14. toukokuuta 2012

Nälän nujertaminen parasta talouspolitiikkaa

Sattuikin sopivasti tuore uutinen Tanskasta ja se sivuaa blogin aihepiiriä.

Ajatushautomo: Nälän nujertaminen parasta talouspolitiikkaa

 

Tanskalainen ajatushautomo patistaa ratkaisemaan maailman ongelmia järjellä, ei tunteella.

Tästä olen täydellisen samaa mieltä, mutta kun poliitikoilla on se ongelma, että heidän täytyy pitää alati mielessä myös se, mikä on äänestäjien keskuudessa milloinkin muodikasta ja mitä sanoja hokemalla saa äänestäjät äänestämään itsensä uudestaan valtaan. Olisikin päättäjien elämä niin helppoa, että ongelmat voitaisiin ratkaista järjellä!

Maailman ylipääsemättömiltä vaikuttaviin ongelmiin tepsivät parhaiten yksinkertaiset keinot, sanoo tanskalainen ajatushautomo. Sen mukaan korkealentoisiin hankkeisiin tuhlataan rahaa tunnesyistä, kun painopisteen pitäisi olla vaatimattomilta vaikuttavissa mutta todella tehoavissa sijoituksissa.

Onko joku eri mieltä?

Ruuoantuotannon tehostaminen suojelisi myös luontoa


 Copenhagen Consesus Centerin johtaja Bjørn Lomborgin mukaan lista on tarpeen, koska poliitikot ja humanistiset järjestöt ovat taipuvaisia antamaan irrationaalisten tunteiden sanella köyhyyden vastaiseen taisteluun, ympäristösuojeluun tai luonnonkatastrofien hoitoon tarkoitettujen varojen käyttöä. 
– Luonnonsuojelualueiden luomiseen keskittyminen tai suurten metsäalueiden suojelu rakentamiselta on mukava ajatus, mutta pulma on, että siitä tulee harvoin mitään, Lomborg sanoo.

Sen sijaan Copenhagen Consensus Centerin asiantuntijat esittävät tuntuvia sijoituksia tutkimukseen, joka tekisi ruoantuotannosta nykyistä tehokkaampaa. Sillä tavoin sekä vähennettäisiin nälkää että suojeltaisiin luonnon monimuotoisuutta, koska vähemmän metsää tarvittaisiin peltomaaksi, he perustelevat.

Mutta tehokkuus on kirosana heidän mielestään, jotka ovat taipuvaisia irrationaaliseen, tunteiden sanelemaan ongelmanratkaisuun. Tehostaminen mielletään lähes riistoksi tai siihen, että asioita hoidetaan täysin mistään piittaamatta, kunhan vain saadaan kuluttajille jotain enemmän ja nopeammin.

Maanviljelyssä tehokkuus tai maanviljelyn tehostaminen ei tarkoita suinkaan sitä, että sitten lannoitetaan ilman mitään kontrollia ja syydetään ruiskut punaisena kemikaalia luontoon tappaen kaikki ylimääräinen, vaan tehostaminen tarkoittaa sitä, että saadaan sama sato kuin ennenkin, mutta pienemmillä tuotantopanoksilla.

Tuotantopanoksia ovat esimerkiksi lannoitteet ja maatalouskemikaalit, mm. kasvinsuojeluaineet tai tuholaistentorjunta-aineet.

Tehostamalla maataloutta saamme saman sadon kuin viime vuonna, mutta käytämme vähemmän lannoitteita sekä maatalouskemikaaleja.

Sen sijaan jos me käytämme enemmän lannoitteita ja kasvinsuojelua kuin aikaisemmin, mutta saamme saman sadon, olemme toimineet juuri päinvastoin, eli toimineet tehottomasti.

Jos käytämme maataloudessa 20 % enemmän lannoitteita mutta saamme vain 5 % enemmän satoa verrattuna edelliseen satokauteen, olemme jälleen toimineet tehottomasti, jota ei pitäisi missään nimessä harrastaa missään.

Tätä tarkoittaa tehostaminen, joka on usein mielikuvissa jotain aivan muuta, eli mielikuvien mukaan tehostaminen on sitä, että kaikkea käytetään hieman lisää tai jopa valtavasti lisää. Tehostaminen on sitä, että pienemmillä panostuksilla saadaan joko sama määrä kuin ennenkin, tai jopa hieman enemmän.

Pelkkä sadon määrä ei ole oleellinen asia, vaan sadon saamiseen käytetyt panokset ja niiden tuotantopanosten suhde saatuun satoon.

Kannattaa keskittyä siihen, mikä toimii, eikä siihen, mikä tuntuu hyvältä.

- Bjørn Lomborg


Tuohon ei ole mitään lisäämistä.


 


 

Ei kommentteja: