Raakamaito tekee tuhojaan!

Helsingin Sanomat uutisoi tänään vaikeiden ruokamyrkytysten nopeasta lisääntymisestä, etenkin vaarallisen ehec-bakteerin aiheuttamista:

Vaikeat ruokamyrkytykset lisääntyneet – lapsilla vaarallista ehec-bakteeria 

 

Luonnonmukaisesta huuhaasta innostuneille tosiasiat ovat olleet taas karvasta kalkkia ja mm. Noora Shingler ihmettelee sitä, miksi juuri huippusuperterveellistä raakamaitoa pitää syyttää, vaikka syyllisiä voi olla muitakin.

Miksi ihmeessä jutussa korostetaan raakamaidon riskiä, kun ehecin voi saada myös esim. raa´asta lihasta tai saastuneista kasviksista? Jutussa myös todetaan, että "tiloilta ei löytynyt taudin aiheuttajaa". Asia on siis tutkittu, mutta SILTI otsikossa kehoitetaan "välttämään pastöroimatonta maitoa". 

Tosiasiat ovat sellaiset, että ehec-bakteeri aiheuttaa joka vuosi myrkytyksiä, mutta tänä vuonna myrkytykset ovat lisääntyneet hälyyttävästi ja etenkin pienten lasten kohdalla, joten käydään nopeasti läpi se, miksi raakamaito on erittäin hyvä syyllinen.

Ehecin voi saada myös "saastuneista" kasviksista ja saastuminen oli lainausmerkeissä siksi, että sen saastumisen saa hyvin helposti pois eli pesemällä kasvikset ennen syömistä.

Joten käsi pystyyn kaikki ne, jotka syöttävät lapsilleen pesemättömiä kasviksia, eli vaikkapa multaisia porkkanoita suoraan maasta nostettuina?

Sitten ehecin voi saada myös lihasta, mutta raa'asta lihasta, eli ehecistä pääsee hyvin helposti eroon lihan kypsentämisellä.

Ja nyt käsi pystyyn niissä perheissä, joiden lapsille maistuu raaka liha ja jotka vanhemmat tarjoavat ruuaksi lapsilleen raakaa lihaa?

Arvatkaapa kaksi kertaa, että mitä jäi jäljelle ja miksi raakamaito on erittäin hyvä ehdokas hyvin vaarallisten ruokamyrkytysten lisääjänä?

Raa'asta maidosta ehec-bakteeri tuhoutuu vain pastöroimalla, joten käsi ylös ne, jotka juottavat lapsilleen jonkin oudon terveysintoilun vallassa pastöroimatonta maitoa, sillä te altistatte lapsianne jopa kuolemaan johtavaan ruokamyrkytykseen.

Alkuvuonna ehecin sai kymmenen 1–8-vuotiasta lasta eri puolilla maata. Yhteistä taudinaiheuttajaa ei löytynyt, vaikka kaikilla oli sama bakteerikanta.

Yksi raakamaidon puolustelu on myös se, että miksi tilalliset eivät sairastu, kun he kuitenkin saattavat juoda raakamaitoa suoraan tankista? Vastaus on hyvin yksinkertainen, sillä ehec-bakteerien aiheuttama saastutus voi mennä aikuisella oirettomana, mutta samasta bakteerimäärästä lapsi sairastuu vakavasti, joten se ei ole mikään puolustus, että aikuiset voivat juoda saastunutta maitoa ongelmitta. Ja näin on juuri osassa tapauksia käynytkin, eli perheessä, jossa kaikki ovat juoneet raakamaitoa, ovat vain pienet lapset sairastuneet vakavasti, mutta aikuiset eivät ole huomanneet mitään ihmeellistä.

Ehec (enterohemorraaginen Eschericia coli) -infektio

 

Etenkin aikuisilla Ehec-tartunta voi olla oireeton mutta lapsilla, vanhuksilla
ja monisairailla esiintyy infektion vaikeampia muotoja.  

Joinain vuosina ehec-bakteerin aiheuttamien ruokamyrkytysten määrä on ollut vain 10 sairastunutta koko vuotena ja nyt meillä on kasassa jo kymmenen pientä lasta ja tilastot ovat vasta puolelta vuodelta!

Ajatuksia?

Jokaisella hullutuksella on hintansa ja saa nähdä, että mitä tarvitaan tapahtuvaksi, ennen kuin tässä asiassa otetaan järki käteen ja tiede voittaa, eikä taikausko.

Vastakritiikkiä luomulakon mielipiteisiin

Silminnäkijän Pilattu Maito -dokumentti herätti minussa tuntoja kritisoida ohjelmaa ja sen tein postauksessani, joka käsitteli asiaa nähdyn ja kuullun perusteella:

Nähty - pilattu maito

 

Esittämääni kritiikkiin on esitelty vastakritiikki, jonka voitte lukea asianomaisten sivuilta:

 

 Pilattu maito: vastine

 

Lisäksi vastine löytyy myös Silminnäkijän facebook-sivustolla, seuraavan linkin takaa:

 

Silminnäkijän vastaus luomulakon kritiikkiin

Nyt jokainen osannee muodostaa annetuista argumenteista oman mielipiteensä ja nähdä metsässään sellaiset puut kuin kokemuksellaan osaa, tai näkee vaikka puuttoman metsän, jos siltä tuntuu. 

Ihmisten kokemukset ovat ihmisten kokemuksia ja kuten eilisestä postauksestani ilmeni, niin jos ihminen sairastuu ruuan huonosta bioenergiasta ja hän näin kokee, niin sitten hän sairastuu ruuan huonosta bioenergiasta. Onko se todellinen syy, on täysin toinen asia, mutta jos emme kyseenalaista ihmisen oman kokemuksen tuomaa vastausta, ihminen sairastui siitä syystä, jonka hän koki. 

Pari kommenttia kuitenkin minua kohtaan esitetystä kritiikistä ja toinen on Noora Shinglerin kynästä:

En lähde ampumaan alas yksi kerrallaan Luomulakon väittämiä, Hannelen vastaus tuossa alapuolella pitää sisällään kaiken olennaisen, mutta sanottakoon, että jos esimerkiksi sappineste toimisi niin kuin Luomulakossa väitetään, ei ihmisillä olisi mitään ruoansulatusongelmia ensinkään! Asiat eivät ole ihan niin yksinkertaisia.  

Blogini ei väittänyt mitään sappinesteen toiminnasta, vaan postauksessani oli lainaus Helsingin yliopiston kemian laitoksen materiaalista ja jos Noora Shinglerin mielestä siellä ei tiedetä ihmisen elimistön kemiasta mitään, kannattaa kritiikki osoittaa siihen suuntaan, jotta he tulevaisuudessa tietäisivät sen, mitä kemiaa ihmisen elimistössä tapahtuu.

Sitten jos ihminen on allerginen maidon proteiinille, asia tietenkin muuttuu, kuten se muuttuu silloinkin, jos ihmisen elimistö hyljeksii pähkinän proteiinia.

Noora Shinglerillä on mahdollisuus jättää kommenttiosioon hyvin perusteltu argumentti, joko omalla nimellään tai anonyymisti siitä, mitä se sappineste sitten siellä elimistössä puuhailee maidon rasvan sekä maidon proteiinien kimpussa, jos Helsingin yliopiston kemian laitos ei sitä virallisessa viisaudessaan tiedä.

Seuraavan linkin takana professori ja sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoen erittäin helpposelkoinen esitys ihmisen ruuansulatuksen toiminnasta niin jospa sekin toisi lisävalaistusta asiaan, joten olkaa hyvä ja lukekaa ajatuksen kanssa ja verratkaa sisältöä Silminnäkijän ihmisten tuottamiin kertomuksiin elimistömme toiminnasta:

Oodi ohutsuolelle

 

Sieltä lainaus ja ensin proteiinit:

Proteiinit ovat paljon monimutkaisempi tapaus, sillä ne rakentuvat kahdestakymmenestä erilaisesta legopalikasta, joita kutsutaan aminohapoiksi. Kun niistä muodostuu muutaman sadan palikan molekyylejä, eri mahdollisuuksia on lukemattomia. Niinpä saamme ruoan mukana tuhansia erilaisia proteiineja.

Haimanesteessä suoleen tulee entsyymejä, jotka pilkkovat proteiineja muutaman aminohapon pituisiksi ketjuiksi. Suolen sisäkerroksen eli epiteelin solujen pinnalla sijaitsevat entsyymit jatkavat purkua, mutta joukkoon jää vielä parin kolmen aminohapon pätkiä. Täysin alkutekijöihinsä eli aminohapoiksi proteiinit saadaan vasta solun sisällä.

Sitten rasva:

Entä ruoan rasva? Kaada lasin pohjalle ruokaöljyä, laske vettä päälle ja sekoita lusikalla. Hetkeksi muodostuu öljypisaroita, mutta sitten öljy on taas erillään veden pinnalla. Miten suolensisällön vedessä olevat rasvaentsyymit pääsevät rasvan kimppuun sitä hajottamaan?

Tähän tarvitaan sappea, siinä olevia sappihappoja ja muita emulgaattoreita. Niiden vaikutuksesta rasva pisaroituu pienen pieniksi pallosiksi, joiden läpimitta on tuhannesosa millimetriä. Nyt haiman tuottamat ruoansulatusentsyymit, joista tärkein on lipaasi, pääsevät niin lähelle rasvoja, että pystyvät pilkkomaan niitä.

Yleisimpien ravinnon rasvojen selkärankana on glyseroli, kolmen hiilen yksinkertainen molekyyli. Sen jokaiseen hiileen on kytkeytynyt rasvahappo, joita on erikokoisia muutaman hiilen ketjuista yli kaksikymmenhiilisiin. Neljä erilaista entsyymiä pilkkoo pakettia alkutekijöihinsä, rasvahapoiksi ja glyseroliksi.

Näin ruoan monia aineosia on purettu ja purettu. Päältäpäin suolen sisältö näyttää samalta velliltä, mutta sen rakenne on tyystin muuttunut. Tämä velli on siis vielä elimistömme ulkopuolella, ohutsuolen ontelossa, joka on osa suusta peräaukkoon ulottuvaa putkea. Nyt meille tarpeelliset aineet ovat valmiita siirtymään sisäämme.

Mutta voin jo kuvitella, että eihän se ihmisen elimistö näin toimi, kun joku kokee jotain muuta.

Toinen kommentointini koskee tätä:

Luomulakko-blogissa vallalla olevien totuuksien haastamista nimitetään taikauskoksi. Me kutsumme vallitsevien ajatusmallien haastamista yhteiskunnalliseksi keskusteluksi. Tiede ei ole koskaan stabiilissa tilassa, vaan uusi tutkimustieto korvaa vanhan. Tiede kestää hyvin haastamisen.

Jos meillä on tieteellinen käsitys jostain asiasta niin se tieteellinen käsitys haastetaan tieteellisen metodin kautta, ei tuomalla ihmisiä kertoilemaan omista kokemuksistaan.

Ihminen kertoo tarinan ja jos siinä on aihetta tieteelliseen tutkimukseen, se tuotetaan ja sitten tieteellisen metodin tuottama tieto haastaa vanhat teoriat, ei suinkaan se kertomus, jonka joku kertoo, joku kuulee ja jota joku levittää totena eteenpäin.

Tiede kestää hyvin haastamisen ja se on koko tieteen voima, mutta se haastaminen ei tapahdu niin, että yksittäisiä ihmisiä tuodaan puhumaan kokemuksistaan, vaan se tapahtuu niin, että tieteellisen metodin kautta isketään faktat pöytään ja sitten katsotaan, että onko vanhoissa teorioissa kenties tarkentamisen varaa.

