12 prosenttia maa-alasta viljeltyä
Tosin, kuten ilmoitetaan, laidunmaata ei lasketa näihin tilastoihin, joten se lisättynä maatalousmaan määrä kaksinkertaistuisi.
Lisäksi tilasto kertoo maatalousmaan suhteesta kokonaismaa-alaan, joka ei siis ole koko Maapallon pinta-ala, sillä vesistöjä ei lasketa mukaan.
Suomen maa-ala on n. 304 590 neliökilometria (vesistöjen kanssa 338 432 neliökm), josta on viljeltyä 21 770 neliökilometria, eli noin 7.1 % maa-alasta.
Tanskan maa-ala on n. 42 430 neliökm, josta viljeltyä on n. 23 020 neliökm, eli noin 54,3 % maa-alasta. Tässä on tullut muutosta, sillä Tanskassa maatalousmaan määrä on noussut jo lähelle 60 prosenttia.
Tilastoa lukiessa voi kuitenkin miettiä, että millaisen maiseman sinä haluaisit ikkunastasi näkyvän?
Pitäisikö maataloutta tehostaa, jotta voisimme saada maatalousmaata takaisin luonnoksi, vai onko meillä jopa varaa tehottomaan maatalouteen, jotta luontoamme voidaan raivata lisää maatalousmaaksi?
Tilastojen valossa voisimme muuttaa maatalouttamme hyvinkin tehottomaksi ja raivata tuhansia neliökilometrejä lisää luontoa pelloksi, jotta pääsisimme lähemmäs Euroopan keskiarvoja, mutta itse olen vahvasti sitä mieltä, että jospa kuitenkin tehostaisimme entisestään.
Omaan silmääni pisti tiedot maista, joissa luonnon moninaisuus on hyvin suuri johtuen vaikkapa viidakoista ja sademetsistä, niin niissa maissa myös maatalousmaan osuus kokonaismaa-alasta on hyvin suuri. Lisäksi maat ovat usein hyvin köyhiä, joten myös viljelijät ovat köyhiä, eikä heillä ole varaa esimerkiksi lannoitteisiin, joten he ovat sitten vaikkapa sertifioimattomia luomuviljelijöitä.
Koska viljelymaata ei ole varaa lannoittaa satokauden jälkeen, hyvin hedelmällinenkin maaperä köyhtyy satokausien seuratessa toisiaan ja kun maa ei enää tuota, niin ainoa ratkaisu on raivata uutta hedelmällistä maaperää maanviljelyn käyttöön.
Aivan kuten Suomessa kaskiviljelyn kulta-aikaan. Metsä poltettiin ja maata viljeltiin muutama satokausi. Kun maa oli tyhjä ravinteista, jotka siirtyivät sadon mukana lautasille, perhe pakkasi kimpsunsa, siirtyi toiselle alueelle, poltti uuden metsän ja näin mentiin eteenpäin.
Joten tällaisissa maissa tulisi maanviljelyä tehostaa, sekä luoda sellainen maatalouspolitiikka, joka mahdollistaisi viljelijöille modernien menetelmien käyttämisen, eikä ainoa ratkaisu kaikkiin ongelmiin olisi uuden maatalousmaan raivaaminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti