Luonnoton luonto

Ihmisillä on nykyään hyvin kaksijakoinen suhtautuminen luontoon. Sellaisen havainnon olen tehnyt, kun seuraa keskustelua erilaisista "luonto kostaa, suojaudu siis" -aiheista.

Samaan aikaan kun ihmiset haikailevat luonnonmukaisuuden ja luonnollisuuden perään, aiheuttaa luonto yhä enemmän stressiä, josta ensimmäinen esimerkkini tulee aamun Hesarista (20.08.2012) ja sen yleisönosastolta:

Samaan aikaan kun kasvava joukko ihmisiä haluaisi, että tuholaiset ja kasvitaudit tuhoavat luonnollisuuden kaipuun nimissä satomme, niin samaan aikaan oikea luonto koetaan hyvin luonnottomaksi ja se oikean luonnon elämä pitäisi myrkyttää pois meitä kiusaamasta.

Ensin villi luonto jyrätään sileäksi, eli maatalousmaaksi, jonka ainoa tarkoitus olisi tuottaa meille ruokaa mutta yllättäen siellä halutaan olevan jotain muuta kuin viljeltäviä kasveja. Sinne halutaan rikkaruohoja, jotka vievät elintilaa ja ravinteita viljelykasveilta ja ruokaamme syöviä tuhohyönteisiä, koska siitä syntyy mielikuva luonnon moninaisuudesta, joka kuullostaa kaupunkilaisen korvaan hyvältä asialta..

Se ei ole hyvä asia maatalousmaalla. Se on hyvä asia maatalousmaan ulkopuolella. Tämä asia on tosin nykyajan kaupunkilaiselle aivan liian vaikea pala ymmärrettäväksi.

Dallas peitettiin hyönteismyrkyllä vaarallisen taudin takia

 

Yhdysvalloissa Dallasin kaupungin ilmatilassa on ruiskutettu hyönteismyrkkyä vaarallisen Länsi-Niilin viruksen leviämisen estämiseksi.

Dallas aerial sprays to combat West Nile virus outbreak

 

 Koetin etsiä asiaa vastustavia tahoja ja ovatko jo kaikki luonnollisuuden puolustajat barrikaadeilla vastustamassa näitä myrkytyksiä, mutta pikaisen googlaamisen jälkeen tällaista en löytänyt. Jos löysit, niin pistä vinkki kommentteihin.

MTV3:n uutisen kommenteissa joku tosin veti "yllättäen" Monsanton mukaan ja nimimerkki topie pääsi jo salaliittoihin asti kotimaisessa maataloudessa käytettävistä kasvinsuojeluaineista.

Mutta mistä johtuu, että harvat jaksavat ottaa paineita, kun lentokoneet syytävät myrkkyä ihmisten päälle tappaakseen meitä kiusaavia hyttysiä, mutta kun maatalousmaan tuholaisista halutaan eroon, jotta saisimme hyvälaatuista ruokaa, jota riittäisi kaikille, se saa osan ihmisistä lähes kauhun valtaan?

Ruotsi ottaa kovat keinot käyttöön päästäkseen hyttysistä eroon.

 

 Otetaanpa vielä mukaan yksi uutinen ja katsotaan sen kommenttiosiota, jotta saamme jotain vertailukohtaa:

Professori: Luulo lisäaineiden terveysriskistä on järjetön

 

Professori Marina Heinonen Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselta saa täyslaidallisen palautetta kirjoituksestaan ja siellä tuodaan lähes kaikki humpuukiväitteet esiin alkaen siitä, että ihmiset eivät kuulemma enää maadu hautausmailla, kun ovat syöneet niin paljon säilöntäaineita.

Villissä vapaassa luonnossa on aivan hirveästi elämää, joka nykyajan ihmisen mielestä ei kuulu sinne, koska se elämä kiusaa meitä mitä moninaisimmilla tavoilla.

Mutta kun menemme sellaiselle alueelle, joka on jyrätty sileäksi villistä luonnosta, niin siellä sitä elämää pitäisi sitten suojella kustannuksista välittämättä, mutta tosin se elämä pistelee mahdollisen ruokamme parempiin suihin tai vie siltä kasvamisen ravinteita.

En ymmärrä.

 

 

Pelko tuottaa rahaa

Ihmisten pelko jotain asiaa kohtaan on helppo muuttaa rahaksi. Yksi sellainen pelko on ollut lisäaineiden pelko, jonka avulla on saatu ihminen pelkäämään jopa C-vitamiinia, jos sen nimeksi on muutettu E300.