Jos tiede haastetaan yksittäisten ihmisten kertomuksilla kokemuksistaan, niin sitten ruuan bioenergia on fakta, ufojen ihmiskaappaukset ovat fakta ja niin edelleen.

EDIT:

Sami Sundell on päätynyt ihmettelemään Silminnäkijän esille saamia asioita omassa blogissaan ja jutut löydätte klikkaamalla seuraavia linkkejä:

AJATUSKUVIA - Myrkyllinen maito ja näytön puute

Ajatuskuvia - Pilatun maidon paluu

 

Joten jos minun suoraviivaistettu versiona aiheuttaa närästystä, on dokumenttia Sami Sundellin toimesta lähestytty vähemmän suoraviivaisesti ja analyyttisemmin niin jospa se minun versioni rinnalla aiheuttaa lukijassa enemmän ajatuksia siitä, miten Silminnäkijä ohjelmaansa tekee.

 

Luomuruoka aiheuttaa autismia!

On löydetty vahva korrelaatio siitä, että luomuruoka aiheuttaa autismia ja se on tässä:

Murskaavat todisteet on esitetty ja nyt marssinkin kavereitteni luokse Yleen ja pyydän pari kameraa lainaksi, jotta pääsen tekemään kohudokumenttia, joka saa paljon facebook-tykkäyksiä, joiden perusteella nykyisin tiedettä ja dokumentteja tehdään.

Näin helppo on luoda kohujuttu, jota harrastaa vaikkapa kohublogaaja Noora Shingler, sillä hän perusteli löytämiään älyttömyyksiä ja epätotuuksia onnettoman kohudokumenttinsa tiimoilta vaikkapa näin:

A1/A2 -asia herätti kohua muutamia vuosia takaperin, kun kirja Devil in the Milk julkaistiin. Kirjan mukaan maissa, joissa juodaan eniten A1-maitoa, on myös eniten sydänsairauksia ja diabetesta. 

Joten tässäpä on Nooralle taas uusi kohuaihe, sillä autismi on tilastojen valossa lisääntynyt sitä mukaa kuin luomuruoka on yleistynyt.

Mutta onko näin? Tai onko niin, että kun juodaan maitoa, niin osteoporoosi yleistyy, kuten tilastojen valossa erilaiset itseoppineet, valaistuneet "terveysgurut" meille kertovat?

Valitettavasti näin ei ole, sillä siitä hetkestä, kun löydetään tilastollinen yhteys, on äärettömän pitkä matka siihen, että löydetään tilastollisen yhteyden lisäksi myös syy-seuraussuhde sille, että jonkin tilaston käyrän liikkeestä johonkin suuntaan voidaan vetää syy-seuraussuhde toisen tilaston käyrään.

Tilastotiede

 

Tilastotieteessä on tärkeää tehdä ero kausaliteetin ja korrelaation välillä. Kausaliteetti eli syy-seuraussuhde tarkoittaa tilastollisessa yhteydessä, että yhden muuttujan arvosta seuraa toisen muuttujan arvo. Kahden muuttujan välinen korrelaatio taas tarkoittaa, että niiden arvot vaihtelevat aineistossa yhdessä, mutta kausaliteetin suuntaan ei oteta kantaa. Esimerkiksi tulojen ja eliniän tutkimus voi osoittaa, että rikkaat elävät köyhiä pidempään. Tällöin tulot ja elinikä ovat aineistossa korreloituneita. Tästä ei voida kuitenkaan johtaa kausaalisuhdetta, jonka mukaan varallisuus lisäisi elinikää. Korrelaatio voi syntyä kolmannen havaitsemattoman muuttujan vaikutuksesta, joka saattaisi olla esimerkiksi terveyspalveluiden saatavuus.

Mutta nämä itseoppineet "gurut" ja kohutoimittajat eivät yleensä välitä tosiasioista, joten kausaliteetin ymmärtäminen on heiltä aivan liikaa pyydetty.

Cum hoc ergo propter hoc

 

Cum hoc ergo propter hoc (suom. Tämän kanssa, siispä tämän vuoksi) on keskustelussa esitetty argumentaatiovirhe, jossa oletetaan kahden asian yhdessä esiintymisen merkitsevän kausaliteettia niiden välillä.
Tämän argumentointivirheen yleinen kaava on:

1. A ja B esiintyvät yhdessä
2. siispä A aiheuttaa B:n.

Esimerkki virheestä on vaikkapa seuraava:

Teinitytöt syövät paljon suklaata. Teinitytöillä on usein akne. Siispä suklaansyönti aiheuttaa aknea.

 

Joten jos teemme erilaisten kohublogaajien omimien metodien mukaista kohujournalismia, luomuruoka aiheuttaa autismia, mutta...

Aiheuttaako luomuruoka autismia?

Ei aiheuta, mutta pitäisikö nyt varmuuden vuoksi luomuruoka kieltää toistaiseksi, ennen kuin kaikki riittävät tutkimukset on tehty ja kaikkien luomukemikaalien jokainen yhteisvaikutus ihmisen elimistöön on tehty, sillä ei kai koskaan voi olla liian varma? Kyse on sentään lapsistammme ja meille rakkaista ihmisistä, vaikka itsestä ei olisi niin väliä! 

Roskatiedettä ja kohujournalismia on hyvin helppo tehdä. Riittää vain, kun ei ymmärrä tilastotieteestä yhtään mitään, niin polku kohuun ja useisiin uusiin facebook-kavereihin ja tykkäyksiin on kullalla silattu. 

EDIT - sain ajatuksen postaukseen kun twitterissä levitettiin tuota kuvaa ja huomiota siitä, että luomumyynnin kasvu korreloi autismia, mutta hetken juuri googlailtuani kuva lienee napattu twitteriin alunperin täältä tai täältä ja löytyipä tällainenkin.

 

 

Nähty - pilattu maito

Tulipa katsottua tuo "kohudokumentti" ja vaikka jo päätin, että en moiseen humpuukiin enää palaa, lienee kuitenkin parasta kommentoida myös kokonaan nähty "dokumentti", sillä blogiini on tultu parin viime päivän aikana satoja kertoja noin tuhat kertaa 2000 3500 4200 5000 kertaa googlen haulla "pilattu maito".

Ensin on pakko sanoa se, että on surullista huomata taikauskon suosio ja sen palaaminen takaisin niin, että jos ihminen ei ole ollut koulussa hereillä silloin, kun on käsitelty ihmisen biologiaa ja vaikkapa ruuansulatusta, niin ihminen ajattelee, että ne silloin kerrotut tosiasiat ja tieteelliset näkemykset eivät ole oikeasti olemassa, vaan ihmisen luulo aiheesta on totta.

Dokumentissa haastateltiin sairaanhoitajaa, joka on kerännyt ihmisten kertomuksia ja nyt sitä toimintaa pidettiin tutkimuksena, jolle ajateltiin oikein Nobelin palkintoa ja toivottavasti se oli ohjelman tyyliin sopivaa outoa huumoria.

Alkuun demonisoitiin homogenointia ja kun ei ymmärretä sitä mitä se on, niin sitten annetaan taikauskoisille käsityksille pääsy olohuoneeseen.

Homogenointi tarkoittaa sitä, että maito ajetaan mekaanisesti siivilän läpi, jolloin sen rasvapallerot muuttuvat isokokoisista pienikokoisiksi ja rasva sekoittuu paremmin nesteeseen, eikä jää maidon pintaan kellumaan.

Asia ei liity mitenkän maitosokeriin saatikka maidon proteiiniin, vaan kyseessä on sama asia, kuin leivottaessa voi olla tarpeen pistää jauho siivilän läpi, jolloin se on helpompi sekoittaa nesteeseen, eikä jauho mene kuppiin isoina paakkuina, eikä se siivilän läpi ajettu jauho muutu yhtään mitenkään eri jauhoksi, vai muuttuuko?

Kyseessä on mekaaninen toimenpide, jossa ei ole mitään ihmeellistä saatikka pelottavaa.

Homogenisaattorin toimintaperiaate

Nyt taikauskoinen teoria kertoo, että elimistömme huomaa maidon rasvaa muutetun pienempään partikkelikokoon, jolloin elimistö alkaa jotenkin mystisesti hyljeksiä sitä rasvaa, eikä elimistön rasvan pilkkomiseen tarkoittu koneisto osaa toimia kunnolla, vaan rasvapallerot pääsevät suoraan verenkiertoon ja ihminen saa kauheita oireita.

Noora Shinglerin olisi kannattanut olla taas koulussa hereillä ja kun ei ole ollut, olisi kannattanut googlata vaikkapa "rasva ruuansulatus", niin hän olisi päätynyt tänne:

RASVOJEN RUOANSULATUS, IMEYTYMINEN JA KULJETUS 

 

Helsingin yliopiston avoin koulutusmateriaali voi pelastaa ihmisen taikauskolta ja kun tuon lukee ajatuksen kanssa, tietää jo ihmisen ruuansulatuksesta rasvan osalta aika paljon ja sitten voi kysyä, että mitä ihmettä nuo ihmiset tuossa "dokumentissa" oikein puhuivat?

Todellisuudessa kun me syömme jotain, meidän elimistöömme menee vaikka minkä kokoisia rasvapalleroita kaikkien mahdollisten partikkelikokojen alueelta ja elimistössämme on koneisto sitä varten.

Tässäpä vielä maidon homogenoinnista ja ihmisen elimistön toiminnasta hieman tosiasiaa taikauskon sijaan ja tarjoajana on Helsingin yliopisto, kemian opetuksen keskus Kemma:

Kysy kemiasta - Maidon homogenointi

 

On sanottu, että maidon homogenoinnin yhteydessä rasvapallot pilkkoutuvat niin pieniksi, että ne pääsevät imeytymään verenkiertoon. Kun maito homogenoidaan, pilkkoutuvatko myös maidon valkuaisaineet yhtä pieniksi hiukkasiksi ja imeytyvät verenkiertoon?

 Mahan sappineste ajaa tehokkaammin saman asian kuin homogenointi eli muuttaa rasvan vielä pienemmiksi pisaroiksi. Ruoansulatuskanavan lipaasi-entsyymit hajottavat rasvat vielä pienemmiksi osasiksi, rasvahapoiksi ja glyseroliksi. Rasvahapot imeytyvät lopulta ohutsuolen nukkalisäkkeiden kautta elimistöön.


Maidon proteiinien joutuessa mahalaukkuun pepsiini-niminen entsyymi hajottaa proteiinit pieniksi aminohapoiksi, jotka imeytyvät nukkalisäkkeiden kautta verenkiertoon. Kyseessä on siis homogenointiin liittyvä myytti, sillä elimistö hoitaa homman paljon tehokkaammin.

 

 Joten "kohudokumentti" on täydellistä ihmisen ruuansulatuksen tiedetyn toiminnan vastaista humpuukia, sanon minä.

Me veronmaksajat olemme kustantaneet joidenkin asioista tietämättömien myyttien levittämistä verorahoillamme ja se kyllä hieman kiukuttaa ja sormella voisi osoittaa myös Yleisradion suuntaan, eli eikö siellä kukaan edes hiukan tarkista sitä, millaista soopaa meidän kaikkien rahoilla ollaan tuottamassa?

Ravitsemustiede ja se, mitä me tiedämme ihmisen elimistön toiminnasta, on tällä hetkellä korkealla tasolla, eikä meidän tarvitse enää keksiä asioita itse joidenkin taikauskoisten kertomusten perusteella tai sillä, mitä jokin serkun kummin kaima on kertonut kokeneensa jossain saunaillassa.

