Maitoko kuollutta?

Kuinka luomua saadaan markkinoitua ihmisille? Paras keino taitaa olla vaihtoehdolla pelottelu ja sen tarpeeton mustamaalaaminen.

Tässä aiheesta pari esimerkkiä:

Asiantuntija: Useat halvat viinit täynnä myrkkyjä!

Ihmisten ostamat tavalliset huokeat viinit ovatkin kauhistuttavia myrkkyjen lähteitä, joten kannattaa suosia luomua tai biodynaamista, vai kannattaako, sillä vastine tuli hyvin nopeasti:

Viinikouluttaja kummastelee myrkkyväitteitä halpaviineistä - turhaa pelottelua!

Nämä olivat aika harmittomia ja keveitä esimerkkejä mielikuvamainonnasta, joka tapahtuu pelottelun kautta. Pahempaa on se, kun itseään toimittajaksi kutsuva harrastaa sellaista ja unohtaa täysin tosiasiat, sekä vaikkapa ihmisen biologian. Tästä antaa nyt esimerkin Noora Shinglerin Kemikaalicocktail -blogi, jonka tuoreeseen juttuun pureudun hiukan laajemmin.

Juotko kuollutta maitoa?

Blogauksessa esitetään hyvin ihmeellisiä väitteitä, jotka perustunevat uuteen kohukirjaan maidosta. Vallankumouksellinen Maito on uusin tulokas ruuasta kertovien kohukirjojen sarjaan, joita edellisiä edustavat vaikkapa Petos Lautasella ja  vastaavat. Niiden pääsisältö on se, että syömämme ruoka on kauhistuttavaa myrkkyä, joka sairastuttaa ihmiskunnan ja kaikki ongelmamme aiheutuvat tästä myrkkyruuasta. Vastaukset tähän kimuranttiin pulmaan ovatkin sitten helppoja, eli luomu, luomu ja luomu. Vaikeisiin kysymyksiin helppoja ratkaisuja, on kiireisen kuluttajan lohtu.

Mutta juommeko kuollutta maitoa?

Niille, jotka eivät tiedä/muista: homogenointi tarkoittaa sitä, kun maidon rasva pilkotaan pieneksi, jottei se kerry maidon pintaan ja pastörointi taas on maidon kuumentamista mahdollisten mikrobien tuhoamiseksi.

Tätä voisi täsmentää sen verran, että homogenointi, rasvan pilkkominen. ei ole niin hurjaa prosessointia kuin annetaan ymmärtää, vaan se on täysin mekaaninen toimenpide, jossa maito ajetaan siivilän läpi, jolloin isommat rasvahiukkaset pilkkoontuvat pienemmiksi, eikä maidon pintaan muodostu rasvakerrosta. Laktoosiin homogenointi ei vaikuta millään tavalla.

Kaksoissokkoutetuissa tutkimuksissa homogenoidun ja homogenoimattoman maidon siedossa ei ole havaittu eroa maitoallergisilla lapsilla, maitoa sietävillä, maitoyliherkillä eikä laktoosi-intoleranteilla aikuisilla. 

Pastöroinnissa maito kuumennetaan 72-78°C:ssa 15-20 sekunnin ajan, jolloin mahdolliset tautia aiheuttavat bakteerit tuhoutuvat.Maito ei suinkaan kuole, eivätkä kaikki mikrobit tuhoudu, kuten annetaan ymmärtää. Suomi on lisäksi harvoja maita, joka tyytyy pelkkään pastörointiin, sillä lähes kaikkialla muualla maito saa myös iskukuumennuksen, jossa maito tai kerma kuumennetaan kolmeksi sekunniksi 145°C:een, jolloin kaikki pieneliöt tuhoutuvat. Pastöroitu maito on myyntikelpoista muutamia päiviä avaamattomassa pakkauksessa kun taas iskukuumennettu UHT-maito säilyy avaamattomana useita kuukausia.

Nooran jutun kommenttiosiossa kehutaan esimerkiksi virolaista maitoa, joka ei aiheutakaan mitään ongelmia, mutta Virossa maito iskukuumennetaan, eli se on huomattavasti kovemman käsittelyn saanutta kuin kotimaamme maito.

Sitten Nooralta pääsee melkoinen sammakko:

Maidossa on luonnostaan paljon hyviä bakteereita (suolisto diggaa), mutta kun maito kuumennetaan — jopa moneen kertaan — kuolevat bakteerit ja lopputuloksena on valkoinen litku, johon sitten lisätään muutamia maitofirman omistamia bakteerikantoja.

