tuottoisaa luomussa ja tavanomaisessa, kaikki riippuu ihmisen taidosta ja siitä, että perehtyy viljelyyn, hän väittää.
Satotilastot eivät anna tukea näillekään väitteille.
Lisäksi Ulla Lindroosin harrastama luomuvihannesten viljely on Suomessa kuoleva suuntaus ja sen aiheuttaa viljelyn tuottamattomuus, joka johtuu esimerkiksi hyvin vaikeasta rikkakasvien ja kasvitautien hallinnasta.
Joten hänen juttunsa siitä, että luomupelto itse huolehtii ongelmistaan, on vastuskykyinen yms voi jättää aivan omaan arvoonsa.
Mutta sitten luomu alkaa osoittaa ihmevoimiaan:
Ulla vannoo luomun nimeen jopa siinä määrin, että kertoo luomuruokavalion auttaneen häntä paranemaan syövästä.
- Olen sairastanut useampia syöpiä. Parsakaali on minulle tärkeä sairauksieni kohdalla, se on syöpää parantava, parsakaali ja kaalituotteet, hän uskoo.
Tämä on tosin hieman ristiriidassa sen kanssa, mitä hän kertoi juuri ennen tuota:
- Ei oikein terveys ole ollut kunnossa koko aikanakaan ja aina vaan huonommaksi menee kun ikää tulee.
Joten onko luomulla taikavoimia vai eikö ole? Ota tuosta nyt sitten selvä.
Luomun tuotantoon Hämeenlinnan seudulla on siis tulossa iso kolo. Ulla onkin koettanut saada muita viljelijöitä innostumaan luomusta.
Tämä se on ihmeellisin asia, että vaikka on niin hieno menetelmä, joka itse huolehtii omista ongelmistaan, ei siitä kuitenkaan viljelijät ole kovin innoissaan.
Tässä lienee vähän samaa kuin jos jokin kunta koettaisi palkata lääkäreitä töihin sillä, että kunta on päättänyt rajoittaa lääkärien työmenetelmiä vain sellaisiin, jotka olivat käytössä ennen vuotta 1945, eikä mitään muuta sallita.
Lääkärit saisivat diagnosoida potilaita menetelmillä, jotka tunnettiin ennen vuotta 1945. Lääkärit saisivat määrätä lääkkeitä, jotka olivat käytössä ennen vuotta 1944. Sairaalan röntgenit yms välineet olisivat hankitut museoista ja kaikki sellaisia, jotka ovat olleet käytössä ennen vuotta 1945.
Miten kävisi?
3 kommenttia:
Sitähän ei sanottu, olisiko tavanomaisen parsakaalin teho ollut sama.
Huh mitä propagandaa taas täälläkin:
http://luomusalonki.fi/2012/07/maataloutta-ympariston-ehdoilla/
vai olisko tässäkin asiassa mustan ja valkoisen välissä harmaatakin...
Lähetä kommentti