Tieteen tuottama tieto ei ole salaista, kuten voisi outoihin epätieteellisiin teorioihin mieltyneiden juttuja lukiessa päätyä, vaan omaan kirjahyllyyn voi ostaa vaikkapa Duodecimin julkaiseman kirjan Gastroenterologia, joka on oppi ruuansulatuskanavan ja siihen liittyvien elinten toiminnasta, sairauksista ja hoidoista ja jos ei tuhat sivua auta tiedonnälkään, sitten kannattaa lainata lisää teoksia, jotka asiaa käsittelevät.

Sitten ääneen pääsi yleislääkäri Sovijärvi, joka heti alkuun osoitti, että hän ei tiedä yhtään mitään siitä, mitä on pastörointi ja mitä on iskukuumennus, sillä hän sotki ne asiat jo ensimmäisessä puhutussa lauseessaan, vaikka ne ovat kaksi eri asiaa:

Pastörointi

 

Iskukuumennus

 

Sovijärvi mutisi jotain tällaista, mikäli oikein kuulin:

Pastöroinnissa iskukuumennetaan tosi korkeeseen lämpötilaan ett siin tuhotaan käytännössä kaikki bakteerit, menee myös hyvät bakteerit ja niin edelleen

 Eli tällä tasolla dokumentin asiantuntijat olivat. Myöskään toimittaja ei ilmeisesti tiennyt asioiden eroa, koska hän ei pysäyttänyt kameraa ja pyytänyt asiantuntijaansa kertomaan vähemmän sekavan ja paikkansapitämättömän todistuksen, vaan moinen hölmöys dokumenttiin pääsi.

Sitten lääkäri heitti ilmaan joitain lukuja, että vain yksi miljoonasta tai yksi kymmenestä miljoonasta saa jotain oireita jostain raakamaidon sisältämästä bakteerista ja ilmeisesti uutiset, koskien kotisuomen tai ulkomaiden raakamaitomyrkytyksiä, olivat jääneet lukematta, tai ne unohdettiin, koska ne eivät millään sopineet ohjelman taikauskoisiin näkemyksiin. Mutta yksi kotimainen tapaus  mainittiin sitten ohimennen jonkin ajan päästä.

Sitten ääneen pääsi raakamaitobisnesmies Riskakki ja voi vain kysyä, että mihin hänen lausuntonsa perustui? Oliko sillä jotain tieteellistä taustaa, vai keksikö hän kaiken itse?

Minusta keksi ja tieteen mielestä myös, sillä emme me näissä asioissa enää ihan niin kivikaudella ole, kuin voisi päätellä sellaisten ihmisten mielipiteistä, jotka eivät ole olleet koulussa hereillä biologian tunnilla.

Tämänkin osion todistelu oli kuitenkin aika musertavan heikko esitys, sillä raakamaitokauppias oli todistajana siitä, että hänen kauppaamansa tavara on hyvä ostos.

Olisiko siis McDonaldsin edustaja samalla logiikalla sovelias kertomaan, että hampurilainen on hyvää ravintoa ja siinä ei ole ravitsemuksellisesti mitään vikaa? Ilmeisesti!

Seuraavassa sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki kertoo siitä, mitä me tiedämme asioista tieteen näkökulmasta ja tämäkin on kenen tahansa saatavilla olevaa tietoa, myös Noora Shinglerin, mutta hän on enemmän kiinnostunut tarinoista ja annan hänelle hieman vinkkejä postauksen lopussa:

Laktoosi-intoleranssi

 

 Sitten alkoikin mielenkiintoinen osuus ihmeellisestä A1- ja A2-maitoteoriasta, jossa jokin maito on pahaa A1-maitoa ja toinen maito onkin hyvää A2-maitoa ja pari sanaa tästä asiasta, sillä se muuttuikin tässä dokumentissa yllättäen joksikin tosiasiaksi.

Tämä mystinen maitoteoria putkahti markkinoille Keith Woodfordin kirjasta Devil in the Milk, joka ilmestyi joitain vuosia sitten ja tämäkin tieto olisi voinut olla sellainen, että sen olisi voinut Nooran dokumentissa kertoa.

Asiaa on kyllä lähestytty tieteellisesti, eli vaikkapa täällä:

The A2 milk case: a critical review

 

Puhdas ruoka -sivustolta löytyi linkki myös suomeksi esitettyyn asiaan A1- ja A2-maidosta:

EFSA arvioi A1-maidon peptidit harmittomiksi

 

Tässäkin kohdin on tutkimustietoa asiasta, eikä Noora Shinglerin väitteille asioiden tutkimattomuudesta ole mitään pohjaa vaan kyse on siitä, että Noora Shingler ei ole itse ottanut asioista selvää ja sen johdosta hän höpisee puolitotuuksiaan ja lähes valheita.

 

Eli kyseessä on pelkkää taikauskoa ja pitää muistaa, että A2-maito on rekisteröity tavaramerkki, joka putkahti markkinoille kirjan ilmestymisen aikoihin Uudessa-Seelannissa sekä Australiassa ja sen omistaa A2 Corporation, mutta tätäkään taloudellista eturistiriitaa ei Noora Shingler kyennyt saamaan selville kertoessaan epätieteellisestä humpuukiteoriasta.

Woodfordin kirja on tyypillistä pelotteluhumpuukia, jossa on monille asioille löydetty tilastollinen yhteys ja se nyt onnistuu mistä tahansa, mutta syy-yhteyttä ei sitten löydykään ja siitä ollaan ihan hiljaa. Ensin luodaan outo teoria, sitten pelotellaan ihmisiä ja sitten maan päälle laskeutuu tuotemessias, joka parantaa oudon teorian mukaisen pelottavan sairauden. Näin luodaan bisnestä ja sen olisi voinut kertoa.

Sitten pääsi ääneen maatalousneuvoja Katja Mahal, joka oli tehnyt jonkin tutkimuksen rehujen vaikutuksesta maidon laatuun ja tässä asiassa olemme vain sanottujen lauseiden varassa, sillä googlella en löytänyt millään haulla itse tutkimusta, jotta olisi päässyt katsomaan mitä eroja löytyi ja miten merkittäviä ne olivat, joten tuota osiota on vaikea kommentoida.

Sitten oli kertausjakso, jossa loistavan kehäpäätelmän avulla todistettiin kaikki oikeaksi tiedoksi.

Ensin sairaanhoitaja oli kerännyt juttuja ihmisten kokemista tuntemuksista ja sitten lääkäri, joka ei tiennyt edes pastöroinnin ja iskukuumennuksen eroa, todisti jotain pastöroinnista ja nyökytteli päälle. Sitten eräs nainen uskoi jotain omien kokemuksiensa pohjalta ja kyseisen kokemuksen allekirjoittaa myös lääkäri, joka ei tiennyt pastöroinnin ja iskukuumennuksen eroa. Sitten saksalaistutkimus, josta ei oikein mitään kerrottu, todistaa, että lehmän ruokinnalla on vaikutusta maidon laatuun, mutta sen ei pitäisi olla yllätys kenellekään.

Mutta tämä unohdettiin tyystin:

Maidon homogenoinnilla ei yhteyttä yliherkkyysoireisiin

 

Suomessa on tehty väitöskirja (usean tutkimuksen kokonaisuus) aiheesta, jossa haastateltiin 936 ihmistä ja lisäksi 291 osallistui kliinisiin kokeisiin, joka kertoi, että homogenointi ei vaikuta yhtään mihinkään.

Kohudokumentin jälkipyykissä on esitetty väitöskirjaa kohtaan kritiikkiä vaikkapa siinä, että koetilanteet oli huonosti suunniteltu, eikä tutkittavan elimistö "toipunut" riittävästi ennen seuraavaa koetta, mutta tämäkin asia selitetään itse väitöksessä ja perustellaan seikkaperäisesti. On tietenkin ikävää, että yksi osallistuja, dokumentissa esiintynyt Raija Tukkinen, koki koejärjestelyn huonoksi omalta osaltaan.

Senpä takia hyvään kokeeseen osallistuu lukuisa joukko ihmisiä, että mahdolliset yksittäistapaukset eivät vaikuta laajassa mitassa itse kokeeseen.

Kokeet olivat kuitenkin kaksoissokkokokeita, jolloin maidon (tai lumejuoman) nauttija ei tiennyt mitä nauttii, eikä kokeen tekijä tiennyt sitä mitä annetaan, vaan kaikki selvisi vasta kokeiden jälkeen.

Eli koetilanteessa osallistuja ei kyennyt näkemään vaikkapa kasvojen ilmeestä sitä, mitä tuotetta hän tulee samaan, vaan kaikki oli sokkoa kaikille.

Ihmeellisintä asiassa on se, että tässä sokkokokeessa myös lumejuoma, joka oli soijasta, aiheutti osalle oireita, samoja kuin silloin kun he saivat maitoa, eli osa sai oireita kaikesta ja taas osa, joka saa oireita tietäessään juovansa maitoa, ei saanutkaan oireita sokkona saadusta juomasta.

Osa sai sokkokokeessa oireita homogenoimattomasta luomumaidosta, vaikka he väittivät pystyvänsä juomaan sitä "siviilissä" ja niin edelleen.

Vaikka kymmesosa testatuista ilmoitti saavansa kovia oireita maidosta ja neljäsosa oireita, niin kuitenkin sokkokokeissa oireet olivat harvinaisia, mutta tätäkään tosiasiaa ei kyetty tuomaan "dokumentissa" esiin.

Eli todellisessa elämässä me emme ole vain Valion teettämän muutaman viikon tutkimuksen varassa, kuten valheellisesti väitettiin, vaan meillä on mm. kotimainen väitöskirja aiheesta usean sadan ihmisen kokeesta, sekä lukuisia ulkomaisia tieteellisiä tutkimuksia aiheesta, jotka vaiettiin täysin.

Miksi? Kenties kavereiden raakamaitobisnesten takia, vai olisiko jo A2-maito nurkan takana tulossa kotimaan markkinoille ja se sattuu tarvitsemaan jonkin kohun, jotta markkinointi saa hyvä alkusykäyksen, kuten se tarvitsi Maapallon toisella puolella Australiassa.

Sitten ihmetytti tämä Valion piinaaminen ainoaksi syylliseksi ja voi kysyä, että osallistuiko kenties ruotsalais-tanskalainen ruokajätti Arla dokumentin rahoittamiseen, sillä niin omituinen oli Valion ottaminen silmätikuksi asiassa, etenkin kun edes yhtä tieteellistä näyttöä ei asiasta ollut, vaan vain ja ainoastaan ihmisten outoja kertomuksia, jotka voivat olla myös luulotaudin tuottamia.

Mutta koska dokumentin lähtökohta on se, että ihmisten kertomukset ovat asioista, joilla maailmaa ohjataan, niin tässäpä Noora Shinglerille pari ohjelmavinkkiä tulevaisuuden varalle:

Silminnäkijä: UFOT - vaiettu totuus

Noora voi kerätä henkilöitä, jotka ovat joutuneet ufojen kaappaamiksi ja heidät on viety kaukaisille planeetoille ikäviin kokeisiin ja he ovat saaneet näistä ufo-kaappauksista elinikäisiä traumoja ja monia haittoja elimistöönsä. Miksi näistä ei puhuta ja miksi ufoista vaietaan?

Ohjelmaan voisi ottaa haastatteluun vaikkapa lääkäri  Rauni-Leena Luukanen-Kilden, joka omaa omakohtaista kokemusta ufojen kaappauksista ja hän kertoo, että Maapallollamme ufot vierailevat säännöllisesti ja kaappailevat ihmisiä kokeisiin minkä ehtivät.