Ei todellakaan lisätä, jos tuotetta kutsutaan maidoksi. Maitoon ei ole lisätty mitään muuta kuin D-vitamiinia, koska rasvaton maito ei sisällä rasvaa, ei se sisällä myöskään D-vitamiinia ja siksi sitä on siihen lisätty.

Pastöroinnissa maito kuumennetaan vain reiluun 70 asteeseen  noin 20 sekunnin ajaksi, joten pastörointi ei millään kykene tappamaan maidosta kaikkia mikrobeja. Jos luonnossa liikkuessa joutuu käyttämään pintavettä janoonsa, joutuu vettä keittämään useita minuutteja, jotta vesi on mahdollisesti turvallista juotavaksi ja mikrobit ovat tuhoutuneet. Jos pastörointi tappaisi kaikki mikrobit maidosta, niin miksi pintaveden lämmittäminen reiluun 70 asteeseen parin kymmenen sekunnin ajaksi ei tee siitä vielä turvallista juotavaksi?

Jos poistumme laveammille vesille ja kutsumme tuotetta esimerkiksi maitojuomaksi, voi tuotteeseen olla lisätty määrättyjä probiootteja, tai siinä on vaikkapa  hiukan enemmän kalsiumia lisättynä, mutta maito on aina täysin pelkkää maitoa. Maito = maito. Maitojuoma = mahdollisia lisättyjä elementtejä, esimerkiksi kalsiumia tai erilaisia probiootteja.

Ja kun ajattelemme sellaista tilannetta, että ihminen ostaa kaupasta hyvin kallista Kyytön raakamaitoa, josta saa pulittaa jopa 5-6 euroa litralta, hän kaataa sen kattilaan ja kiehauttaa siitä itselleen aamupuuron, niin kyllä se raakamaito on saanut silloin paljon kovemman käsittelyn kuin pastörointi antaa ja jokainen entsyymi on mennyttä mikä pastöroinnissakin ja luultavasti vielä useampikin.

Joten Nooralta hyvin ihmeellinen ja suorastaan valheellinen väite "valkoisesta litkusta" ja mikä on tällaisen toiminnan motiivi?

Esimerkiksi Valion maidoissa kaikki maito on kuorittu rasvasta täysin, ennen kuin sitä laitetaan takaisin niin, että saadaan aikaiseksi haluttu rasvaprosentti. Taas lisää prosessointia. Luonnollisen maidon rasvaprosentti vaihtelee, mutta teollisessa msidossa tarkkaa rasvan määrää säädellään edellämainittuun tapaan.

Noora on aivan oikeassa, sillä näin tehdään ja se tehdään juuri laadun ja tasalaatuisuuden takia. Jos me haluamme eri rasvaprosenteilla varustettuja maitoja sekä kermaa, niin näin on tehtävä. Mutta mitään maagista tai ihmeellistä siinä ei ole.

Asiaa en tässä tarkemmin käsittele, mutta seuraavan linkin takaa voi jokainen itse lukea sen, kuinka kauhistuttavasta asiasta on kyse maidon vakioinnissa:

Maidon vakiointi

Kohukirja, johon Noorankin väitteet ilmeisesti perustuvat ja lisää saamme varmaan kohta lukea, väittää myös useita asioita, joista pikaisesti poimin yhden:

- Rasvan pilkkomiseen tarvittava entsyymi, lipaasi, tuhoutuu.

Tämä kuullostaa aivan kauhealta, luonnollisesti, mutta kirjoittaja ei nyt ota huomioon sellaista asiaa kuin ihmisen ruuansulatus, sillä ihmisen haima muodostaa kyseistä lipaasia, jota todellakin tarvitaan rasvan hajottamiseen ja se rasva hajoaa edelleen niillä haiman muodostamilla lipaaseilla ihmisen ohutsuolessa.

LISÄYS, 14.05.2012.

Suomen Kuvalehti käsitteli maitoa kirjoituksessaan vuonna 2009, josta löytyi uutta asiaa:

Aiheuttaako suomalainen maito laktoosi-intoleranssia? 

 

 Juttua en sen enempää lainaile tai kommentoi, sillä se puhunee itse puolestaan lukutaitoiselle kansalaiselle.