Tähän ovat ruokatehtailijat vastanneet niin, että jos E-koodin tilalle on ollut mahdollista laittaa lisäaineen "kooditon" nimi, niin sitä on käytetty. E410 tuotteessa saa taatusti tuotteen jäämään hyllyyn, jos lisäainepelkoinen kuluttaja siihen tarttuu, mutta jos sen tilalla lukeekin johannaksenleipäpuujauhe, niin tuote kelpaa jo lähes jokaiselle. Mielikuvat ovat ihmeellisiä.

Pelolla myyminen on laajentumassa kaikkialle, josta uusimpana esimerkkinä on luonnolla pelottelu:

Maksa tai luonto nitistää sinut

 

Suomalaisen kesäihmisen huolet ja tarpeet on onnistuttu kaupallistamaan pitkälle. Mökkituotteet laitetaan kaupoissa ja apteekeissa näyttävästi esille. Tavaraa on helppo kaupata, jos mökkimetsän eläjiin ei ole luontevaa suhdetta.

– Pelot liittyvät monesti eläimiin ja muuhun luontoon, josta on vieraantunut. Silloin myös erilaisia tuotteita on helpompi myydä, Repoveden kansallispuistossa toimiva eräopas Marika Hänninen sanoo.

Aikaisemmin ihmisten pelkoja on valjastettu lähinnä susien hävittämisen puolesta, vaikka susi on viimeksi käynyt ihmisten kimppuun Suomessa 1800-luvun loppupuolella. Nyt Kolmårdenin eläintarhassa tapahtunut valitettava asia on nostanut potentiaaliset susien vihaajat jälleen poteroistaan.

Yhdysvaltalaisille samoilijoille kaupataan myös pippurisumutetta, joka on tarkoitettu ärtyneen karhun taltuttamiseen.  

Toisaalta Yhdysvalloissa ihmiset retkeilevät paljon kansallispuistoissa, joiden villieläimet ovat osin tottuneet ihmisiin ja esimerkiksi karhut ovat yhdistäneet ihmisten tuoksun mahdolliseen ruokaan, jota ovat löytäneet retkeilijöiden jättämien roskien seasta, niin voihan tuo pippurisumute olla niissä maisemissa jopa jollain tavalla hyödyllinenkin.

Luontopelko on kaupallistettu taitavasti

 

Ihminen ahdistuu ja stressaantuu kaupungissa työtaakkansa alle, joten on pakko saada mökki erämaasta, mieluiten järven rannalta, kaukana kaupungin hälinästä. Siellä ihminen sitten stressaantuu hyttysen ininästä ja ajatellessaan sitä, että luonnon superfoodeja kerätessä vastaan tallusteleva karhu syökin keräilijän. Joten hän vie mukanaan hyttysimurin, joka tappaa hyttyset koko tontilta, pistää aidan ympärille ja ostaa marjat marketin pakastealtaasta.

Ihmisen vieraantuminen luonnosta ja sen normaalista elämästä voi saada myös hyvin ikäviä tulevaisuuden skenaarioita aikaiseksi, sillä ihmiset voivat osoittaa yhä vähäisempää halua huolehtia luonnosta, jos emme ymmärrä villiä luontoa ympärillämme. 

Villiä luontoa halutaan suojella villimmäksi

 

Maatalouden rakennemuutoksen odotetaan avaavan uusia mahdollisuuksia luonnonsuojelulle. Tuotantokäytöstä poistuvaa maatalousmaata voidaan käyttää luontomatkailussa jopa maataloutta tuottavammin, sanoo Rewilding Europe -luonnonsuojeluhankkeen toimitusjohtaja Frans Scheppers.

Tutustuttuani erilaisiin maatalousmenetelmiin ja siihen, kuinka niillä pystytään ruokaa meille tuottamaan, olen täydellisen vakuuttunut siitä, että meidän tulisi tehostaa maatalouttamme, jotta voisimme vapauttaa maatalousmaata takaisin villin luonnon tarpeisiin, eikä suinkaan suosia tuotantomuotoja, jotka vaativat maa-alaa rutkasti lisää. Niillä tuottamattomilla metodeilla voi olla paikkansa kuluttajan kukkaron sisällöstä taisteltaessa, mutta luonto kiittää mitä vähemmän luontoa joudutaan maatalousmaaksi raivaamaan.