Emme tietenkään voi kyseenalaistaa ihmisten kertomuksia, jos he kerran ovat oikeasti kokeneet  joutuneensa avaruusolentojen kaappaamiksi ja heillä on tehty ikäviä kokeita, joista on jäänyt traumoja.

Sitten voisi olla vaikkapa:

Silminnäkijä: horoskoopit - salattu todellisuus, jossa etsimme ihmisiä, jotka ovat omakohtaisesti kokeneet, että tähdistä voi ennustaa tulevaisuutta, eivätkä iltapäivälehtien horoskoopit ole humpuukia, sillä vaikkapa entinen huippu-urheilija Satu Ruotsalainen on tätä mieltä. Miksi me etsisimme asioille tieteellisen näkemyksen, kun me voimme haastatella ihmisiä heidän kokemuksistaan ja ne ovat tietenkin totta.


Nyt on tietenkin niin ikävästi, että tämä humpuukidokumentti muuttui todeksi ja aina kun jossain asiasta keskustellaan, tämä dokumentti ja sen omituinen sisältö vedetään esiin, koska kun se on kerran teeveessä sanottu, se on silloin totta.

EDIT:

Kommentoin saamaani palautetta uusimmassa postauksessa, jonka voitte lukea seuraavan linkin takaa:

Vastakritiikkiä luomulakon mielipiteisiin

 

EDIT 2:

Sami Sundell on päätynyt ihmettelemään Silminnäkijän esille saamia asioita omassa blogissaan ja jutut löydätte klikkaamalla seuraavia linkkejä:

AJATUSKUVIA - Myrkyllinen maito ja näytön puute

Ajatuskuvia - Pilatun maidon paluu

 

Joten jos minun suoraviivaistettu versiona aiheuttaa närästystä, on dokumenttia Sami Sundellin toimesta lähestytty vähemmän suoraviivaisesti ja analyyttisemmin niin jospa se minun versioni rinnalla aiheuttaa lukijassa enemmän ajatuksia siitä, miten Silminnäkijä ohjelmaansa tekee.

Asia lienee loppuunkaluttu.

 

 

Kommentteja - pilattu maito

Kirjoitukseni Noora Shinglerin vielä julkaisemattomasta maitodokumentista kirvoittikin pitkiä kommenttaja postaukseeni kuten ajattelinkin ja vastaanpa niihin nyt tässä, sillä kommentointiosiossa pidempi vastailu on hieman hankalaa ja käydään väitteet läpi saapumisjärjestyksessä, eli ensin karppisiskot:

 Syytät toimittajaa fanaattisuudesta, mutta kovin fanaattisesti ja subjektiivisesti lähestyt asiaa itsekin, vain oman kapean näkökulmasi hyväksyen.

Ja tämä kapea näkökanta tarkoittaa siis lähestymällä asiaa tieteellisen tutkimuksen kautta, joihin löytyi myös linkki itse jutusta, mutta tässäpä se vielä kerran, muistin virkistykseksi:

Laktoosi-intoleranssi ja ruokavalio

 

Tosin erilaisiin tarinoihin mieltyneille juttu on yhtä myrkkyä, sillä se ei tue erilaisia markkinoilla kiertäviä urbaaneja huhuja maidosta, mutta se onkin taas uuden postauksen aihe.

Laktoosi-intoleranssi

 

Joten tälläiseen tieteelliseen tietoon tukeutuminen katsotaan erilaisissa huuhaapiireissä ahdaskatseiseksi fanatismiksi ja jokainen voi muodostaa asiasta sen näkemyksen, joka omaatuntoa miellyttää.

Mutta kuten olen jo aiemmin postannut, niin asia liittynee siihen, että tällä hetkellä huuhaaksi katsottava tavara onkin nimetty aidan toisella puolella laajennetun luonnontieteen näkemyksiksi. Sitä ei siis "virallinen" luonnontiede vielä hyväksy, mutta kun vettä virtaa Vuoksessa muutama tuhat vuotta, asiat tulevat muuttumaan asian suhteen dramaattisesti.

Tällä hetkellä asia on kuitenkin niin, että meillä on tieteellinen menetelmä, jonka sääntöjä noudattamalla jotakin on käsitelty tieteellisesti. Ei ole olemassa lähes tiedettä, epävirallista tiedettä tai vaihtoehtotiedettä, vaan säännöt ovat selkeät ja niitä joko noudatetaan ja tehdään tiedettä tai sitten tehdään tarinoita niihin mieltyneille.

Aivan kuten ei ole olemassa kiinalaista lääketiedettä, suomalaista lääketiedettä tai länsimaista lääketiedettä, vaan meillä on näyttöön perustuvaa lääketiedettä ja sitten on erilaisia uskomuksia, joita jokainen nimeää sellaiseen muotoon, joita omat bisnekset vaativat.

...  Enoni ja hänen vaimonsa ... Siskoni aviomiehen ... siskoni perhe ja vanhempani ...  ja niin edelleen

Näitä kutsutaan tarinoiksi ja jos yksittäinen ihminen on saanut uskomalla johonkin helpotusta vaivoihinsa, niin se on tietenkin hieno homma kyseisen yksilön kannalta, mutta mihin me vedämme rajan näissä tarinoissa ja siinä, mitä niiden yksittäisten tarinoiden pitää yhteiskunnassa tarkoittaa isossa mittakaavassa?

Pitäisikö meidän uudistaa terveydenhuoltojärjestelmämme, koska kaupungilla liikkuu tarinoita siitä, että helluntaikirkon rukouspiirissä on rukouksella parannettu syöpiä, sekä toista jalkaa selkeästi lyhyempi jalka on pidentynyt rukouksen voimalla jopa 10 senttiä?

Tarinoita riittää ja niillä voi olla yksilön mielenterveyden ja terveydenkin kannalta hyötyä, mutta ne ovat kuitenkin vain tarinoita.

Valion järjestämä kolmen viikon tutkimus ei siis paljon kerro vielä. 

Asiasta on kylläkin tieteellistä tietoa hyllymetreittäin ja jokainen tieteellisesti tehty tutkimus kertoo hyvin selkää sanomaa.

Ja tässäpä hyvä juttu aiheesta vuosien takaa, joka kannattaa lukea ajatuksen kanssa, sillä kaikki urbaanihuhut käydään läpi selkeästi suomeksi.

Homogenointi ei auta maitoyliherkkiä

 

Minä luotan itse enemmän tieteelliseen metodiin näissä asioissa ja niiden viesti on hyvin selkeä, eikä sitä jonkin sukulaisen kertoma tarina voi muuksi muuttaa. Sitten jos sukulainen haluaa, hän voi aloittaa omista tunnoistaan tieteellisen metodin hyväksymän tutkimuksen ja sitten hänen kokemuksensa voi muuttua tieteelliseksi tiedoksi, pois tarinoista.

Mielenkiinnosta olen seurannut tätä maitoasiaa (jo taustanikin vuoksi) enkä ole verkostoistani kuullut yhtään sairastumiskokemusta.

Et sitten päättänyt lukea linkittämiäni uutisia asiasta, vaan päätit tukeutua ainoastaan verkostosi tuottamiin tarinoihin?

Ykisttäisiä uutisia on toki mediassa ollut, mutta mitä osaa kokonaisuudesta se lopulta näyttelee? Raakamaito ei ole siis mikään sairastuttamisautomaatti, vaikka yksittäisiä tapauksia onkin. 

Tämä varmaan kannattaa mennä kertomaan vaikkapa uusimman kaliforniassa tapahtuneen raakamaitoskandaalin sairastuttamille perheille ja vanhemmille, joiden lapsilta on loppuelämä pilalla vakavien sisäelinvairioiden takia, mutta hienoa on se, että sinun verkostosi ei ole moista vielä kokenut.

Entäpä sinä päivänä, kun se yksittäinen tapahtuma koskee sinun perhettäsi ja se olisi ollut estettävissä hyvin yksinkertaisella toimenpiteellä, eli pastöroinnilla?

Tässä vielä yksi yksittäinen tapaus aiheesta, eli kuluttajan omakohtainen kokemus, jos niitä sitten arvostaa:

About that raw milk . . .By Jo-Lynne Shane

 

Tai:

 

21 sick from raw milk in Oregon; again ‘people missed the boat on one of the great advances in public health – pasteurization’

 

 
Mutta jos otetaan huomioon se, miten mitättömän pienen piirin puuhastelusta tässä raakamaitovouhotuksessa on kyse, niin kyllä silloin nämä muutamat kotimaiset yksittäistapaukset  ovat siinä purossa hyvin merkittäviä tapauksia ja jos suhde säilyy samana kun raakamaidon suosio kasvaa, sairastumisia tulee tapahtumaan liukuhihnalta.

Toivotaan parasta, mutta minä tukeuden edelleen nykyteknologian tuomaan turvallisuuteen ja minua asia ei tule koskettamaan millään tasolla, mutta jos haluaa terveydellään leikkiä, niin se on tehty mahdolliseksi.

Käytät raakamaidon hintana vain yhtä hintaa (Eat&Joy): lähes viisi euroa litra. Kovin on kapea näkökulma, olisiko kannattanut tehdä hiukan taustatyötä tuonkin asian kanssa.

Asia liittynee siihen, että raakamaitobisnesmies E-P Rislakki on tuotu mainostamaan omia bisneksiään dokumenttiin ja siitäpä tämä idea verrata hänen omaa hintaansa siihen tuotteeseen, jota hän dokumentissa tulee demonisoimaan. Pahoittelen, että en selittänyt asiayhteyttä tuon paremmin, vaan oletin sen tulevan ajatuksissa esiin automaattisesti.

Ja Yhdysvaltain ruokaviranomainen FDA on koonnut erittäin kattavan tietopaketin maidosta, lukemattomien tieteellisten viitteiden kera ja siihenpä kannattaa jokaisen taikauskoisiin käsityksiin mieltyneen hieman tuhlata lyhyttä elämäänsä:

Consumer Information About Milk Safety

 

Siellä käydään jokainen urbaani pelotteluhuhu maidosta läpi tieteellisten viitteiden kera.

Seuraavaksi Noora Kumpulainen:

 Hmm, kirjoitus kyllä ilmaisee epäsuorasti, että sinulla olisi jonkinlaisia patoutumia Noora Shingleriä kohtaan. En pidä tätä tekstiäsi hyvin kirjoitettuna, enkä faktoihin nojaavina. Itse maatilalle syntyneenä ja siellä kasvaneena luulisin nähneeni muitakin "huuhaaksi" väittämiäsi asioita, jotka ovat oikeasti toimivia juttuja. Lienet kaupunkilainen? Kirjoitustyylistäsi kuvastuu myös, että luomulakkoilu on nimenomaan väkipakolla väännettyä vastarannankiiskeilyä. Ehkei se ole kovin toimiva näkökulma, sillä yllyt vain yhtä fanaattiseksi, kuin pahimmat eläinaktivstit ja luomuintoilijat.

Minulla on "patoutumia" vain alati kasvavaa humpuukia kohtaan, jonka määrä kasvaa kasvamistaan.

Meillä on ruokaongelmaisia ja syömishäiriöisiä jo muutenkin aivan liikaa, niin että en pidä kovin tarpeellisena sitä, että niitä lietsotaan lisää, etenkin kun lietsonta perustuu vain kavereiden bisnesten mainostamiseen ja epätieteelliseen, tieteellisen tiedon vastaiseen roskatietoon.

