Tutkimusta luomun kuluttajista, vai ... ?

Pongasin Talouselämästä seuraavan uutisen:

Söitkö luomuruokaa? Et jaksa enää tehdä muuta hyvää

 

Tutkimus tuntuu hieman ylijäämätavaralta ja jonkinlaiselta aprillipilalta, sillä luomuruoallako olisi tuollaisia vaikutuksia?

Tuore tutkimus paljastaa, että luomuruoka saattaa vähentää ihmisten ystävällisyyttä ja halua avunantoon.Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että tietyt maut ovat yhteydessä moraaliseen päätöksentekoon. Makea edistää sosiaalista käyttäytymistä ja vastenmieliset maut ankaroittavat moraalisia tuomioita.

Nyt Chicagossa sijaitsevan Loyola-yliopiston Kendall Eskine heittää peliin yllättävän tuloksen: luomuruoan syöminen vähentää ihmisten ystävällisyyttä ja halua avunantoon.

Eskinen mukaan ihmiset, jotka tuntevat tehneensä jotain moraalista ja oikeaa, antavat helposti itselleen luvan tehdä seuraavaksi jotain pientä syntiä.

EDIT.

Uutista näyttää nyt pukkaavan joka tuutista, joista jokainen käsittelee sitä hieman eri näkökulmasta ja lainaa eri kohtia ja tässäpä uusin versio:

Tutkimus: Luomuruoan syöjät muita ilkeämpiä

 

Otsikko on vähintäinkin raflaava, mutta nyt emme takerru siihen, vaan sisältöön:

Loyola Yliopiston psykologisten tieteiden professorin Kendall Eskinen mukaan selitys löytyy luomuruoan markkinointiin liittyvästä moraalisesta terminologiasta, joka saa tuotteiden ostajat tuntemaan itsensä muita ihmisiä hyveellisimmiksi ja paremmiksi ihmisiksi. 

Voisiko tämän tulkita niin, että luomua ostamalla ihminen viherpesee sieluaan, jotta ekologisen kuluttajan taivas olisi hiukan lähempänä?

Markkinointi tietenkin tietää sen, mihin kohtaan ihmisen psykologiassa kannattaa narunsa virittää ja jos jotakin tuotetta ostamalla ihminen kokee itsensä paremmaksi kuin viheliäinen naapurinsa, lienee mainostoimisto onnistunut tavoitteessaan. Jokaisessa meissä lienee toive siitä, että olisimme edes aavistuksen parempia ihmisiä kuin lajitoverimme ja tähän iskee markkinointi.

Uudet tutkimustulokset kulkevatkin käsi kädessä vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen kanssa, jossa selvitettiin, että luontoystävällisiä ja orgaanisesti viljeltyä tuotteita ostavat ihmiset ovat itse tyytyväisempiä ja tuntevat itsensä helposti muita ihmisiä hyveellisemmiksi. Tämän tunteen seurauksesta kyseiset ihmiset kokevat ajoittain olevansa oikeutettuja itsekkääseen ja moraalisesti kyseenalaiseen käyttäytymiseen, joka tunnetaan myös nimillä: moraalinen tasapaino tai kompensoiva etiikka.

Tietenkin nyt pitää ottaa huomioon se, että minkä takia ihminen ostaa luomua, jotta tämä vaikutus voisi olla mahdollista.

Jos ihminen ei osta luomua ideologisista syistä, vaan vaikkapa siksi, että se tarttui käteen tai oli halvin, tai oli houkuttelevimman näköisessä pakkauksessa, niin silloinhan tämä "tuntee itsensä hyveellisemmäksi" -vaikutus ei taida päteä ollenkaan.

Kun lisäksi yhdistämme tähän uutiseen toisen hiukan samanlaisen, niin ehkäpä se valottaa tuota luomu-uutista jonkin verran:

Auta lähimmäistäsi – uskovaista ei juuri myötätunto motivoi

 

Alunperin Social Psychological and Personality Science -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa huomattiin, että esimerkiksi uskovaisten anteliaisuutta ohjaa harvoin myötätunto. Tulokset kiistävät väitteen, jonka mukaan anteliaisuuden takana olisi puhdas auttamisen halu ja myötätunto. Tutkijat arvioivat Medical Xpressin artikkelissa, että uskovaisia ihmisiä ohjaa enemmän moraalinen pakko kuin aito huoli toisesta.

Minä näen noissa kahdessa sinänsä erilaisessa uutisessa yhtymäkohtia.

Pistetään vielä kaksi kohtaa vierekkäin:

Eskine päättelee, että altistuminen luomuruoalle vahvistaa ihmisten moraalista identiteettiä ja vaimentaa halua olla altruistinen.

                                                          VS.

 Tutkijat arvioivat Medical Xpressin artikkelissa, että uskovaisia ihmisiä ohjaa enemmän moraalinen pakko kuin aito huoli toisesta.

Mitäpä tuosta sanoisi? Artikkeli luomua ostavien ystävällisyydestä päättyi näin:

Tämä tulos ei aivan ole sopusoinnussa arkijärjen kanssa, sillä ihmisten halu auttaa toisia vaihtelee paljon.

Olen samaa mieltä ja liian kovat yleistykset eivät liene hyödyllisiä. Ehkäpä päätökset ruoasta tai tuonpuoleisesta elämästä kannattaa enemmän perustaa tietoon ja faktoihin, kuin uskoon ja arveluihin tai siihen, mitä mainostoimisto meille koettaa uskotella.