Mutta tämä on päivän trendi. Jos olet mieltynyt epätieteelliseen huuhaaseen, niin ainoa konsti pitää oma huuhaakorttitalo kasassa, on väittää tieteelliseen tietoon tukeutuvien maailmankuvaa samanlaiseksi kuin omaa, eli että kyseessä olisi vain uskomusten tasapeli.

Asia ei kuitenkaan ole näin, vaan mielipiteillä voi olla hieman eroa, riippuen sen mielipiteen taustalla vaikuttavista argumenteista.

Siskoni mies kertoi juhannuksena mökillä  vastaan "Waser, M., K. B. Michels, C. Bieli, H. Floistrup, G. Pershagen, E. v. Mutius, M. Ege, J. Riedler, D. Schram-Bijkerk, B. Brunekreef, M. v. Hage, R. Lauener, and C. Braun-Fahrlaender. 2007. Inverse association of farm milk consumption with asthma and allergy in rural and suburban populations across Europe. Clinical and Experimental Allergy" voivat kuitenkin olla painoarvoltaan hieman erilaisia, mutta kuitenkin tilanne on se, että jos haluaa uskoa siskon miehen kertomusta pätevämpänä, siihen on täysi oikeus.

Ja viimeinen anonyymi:

Enpä olekaan ennen näille sivuille löytänyt...eikä tarvitse toiste tullakaan. Näin täydellistä fundamentalistista yksisilmäisyyttä harvoin kohtaakaan, erittäin ahkeraa sellaista. Kuka saa mistäkin elämäänsä sisältöä..?

Myös sinun mielipiteesi on arvokas ja mikäli sivustoni ei sinua miellyttänyt, niin tänne ei todellekaan ole pakko tulla uudestaan.

Mutta kuitenkin koen, että jos ihminen on saatu peloteltua jollakin roskatiedolla pelkäämään taas uutta asiaa, jonka johdosta hänen pitäisikin tukea jotain toista bisnestä, niin ehkäpä hyvin alkuvaiheessa saatu asiallinen tieto pelottelusta ja sen taustoista voi saada ihmisen huomaamaan, että pelottelu oli täysin epärelevanttiin huuhaaseen perustuvaa.

Silminnäkijä - pilattu maito

Noora Shingler on päättänyt palata jälleen mieliaiheensa, eli maidon ja sen kammottavuuden pariin uudella dokumentillaan, jonka hän on päässyt tekemään Yleisradion, eli meidän veronmaksajien rahoilla. Silloin tietenkin odottaisi dokumentilta myös tosiasioihin perustuvaa laatua, eikä vain jonkin hyvän kaverin bisnesten mainostamista, jolta uunituore dokumentti näyttää ennakkotietojen perusteella:

SILMINNÄKIJÄ: PILATTU MAITO

 

Monien suomalaisten vatsa ei kestä kaupan maitoa, mutta suoraan tilalta tuleva käsittelemätön raakamaito sopii. Silminnäkijä selvittää, mistä tämä johtuu. 

Silminnäkijä olisi varmaan voinut lukea vaikkapa muutaman aiheesta tehdyn tutkimuksen, joiden mukaan jos ihminen on oikeasti maidolle tai sen jollekin ainesosalle allerginen, ei mikään maito sovi, tai kyseistä ainesosaa sisältävä maito ei sovi, mutta tämä lienee taas liikaa vaadittu, sillä asialle haluttaneen väkisin osoittaa jokin nykytrendin mukainen luonnonmukainen ratkaisu.

Ja tosiasiat kertovat meille myös näin, jonka toimittaja Noora Shingler täysin autuaasti unohtaa:

Laktoosi-intoleranssi ja ruokavalio

 

Viimeaikaiset geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että aikuisiän laktoosi-intoleranssi on maailmassa normaali variantti ja pysyvä laktoosin sieto on itse asiassa ollut aluksi poikkeava ominaisuus, joka on kuitenkin joissakin maitoa runsaasti käyttävissä väestöissä saavuttanut valta-aseman valikoitumisen kautta. Laktoosin sieto tai sietämättömyys eivät ole sairauksia vaan ominaisuuksia kuten ihon tai silmien väri. Niihin oppii suhtautumaan.

Laktoosi-intoleranssi ei ole sairaus, tai elintarviketeollisuuden meihin tuottama salaliitto, vaan tieteellisen tutkimuksen mukaan se on geneettinen ominaisuus, aivan kuten vaikkapa silmien väri ja edes tällaista yleisesti tiedettyä asiaa toimittaja Noora Shingler ei ole viitsinyt tai vaivautunut selvittämään, koska hän on jo etukäteen päättänyt kaiken mitä aikoo satuilla, eli lähinnä kavereiden bisnesten mainostamisen.

Joka viidennellä suomalaisella on laktoosi-intoleranssi, jonka takia he joutuvat turvautumaan kalliimpiin laktoosittomiin tuotteisiin. Tämä sopii maidon myyjille, jotka saavat paremman katteen erikoistuotteista. 

Ahaa. Koska erikoismaito, vaikkapa laktoositon, on hieman tavanomaista maitoa kalliimpaa, niin se on merkki kammottavasta, suorastaan rikollisesta bisneksestä, lienee tässä ajatuksena, mutta...

- Tämä ns. laktoosi-intoleranssi on yksi maailman levinneimmistä myyteistä. Sen tyyppinen sairastuminen elintarvikkeesta ei kuulu yhdellekään viranomaiselle. Siksi se saa jatkua. Jos joku vastaavanlainen ilmiö liittyisi johonkin muuhun elintarvikkeeseen, luulen että se olisi kielletty, sanoo Eat&Joy -maatilatorin perustaja ja raakamaidon myyjä Eero-Pekka Rislakki. 

Vanha pelottelija Eero-Pekka Rislakki on kutsuttu mukaan hokemaan trendikkäitä lausahduksia siitä, miten kauheaa myrkkyä kaupan maito on ja sitten kohta ihmetellään sitä, kun taas on saatu muutama syömishäiriöinen lisää kouluihin, kun jo ennestään luurangonlaihat teinit eivät uskalla enää edes maitoa juoda, josta ovat ennen kuitenkin edes jotain ravintoaineita saaneet.

Kummallista on tietenkin se, että kaikki maailman asiantuntijat ovat väärässä ja yhteisessä salaliitossa meidän myrkyttämiseksemme ja yksinäinen Lonely Wolf, raakamaitobisnesmies Eero-Pekka Rislakki,  omaa salattua, esoteerista tietoa, jota yksikään oikea, yliopistossa vuosia opiskellut asiantuntija ei ole saanut selville.

Tässä on vähän samoja piirteitä kuin muussakin uskonnollisessa fanatismissa, nimittäin esimerkiksi nuoren maan kreationismissa, jonka kannattajat uskovat, että kristinuskon jumala on luonut kaiken noin 6000 vuotta sitten ja kaikki maailman geologit, biologit, fyysikot, matemaatikot, tähtitieteilijät, arkeologit jne ovat Saatanan kanssa salaliitossa ja taidemaalari sekä postikorttitaiteilija Kimmo Pälikkö on se, joka omaa kaiken tarvittavan tiedon Maapallon elämän 6000 vuotta pitkästä todellisesta historiasta ja muut ovat väärässä.

Se logiikan kukkanen tässä taas ihmetyttää, että jos kerran erikoismaito, joka on hieman kalliimpaa kuin tavanomainen, on jokin kaupallinen salaliitto kansalaisten myrkyttämiseksi, niin entäs sitten se raakamaito, joka nyt vain sattuu olemaan suoraan sieltä Eero-Pekan myymälästä ostettuna vielä kalliimpaa kuin yksikään kaupan erikoismaito?

Sitten kun me vielä luemme oikeita uutisia sen kyseisen raakamaidon terveysriskeistä, joita tässä on viime aikoina Suomessakin esiintynyt, niin mikä on tämän Nooran dokumentin tarkoitus?

Eikö sen Eero-Pekan maidon käsittämätön litrahinta kerro mitään Eero-Pekan bisnesten hämäräperäisyydestä, vai miten tämä luomulogiikka taas toimii?

Jos ihminen ei siedä laktoosia, niin hän ei saisi kammottavan kaupallisen salaliiton takia ostaa laktoositonta maitojuomaa kaupasta, hintaan 1.45 euroa litra, vaan hänen pitäisikin ostaa Eero-Pekan kaupasta raakamaitoa, joka tosin maksaa lähes viisi euroa litra ja jossa on sitä laktoosia, jota oikeasti laktoosi-intolerantikon elimistö ei siedä?

Nimittäin viimeksi kun katsoin, niin Eat&Joyn luksusherkkuputiikissa raakamaito maksoi melkein viisi euroa litra ja se hinta siis ei ole mikään merkki mistään hämärästä voitontavoittelusta ja isoista katteista, mutta kolme kertaa halvemman laktoosittoman maidon hinta on?

Haluaako Noora Shingler kertoa, että ihmisten ei tulisi ostaa laktoositonta maitoa, joka maksaa hieman tavanomaista enemmän, koska se hinta on huijausta, vaan heidän tulisi ostaa hänen kaverinsa myymää laktoosia sisältävää raakamaitoa, joka on aivan käsittämättömän kallista verrattuna yhteenkään kaupan erikoismaitoon?

 - Se oikea tuote on sillä lehmällä. Mun mielestäni lehmät saisivat nostaa kunnianloukkaussyytteen ihmisille, kun ne ovat pilanneet hyvän tuotteen, toteaa tamperelainen Hannele Hämäläinen. Hän on yksi ohjelmaa varten kootusta testiryhmästä, joka testasi raakamaitoa tavallisen maidon tilalla. Testiryhmään koottiin eri-ikäisiä ihmisiä, joille kaupan maito aiheuttaa ongelmia.

Miten minusta tuntuu Hannele Hämäläisen kommentin luettuani, että Noora Shingler ei ole kyennyt tekemään koetta niin, että koe täyttäisi edes yhden tieteellisen kokeen vaatiman tunnusmerkin, sillä jotenkin Hannelen kommentti on suhteellisen asenteellinen ja lieneekö kyse siitä, että koeryhmään on valittu Nooran kavereita, joilla on sama uskomusmaailma siitä, että raakamaito pelastaa ja kaupan maito on kauhean myrkytyssalaliiton tulosta?

Noora Shinglerin kannattaisi selvittää vaikkapa se, mitä tarkoittaa kaksoissokkoutettu koe.

Tutkimuksen suunnittelu ratkaisee, mitä tuloksista voidaan päätellä

 

Lienee mennyt pieleen niin satunnaistaminen, sokkoutus, kuin kohdepopulaation valintakin, mutta ei kai kaikkea voi saada, trendikkäänä nykyaikana.

Maidon käsittelyllä on pitkä historia. Pastöroinnilla tuhotaan bakteereja ja homogenoinnilla pilkotaan rasvaa pienemmäksi. Raakamaitoa pelätään taudinaiheuttajien, esimerkiksi EHEC- bakteerien takia. 

Ja tällä käsittelylle on erittäin hyvät syyt, jos yhtään on uutisia asian tiimoilta seurannut, mutta jos suhtautuu asiaan siten, että kaverien raakamaitobisnekseen pitää saada lisää rahaa uusien asiakkaiden muodossa, ne uutiset kannattanee unohtaa:

Raakamaidon riskit

Raakamaidon riskit osa 2

 

Raakamaitoa epäillään kampylobakteeriepidemian lähteeksi Pohjanmaalla

 

Odotan mielenkiinnolla, että onko uutisia raakamaidon toteutuneista haitoista kelpuutettu mukaan ollenkaan, vaan onko kyseessä vain kavereiden bisnesten mainostaminen, sillä...

 

Raakamaito on nyt nuorille aikuisille trendi.

Ai niin se olikin, että pitää olla trendikäs kaupunkilainen ja silloin tosiasioista ei tarvitse kauheasti välittää ja jos voi yhtään kavereiden bisneksiä jelpata, niin se kannattaa tehdä, mutta ne muut on niin ilkeitä ja niillä on aina jokin bisnes ja sen tehostaminen mielessä?

Vanhemmille sukupolville se merkitsee paluuta tinkimaidon aikaan, jolloin maidosta ei vielä saanut vatsanpuruja. 

Niin. Vanhemmille sukupolville voi muistua mieleen myös aika, kun ihminen sairastui kuolemanvakavasti ja heitti henkensä maidon sisältämän luonnonmukaisen ylimääräisen tavaran johdosta ja ongelmasta ei ole vieläkään päästy, ainakin jos edes joskus sattuu vilkaisemaan todellisen maailman uutisia, eikä keksi todellisuutta itse.

Olen pahoillani asiantuntevien ja ammattitaitoisten toimittajien puolesta siitä syystä, että toimittaja ei ole suojattu ammattinimike, vaan kuka tahansa kadunmies tai -nainen saa halutessaan sitä titteliä käyttää ja suoltaa mediaan millaista tuubaa ikinä kehtaa.

Noora veti tortun nenään

Muotiblogaaja sekä itseoppinut "ruoka-asiantuntija" Noora Shingler on taas äärettömän tuohtunut. Yleisesti olen jättänyt nämä itseoppineet New Age -gurut omaan arvoonsa, mutta tällä kertaa on hieman pakko kommentoida hänen uusimpia näkemyksiään.

Hän tuohtui jo siitä, että Tuomas Enbuske kehtasi osoittaa suositussa TV-ohjelmassa katsojille, että lisäaineet pitävät elintarvikkeen turvallisena, sekä syötävänä jopa useita vuosia viimeisen myyntipäivän jälkeen ja nyt hän on erityisen tuohtunut siitä, että Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteden professori on päästetty lehteen kertomaan tieteen tuottaman tiedon mukaisia asioita elintarvikkeista, eikä heille olekaan kelvannut Noora Shingerin itsekeksimät ja taikauskoon perustuvat näkemykset.

Vähän vastuuta, Marina Heinonen

 

 Tällaista se nykymeno on. Muotiblogaaja kertoo elintarvikealan professorille, että äläpäs nyt mene puhumaan omasta alasta sellaista, mitä minä en voi hyväksyä, koska taikauskoni kertoo jotain muuta.

Ihan asiaa ajatella tietenkin hävikin minimoimista, mutta että on huikeaa, että elintarvike on viisi vuotta ok. Helsingin yliopiston professori suorastaan rohkaisee ihmisiä syömään ruokaa, jonka ravintoarvo on nollassa.

Missä kohdin professori Heinonen rohkaisee ihmisiä elämään kääretortulla tai syömään 5 vuotta vanhaa kääretorttua?

On sinulla ainakin vilkas mielikuvitus, arvoisa Noora Shingler.

Iltalehdessä on avattu tortun tuoteseloste ja kerrottu käytetyt lisäaineet, niiden alkuperä ja käyttötarkoitus, mutta taas kerran poissaolollaan loistaa niiden a) yhteisvaikutus ja b) pitkäaikaisvaikutus. Tietenkin voidaan ajatella, että harva ihminen ehkä syö tällaista säännöllisesti, mutta heitäkin on. Kerronpas teille käytännön esimerkin.

Yhteisvaikutuksesta mariseminen on aivan sama jokaisen molekyylin kohdalla. Ja sitten alkaakin tunteisiin vetoava saippuaooppera, jollaista keksii aivan kuka tahansa omien ideologioidensa tueksi, joten siitä ei sen enempää, paitsi ehkä yksi kappale:

Ehkäpä Nooran olisi kannattanut vierailla mummonsa luona useammin sen sijaan, että hän käyttää kaiken aikansa blogissaan pelottelemalla ihmisiä mitä ihmeellisimmillä asioilla. Sellaista se sosiaalinen media on nykyisin. Se on ohittanut oikeat ihmisuhteet ja ihmisillä on paljon mielenkiintoisempi elämä netissä, kun he keksivät itselleen asiantuntijuuksia, joita heillä ei ole ja sitten he saavat Facebook-tykkäyksiä, jotka ovat paljon omia sukulaisia ja heidän kanssaan vietettyä aikaa tärkeämpiä, eikös niin?

Noora vetoaa usein tieteellisin tutkimuksiin ja valitettavasti niilläkin on eroja, kuten seuraava hyvä juttu asian esittää, eli kuinka erilaiset huuhaaukot ja -akat saavat taikauskoisille ja tieteenvastaisille näkemyksilleen tukea tieteellisistä julkaisuista:

On vertaisarvioituja tiedelehtiä… ja on Medical Hypotheses

 

Asia on hyvin tuttu New Age -ruokagurujenkin puolella, kun he vetoavat tutkimuksiin, joita ei ole julkaistu yhtään missään ja tutkimuksen luettua selviää, että lisäaineella saatiin aiheutettua syöpä, kun sitä syötettiin syöpäherkälle rottalajille 1000 kertainen annos päivässä verrattuna turvarajaan.

Makeutusaineet seuraava some-pahis?

Sosiaalinen media on kunnostautunut luomaan viime vuosina elintarvikepahiksia ja valitettavasti väitteet ovat olleet kovin pahasti ristiriidassa vankan tieteellisen näytön kanssa. Natriumglutamaatti oli edellinen pahis ja sen kohdalta on jo myrsky laantunut. Elintarviketeollisuus tosin otti kuluttajien keksityistä huolista markkinointikikan ja korvasi täysin vaarattoman natriumglutamaatin osittain tuotteissaan hyvin vaarallisella suolalla.

Seuraavaksi tulilinjalle taitavat joutua makeutusaineet ja niistä jo pyöriikin hyvin villejä huhuja, sekä osin täysin mielikuvitukseen perustuvaa höpömateriaalia sosiaalisessa mediassa ja tälläkin kertaa joudun turvautumaan Noora Shinglerin apuun näyttäessäni esimerkin:

Kevytlimsat lihottavat

 

 Noora on jälleen uskottavasti yhdistellyt faktaa sekä fiktiota ja luonut oman todellisuutensa.  Mutta jos emme tuijota vain muutamien tutkimusten yksittäisiä lauseita, niin onko se todellisuus totta myös laajemmassa perspektiivissä?

Tällä kertaa minun ei tarvitse suunnitella pyörää uudelleen, sillä Pronutritionist-blogin Reijo Laatikainen onkin hoitanut homman tuttuun tyyliinsä, eli vankoin asiaperustein ja annetaan hänen kertoa toinen näkemys, sillä perusteltu näkemys on aina parempi kuin osittain keksitty näkemys.

Mainittakoon vielä, että Reijo Laatikainen sai Ravitsemuksen Tutkimussäätiön tunnustuspalkinnon korkeatasoisesta ravitsemusblogista.

Lihottaako kevytlimsat oikeasti?

 

 Joten jäämme jälleen jännityksellä odottamaan, että vaikuttavatko tieteelliset tutkimukset sosiaalisen median alati kärkkäiden vastavirran vahtikoirien haukun määrään, vai elävätkö he omaa elämäänsä tieteellisestä tiedosta välittämättä?

Itse veikkaisin, että tieteellinen tutkimus ei tule vaikuttamaan vaihtoehtoajattelijoiden ajattelun laatuun, vaan kun he jotain keksivät, se levy soi sitten seuraavaan pinnalle nostettavaan asiaan saakka.


Lisäänpäs loppuun vielä pienen kevennyksen, sillä energiajuomat ovat olleet kovasti esillä viime aikoina, eikä suinkaan positiivisessa mielessä. Elintarviketeollisuus tekee kuitenkin kaikkensa, jotta värikäs ja jo metrien päähän haiseva iso tölkki olisi jokaisen koululaisen kädessä. Ja nytpä jokaisen luomuäidin onneksi on tullut markkinoille myös luomuenergiajuomia:


NONI goji acai energy  - 100 % organic


Jos kysyisimme luomuäidiltä, että antaisiko hän lapsensa juoda energiajuomaa, joka sisältää mm. limoneelia, betasitosterolia, elaidihappoa, eugenolia, gentisinihappoa, linoleiinihappoa, oleiinihappoa, skopoletiiniä ja ursolihappoa, niin luulisin, että tuomio on selvä. Mutta kun ne löytyvätkin luomuenergiajuomasta, niiden ympärille ilmestyy kuin taikaiskusta mitä kirkkain sädekehä.

Noni ei ole uusi tuttavuus, vaan sitä yritettiin saada Suomen markkinoille verkostomarkkinoinnin keinoin jo 90-luvulla mitä ihmeellisempien terveysväittämien kera. Noni-tuotteet olivatkin kiellettyjä vuosina 1998-2003 juuri markkinoinnissa käytettyjen harhaanjohtavien väitteiden takia.

Mehun markkinoinnissa, erityisesti myynnin yhteydessä kuluttajille annetaan runsaasti
elintarvikelain lääke- ja terveysväite-kiellon vastaista informaatiota. Myynnin yhteydessä annettavassa esitemateriaalissa viitataan tuotteen sairautta ehkäiseviin, hoitaviin tai parantaviin vaikutuksiin mm. luettelemalla vaivoja, joihin NONI:n on todettu auttavan. Tällaisina vaivoina luettelossa mainitaan mm. Hiv, syöpä, diabetes, reuma, verenpaine, kolesteroli, psoriasis, allergiat, rytmihäiriöt, krooniset tulehdukset ja nivelkivut. Päätöksen liitteenä on Elintarvikevirastoon toimitettu NONI –mehun esitemateriaali.

Tosin luomunonia energiajuoman muodossa ei liene vielä Suomesta saatavilla, mutta eiköhän sekin tänne rantaudu, sillä jos energiajuomamarkkinoilta haluaa ottaa luomurahat pois, silloin on taottava kun rauta on kuumaa.

 

Säilyketölkkiskandaali

Kemikaalicocktail -blogin Nooran alati valppaat vahtikoirat ovat tehneet havainnon siitä, kuinka ruokateollisuus ohjaa meidän mieliämme ja sen johdosta antaudumme syömään tölkkitomaatteja, tietenkin terveytemme kustannuksella.

Säilyketölkki ruokapyramidissa

 

 Tanskassa on tapahtunut kauhea skandaali, kun ruokapyramidin kuvaan on joutunut tomaattitölkki, josta vieläpä tunnistaa brändin, etenkin jos on tanskalainen ja kiinnostunut tihrustamaan kuvasta yksityiskohtia:

Oho. Uskomatonta on se, että tuosta säilykkeen merkistä saa selvää! Tai siis saa sellainen, joka tietää tanskalaismarkettien valikoiman.  Asettaa todella kyseenalaiseksi sen, ketkä ovat olleet vaikuttamassa pyramidin rakenteeseen.

Olen aivan samaa mieltä siitä, että kyseessä on pakko olla ruokateollisuuden kauhistuttava salaliitto, jolla tanskalaisten terveys halutaan pilata, sekä saada ihmiset mainonnan suggestion voimalla syömään tölkitettyjä tomaatteja. Tanskalaisten halutaan syövän enemmän kasviksia ja kyllä se minuakin potuttaa.

Mutta kun mietin asiaa vielä toisenkin hetken, niin minulle tuli myös sellainen ajatus mieleen, että ehkäpä se mainostoimisto jolle tehtävä on annettu, on pistänyt sen purkin sinne ihan yhtään ajattelematta alati valppaita kuluttajia, jotka näkevät kauhistuttavia salaliittoja joka puolella?

On heille saattanut tulla mieleen myös korvata purkin kääre omalla versiollaan, mutta sitten se ei olisi todellinen tai muuten huono. En usko, että kukaan kiinnittää mitään huomiota tomaattipurkin brändiin, paitsi Noora ja hänen vahtikoiransa.

Toisaalta myös kuvassa oleva veitsi on kaupan tuotteita ja miksi sen veitsen brändiin ei kiinnitetty mitään huomiota. Luultavasti myös kuvassa olevat leivät ovat tavallisia kaupan leipiä ja joku saattaa tunnistaa leivän muodosta leivän valmistajan jne...

Oleellista kuvassa taitaa kuitenkin olla se, että ihmisten halutaan syövän enemmän kasviksia  ja Nooran luulisi olevan asiassa täysin samaa mieltä.

Madpyramiden-sivuilla lukee jopa: ”Om vinteren smager tomat på dåse tit bedre end friske tomater.”, eli “Talvella purkkitomaatit maistuvat useimmiten paremmalta kuin tuoreet tomaatit.” Siellä on joku Herra Tomaattisäilyke saanut kyllä lobattua oikein kunnolla.

Olen kyllä "Herra Tomaattisäilykkeen" kanssa samaa mieltä, sillä etenkin talvella tomaatit ovat aika surkeita tomaatin irvikuvia ja tuolla etelän lämmössä, ulkona kasvaneet maukkaat tölkkitomaatit ovat joskus mainio valinta ja niiden ero kivikoviin kotimaisiin kasvihuonetomaatteihin on sangen suuri. Tölkissä ne säilyttävät maukkautensa ja säilömistapa on myös sellainen, että niitä ei tarvitse kerätä puoliraakana ja panna sitten tölkkiin, vaan ne voidaan kasvattaa kypsiksi ja sitten tölkittää. Sen huomaa ja etenkin niiden mausta.

Jos saan hieman harrastaa ruokateollisuuden salaliittoja, niin googleen "Mutti Tomato" antaa vastauksen hänelle, joka haluaa kivikovan talvitomaatin tilalle hieman makua.

Tölkitettynä löytää tosin myös huonoja tomaatteja, jotka maistuvat aivan samalle kuin kivikovat, puoliraakana poimitut, mutta jokainen etsinee itse omaa makuaan miellyttävän merkin, jos tölkkitomaatille on joskus käyttöä.

Itse en ole huolissani bisfenolista, koska käytän säilykkeitä niin harvoin, että asialla ei minun elimistölleni ole mitään merkitystä vaikka bisfenolit joskus tulevaisuudessa jossain määrin haitalliseksi elimistölle havaittaisiinkin. Kaupungilla hengittäessäni saan paljon enemmän ja paljon kamalampia aineita sisääni, todennäköisesti.

Entä pyramidin ravitsemuksellinen sisältö sitten? Pohjalle on tosiaan heitetty viljojen kaveriksi vihanneksia, mutta ne loput pohjalohkon viljatuotteet onkin sitten heivattu keskilohkoon! Viljatuotteita on pyramidissa pal-jon. Minusta kuva ei ole balanssissa sen kanssa, mitä itse pidän terveellisenä.

Mitä ihmeen vikaa Noora Shingler näkee tuossa ruokapyramidissa? Minusta tuntuu siltä, että hän ei vain käsitä sitä ja hän luulee, että koko tuon pyramidin kuvaama ruokamäärä on syötävä joka aterialla, vai miksi se ei hänelle kelpaa?

Se kuvaa sitä suhdettä, jonka toivotaan lautaselta löytyvän, eli eniten kasviksia, hedelmiä ja marjoja kuten kuvasta näkyy. Sitten kuvassa näkyy olevan täysjyväviljavalmisteita, joiden terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Maitoa (piimää) tai vettä ruuan kanssa. Kalaa selkeästi enemmän kuin lihaa. Jos lihaa niin mieluummin vaaleaa kuin punaista ja niin edelleen.

Palataan vielä hetkeksi tuohon kammottavaan löytöön, eli tölkkitomaattiin. Se voi olla siellä myös sen takia, että ihmiset todellakin syövät talvella vähemmän kasviksia joka johtuu niiden kohonneesta hinnasta ja myös laadusta, sillä ne tulevat joko kasvihuoneista tai jostain kaukaa, jolloin ne joudutaan poimimaan vielä raaempina.

Kuten kerroin, kun maistaa hyvää tölkitettyä tomaattia, niin maku on huomattavan paljon parempi kivikovaan talvitomaattiin verrattuna ja tuon ohjeen tarkoitus lienee ollut saada sellaisia ihmisiä kokeilemaan eri vaihtoehtoja talvella, jotka vähentävät vaikkapa tomaattien syömistä niiden talvisen huonon laadun takia.

Mutta toki voin olla väärässä ja kyseessä voi olla todellakin ruokateollisuuden brändien ujuttautuminen virallisiin ravitsemussuosituksiin ja  jos näin on, se ei tietenkään ole hyvä asia. Vai onko sittenkään? Kyseessä on kuitenkin yritys saada ihmisiä syömään enemmän kasviksia!

Kuka päättää, miten minä syön?

Noora Shinglerin Kemikaalicocktailissa oli jälleen kerran kirjoitus, joka vaatii hieman lähempää tarkastelua, sillä blogissa asiaa käsiteltiin sangen yksipuolisesta suunnasta ja tosiasioita enemmän tai vähemmän unohtaen.

Kuka päättää, miten Suomi syö?

 

Viralliset ravitsemussuositukset ovat hämmentävät. Kuka oikeasti syö esimerkiksi Leipätiedotuksenkin suositteleman 6-9 palaa leipää joka päivä?

No tässä tuli jo heti ensimmäinen lapsus, sillä Leipätiedotuksen suositukset leivän syömisestä eivät liity mitenkään virallisiin ravitsemussuosituksiin, joka olisi Nooralle selvinnyt, mikäli hän olisi vaivautunut käymään Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) nettisivuilla.

Kirjassani on paljon sellaista, mitä en ole avannut blogin puolella. Eräs luentokeikoilla puhuttava aihe on se, kuka oikeastaan päättää siitä, miltä ruokaympyrämme tulisi näyttää? Käytännössä kyseessä on 17 ihmistä, joista kaikki eivät suinkaan ole ravitsemusalan ammattilaisia. Sisennetty teksti on suoraan kirjastani.

Sitten alkaakin mielenkiintoinen osuus, jossa Noora käyttää lähteenään itseään, mutta mielestäni hänen olisi kannattanut käydä VRN:n nettisivuilla ja katsoa sieltä miten homma toimii, mutta kaikkea ei voi vaatia edes toimittajalta. Vaikka omat ajatuksensa pistää paperille ja myyntiin kirjakauppaan, eivät ne välttämättä muutu sen takia yhtään enemmän oikeassa olevammaksi tiedoksi.

Mutta päättääkö todellakin 17 ihmistä sen miten me syömme ja se on sitten siinä? Onko todellakin niin, että meidän ravitsemussuosituksemme perustuvat jopa kadunmiesten ja kadunnaisten päähänpistoihin, joilla ei ole edes ravitsemusalan koulutusta?

No ei todellakaan ole, vaan mikäli Noora olisi vaivautunut ottamaan asioista selvää, olisi moni häntä hämmentänyt seikka saattanut saada oikean vastauksen.

Ravitsemussuositukset

 

Ravitsemussuosituksia laaditaan niin maailmanlaajuiseen käyttöön kuin kansallisestikin. Ne perustuvat tutkimuksiin eri ravintoaineiden tarpeesta koko elinkaaren aikana. Lisäksi niissä on otettu huomioon laaja tutkimustieto ravintoaineiden vaikutuksesta sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Ravitsemussuositukset eivät ole pysyvästi samanlaisia, vaan muuttuvat elintapojen ja kansanterveystilanteen muuttuessa sekä uuden tutkimustiedon karttuessa.

POHJOISMAISET JA KANSALLISET RAVITSEMUSSUOSITUKSET UUDISTUVAT

 

Uutta työssä on se, että nyt tehdään tavallista tarkempi arviointi niistä ravitsemustekijöistä, joista on tullut uutta tutkimustietoa ja jotka ovat pohjoismaalaisten kansanterveyden kannalta keskeisiä. Niitä ovat rasva, hiilihydraatit, proteiini, alkoholi, D-vitamiini, kalsium, jodi, rauta sekä folaatti. Lisäksi arvioidaan erityisryhmien (lapset, ylipainoiset sekä raskaana olevat ja imettävät) ravitsemus sekä vaihtoehtoruokavaliot. Ravintoainekohtaisia arviointeja varten on nimetty erilliset, kyseisiin ravintoaineisiin perehtyneet asiantuntijaryhmät.

Viimeisin tutkimusnäyttö edellä mainituista ravintotekijöistä seulotaan systemaattisella kirjallisuusarvioinnilla, jonka tekemiseen kaikki työryhmien asiantuntijat on koulutettu. Tutkimusten laatu arvioidaan ja mukaan tieteellisen näytön asteen arviointiin kelpuutetaan vain tutkimukset, jotka täyttävät sovitut kriteerit. Niiden perusteella asiantuntijaryhmät kirjoittavat yhteenvedot, jotka menevät ulkopuolisten arvioijien kommentoitaviksi. Sen jälkeen koosteet viedään projektiryhmälle, joka tekee niiden perusteella suositusten kirjoitustyön. Muut ravintoaineet käydään läpi katsomalla uusin tutkimusnäyttö ilman systemaattista kirjallisuuskatsausta. Muilta osin prosessi on sama. Koko prosessi on äärimmäisen läpinäkyvä ja mm. jokaisen työhön osallistuvan asiantuntijan meriitit ja mahdolliset sidonnaisuudet on tarkistettu ja hyväksytty johtoryhmässä.

Ravitsemussuositukset pohjaavat tämän hetkiseen tutkimustietoon ravitsemuksesta ja VRN julkaisee suositukset tieteellisen tiedon pohjalta.

Kansanomaisesti voisi asian esittää niin, että VRN muuttaa tieteellisen kielen sellaiseen muotoon, että kansa ymmärtää sen, mistä on kysymys.

Noora jatkaa:

Vuonna 2005 raadissa istui ihmisiä jotka ajavat myös teollisuuden etua, vaikka Evirasta sanotaan, että elintarviketeollisuus ei ole päättämässä ruokaympyrämme sisällöstä.

Kuten sivustolta selviää, VRN edustaa koko elintarvikeketjua. Asia ei ole salaisuus, koska se lukee hyvin selkeästi VRN:n sivuilla.

Sen jäsenet ovat ravitsemusasioita käsittelevien viranomaisten, kuluttaja-, neuvonta- ja terveydenedistämisjärjestöjen, sekä teollisuuden, kaupan ja maatalouden järjestöjen edustajia.

Miksi VRN ei saisi edustaa koko suomalaista elintarvikeketjua?

Lisäksi kyseinen lautakunta valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan, joten sen jäsenyys ei ole mikään eläkevirka tai että sinne päässyt voisi loppuelämänsä ajaa omaa etuaan, mikäli tällaisia kauhukuvia halutaan maalailla.

Tämän hetkisen lautakunnan kokoonpano, joka ei ole ollut julkaisemassa edellisiä suosituksia, on seuraava:

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsenet 4.10.2011-3.10.2014

 
Yksikään lautakunnan jäsenistä ei itse päätä sitä, mitkä ovat viralliset ravitsemussuositukset. He ovat ryhmä ihmisiä koko elintarvikeketjusta, jotka julkaisevat ravitsemussuositukset, jotka pohjautuvat tieteelliseen tietoon.

To-del-la kiinnostavaa nähdä, miltä uudistuva pyrämidi näyttää. Ja onkohan sitä laadittaessa konsultoitu karppaajia? Tai superfoodisteja? Tai WWF:ää? Vai niitä suurten elintarvikefirmojen edustajia? Aika näyttää.

Ravitsemussuositukset perustuvat tieteelliseen tutkimustietoon, eikä asiasssa konsultoida yksittäisiä ihmisiä, vaikka he olisivat kuinka innostuneita omasta ruokailutrendistään, mistä nyt ovat sen ikinä keksineetkään.

Voisimme tietenkin konsultoida myös heitä, jotka syövät oman veriryhmänsä mukaan, joka on myöskin suosittu ravitsemustrendi määrätyissä piireissä, tai heitä, jotka koettavat syödä pH-ruokavalion mukaisella tavalla ja koettavat vaikuttaa elimistönsä happo-emästasapainoon. Voisimme myös konsultoida eri uskontojen edustajia, sillä monien uskontojen kannattajille on jokin jumala ilmoittanut hyväksyttyjä, terveellisiä ja vähemmän terveellisiä elintarvikkeita, mutta sekään ei ole vielä ajankohtaista.

Luulisin, että ovatpa viralliset yleiset ravitsemussuositukset mitä tahansa, aina löytyy arvostelijoita, jotka löytävät joko henkilökohtaisista mielipiteistään todisteita suosituksia vastaan tai sitten yksittäisistä tutkimuksista, joita etenkin ravitsemuksessa tuntuu nykyisin riittävän.

Tällä hetkellä suurin ongelma lienee siinä, että ihmiset eivät noudata edes pieneltä osin ravitsemussuosituksia, eivätkä ota huomioon sitäkään, että ne eivät koske pelkkää syömistä, vaan mukana on myös liikunta, joka liittyy terveyteen olennaisella tavalla.

Tuossa on kuva tällä hetkellä voimassa olevasta lautasmallista ja ei tuo minusta mitenkään erityisen epäterveelliseltä vaikuta ja lisäksi on muistettava se, että kukaan ei pakota sinua syömään suositusten mukaan, vaan jos haluat syödä oman veriryhmäsi tai jumalasi antamien ohjeiden mukaan, se on täysin sallittua.

Sosiaalisen median puolelta löytyy myös laadukasta ja aiheeseen perehtynyttä journalismia, joista henkilökohtaisesti arvostan vaikkapa Reijo Laatikaisen kirjoituksia Pronutritionist -sivustolla ja seuraavan linkin takana hänen selkeästi asiaan perehtynyt kirjoitus VHH:sta, jossa asiaa käsitellään kiihkottoman asiallisesti, joka monilta tuntuu somessa unohtuvan:

Yhteenveto vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta

 

Sosiaalinen media mahdollistaa myös asiallisen tiedon välittämisen, mutta valitettavasti tuntuu, että se usein valjastetaan lähinnä pelkojen ja epäluulojen levittämiseen.

 

 

 

Maitoko kuollutta?

Kuinka luomua saadaan markkinoitua ihmisille? Paras keino taitaa olla vaihtoehdolla pelottelu ja sen tarpeeton mustamaalaaminen.

Tässä aiheesta pari esimerkkiä:

Asiantuntija: Useat halvat viinit täynnä myrkkyjä!

Ihmisten ostamat tavalliset huokeat viinit ovatkin kauhistuttavia myrkkyjen lähteitä, joten kannattaa suosia luomua tai biodynaamista, vai kannattaako, sillä vastine tuli hyvin nopeasti:

Viinikouluttaja kummastelee myrkkyväitteitä halpaviineistä - turhaa pelottelua!

Nämä olivat aika harmittomia ja keveitä esimerkkejä mielikuvamainonnasta, joka tapahtuu pelottelun kautta. Pahempaa on se, kun itseään toimittajaksi kutsuva harrastaa sellaista ja unohtaa täysin tosiasiat, sekä vaikkapa ihmisen biologian. Tästä antaa nyt esimerkin Noora Shinglerin Kemikaalicocktail -blogi, jonka tuoreeseen juttuun pureudun hiukan laajemmin.

Juotko kuollutta maitoa?

Blogauksessa esitetään hyvin ihmeellisiä väitteitä, jotka perustunevat uuteen kohukirjaan maidosta. Vallankumouksellinen Maito on uusin tulokas ruuasta kertovien kohukirjojen sarjaan, joita edellisiä edustavat vaikkapa Petos Lautasella ja  vastaavat. Niiden pääsisältö on se, että syömämme ruoka on kauhistuttavaa myrkkyä, joka sairastuttaa ihmiskunnan ja kaikki ongelmamme aiheutuvat tästä myrkkyruuasta. Vastaukset tähän kimuranttiin pulmaan ovatkin sitten helppoja, eli luomu, luomu ja luomu. Vaikeisiin kysymyksiin helppoja ratkaisuja, on kiireisen kuluttajan lohtu.

Mutta juommeko kuollutta maitoa?

Niille, jotka eivät tiedä/muista: homogenointi tarkoittaa sitä, kun maidon rasva pilkotaan pieneksi, jottei se kerry maidon pintaan ja pastörointi taas on maidon kuumentamista mahdollisten mikrobien tuhoamiseksi.

Tätä voisi täsmentää sen verran, että homogenointi, rasvan pilkkominen. ei ole niin hurjaa prosessointia kuin annetaan ymmärtää, vaan se on täysin mekaaninen toimenpide, jossa maito ajetaan siivilän läpi, jolloin isommat rasvahiukkaset pilkkoontuvat pienemmiksi, eikä maidon pintaan muodostu rasvakerrosta. Laktoosiin homogenointi ei vaikuta millään tavalla.

Kaksoissokkoutetuissa tutkimuksissa homogenoidun ja homogenoimattoman maidon siedossa ei ole havaittu eroa maitoallergisilla lapsilla, maitoa sietävillä, maitoyliherkillä eikä laktoosi-intoleranteilla aikuisilla. 

Pastöroinnissa maito kuumennetaan 72-78°C:ssa 15-20 sekunnin ajan, jolloin mahdolliset tautia aiheuttavat bakteerit tuhoutuvat.Maito ei suinkaan kuole, eivätkä kaikki mikrobit tuhoudu, kuten annetaan ymmärtää. Suomi on lisäksi harvoja maita, joka tyytyy pelkkään pastörointiin, sillä lähes kaikkialla muualla maito saa myös iskukuumennuksen, jossa maito tai kerma kuumennetaan kolmeksi sekunniksi 145°C:een, jolloin kaikki pieneliöt tuhoutuvat. Pastöroitu maito on myyntikelpoista muutamia päiviä avaamattomassa pakkauksessa kun taas iskukuumennettu UHT-maito säilyy avaamattomana useita kuukausia.

Nooran jutun kommenttiosiossa kehutaan esimerkiksi virolaista maitoa, joka ei aiheutakaan mitään ongelmia, mutta Virossa maito iskukuumennetaan, eli se on huomattavasti kovemman käsittelyn saanutta kuin kotimaamme maito.

Sitten Nooralta pääsee melkoinen sammakko:

Maidossa on luonnostaan paljon hyviä bakteereita (suolisto diggaa), mutta kun maito kuumennetaan — jopa moneen kertaan — kuolevat bakteerit ja lopputuloksena on valkoinen litku, johon sitten lisätään muutamia maitofirman omistamia bakteerikantoja.

Ei todellakaan lisätä, jos tuotetta kutsutaan maidoksi. Maitoon ei ole lisätty mitään muuta kuin D-vitamiinia, koska rasvaton maito ei sisällä rasvaa, ei se sisällä myöskään D-vitamiinia ja siksi sitä on siihen lisätty.

Pastöroinnissa maito kuumennetaan vain reiluun 70 asteeseen  noin 20 sekunnin ajaksi, joten pastörointi ei millään kykene tappamaan maidosta kaikkia mikrobeja. Jos luonnossa liikkuessa joutuu käyttämään pintavettä janoonsa, joutuu vettä keittämään useita minuutteja, jotta vesi on mahdollisesti turvallista juotavaksi ja mikrobit ovat tuhoutuneet. Jos pastörointi tappaisi kaikki mikrobit maidosta, niin miksi pintaveden lämmittäminen reiluun 70 asteeseen parin kymmenen sekunnin ajaksi ei tee siitä vielä turvallista juotavaksi?

Jos poistumme laveammille vesille ja kutsumme tuotetta esimerkiksi maitojuomaksi, voi tuotteeseen olla lisätty määrättyjä probiootteja, tai siinä on vaikkapa  hiukan enemmän kalsiumia lisättynä, mutta maito on aina täysin pelkkää maitoa. Maito = maito. Maitojuoma = mahdollisia lisättyjä elementtejä, esimerkiksi kalsiumia tai erilaisia probiootteja.

Ja kun ajattelemme sellaista tilannetta, että ihminen ostaa kaupasta hyvin kallista Kyytön raakamaitoa, josta saa pulittaa jopa 5-6 euroa litralta, hän kaataa sen kattilaan ja kiehauttaa siitä itselleen aamupuuron, niin kyllä se raakamaito on saanut silloin paljon kovemman käsittelyn kuin pastörointi antaa ja jokainen entsyymi on mennyttä mikä pastöroinnissakin ja luultavasti vielä useampikin.

Joten Nooralta hyvin ihmeellinen ja suorastaan valheellinen väite "valkoisesta litkusta" ja mikä on tällaisen toiminnan motiivi?

Esimerkiksi Valion maidoissa kaikki maito on kuorittu rasvasta täysin, ennen kuin sitä laitetaan takaisin niin, että saadaan aikaiseksi haluttu rasvaprosentti. Taas lisää prosessointia. Luonnollisen maidon rasvaprosentti vaihtelee, mutta teollisessa msidossa tarkkaa rasvan määrää säädellään edellämainittuun tapaan.

Noora on aivan oikeassa, sillä näin tehdään ja se tehdään juuri laadun ja tasalaatuisuuden takia. Jos me haluamme eri rasvaprosenteilla varustettuja maitoja sekä kermaa, niin näin on tehtävä. Mutta mitään maagista tai ihmeellistä siinä ei ole.

Asiaa en tässä tarkemmin käsittele, mutta seuraavan linkin takaa voi jokainen itse lukea sen, kuinka kauhistuttavasta asiasta on kyse maidon vakioinnissa:

Maidon vakiointi

Kohukirja, johon Noorankin väitteet ilmeisesti perustuvat ja lisää saamme varmaan kohta lukea, väittää myös useita asioita, joista pikaisesti poimin yhden:

- Rasvan pilkkomiseen tarvittava entsyymi, lipaasi, tuhoutuu.

Tämä kuullostaa aivan kauhealta, luonnollisesti, mutta kirjoittaja ei nyt ota huomioon sellaista asiaa kuin ihmisen ruuansulatus, sillä ihmisen haima muodostaa kyseistä lipaasia, jota todellakin tarvitaan rasvan hajottamiseen ja se rasva hajoaa edelleen niillä haiman muodostamilla lipaaseilla ihmisen ohutsuolessa.

LISÄYS, 14.05.2012.

Suomen Kuvalehti käsitteli maitoa kirjoituksessaan vuonna 2009, josta löytyi uutta asiaa:

Aiheuttaako suomalainen maito laktoosi-intoleranssia? 

 

 Juttua en sen enempää lainaile tai kommentoi, sillä se puhunee itse puolestaan lukutaitoiselle kansalaiselle.