Tämän postauksen aihe tuli Helsingin Sanomien aamun uutisesta yhdistettynä vierailuun uutisen kohteen nettisivulla.
Aamun HS kertoi, että suurella ryminällä ja sosiaalisen median viidakkorummutuksella avattu Kluuvin maatilatori
Eat & Joy aloittaa jo nyt ensimmäiset yhteistoimintaneuvottelut (lue:irtisanoo väkeä), koska kansa ei ole löytänytkään paljon mainostettua maatilatoria, eikä ostanut sieltä tuotteita, jotta maatilatori olisi taloudellisesti kannattava.
Negatiivinen markkinointi tuli mieleeni kun lueskelin kyseisen maatilatorin sivustoa ja ainakin itselleni tuli hyvin ikäviä ajatuksia mieleen sivuston sisällön kirjoittavasta tahosta. Miksi luomuruokaa täytyy mainostaa mustamaalaamalla vaihtoehtoa, kotimaista hyvää ja puhdasta tavanomaista maataloutta?
Aika huomattavan uskomattomia väitteitä ja hyvin vakavia syytöksiä hienoa kotimaista elintarviketuotantoa kohtaan.
Halpa ruoka edellyttää myös eläintuotannolta
tehokkuutta ja suuria yksiköitä, joissa tuotanto-olosuhteet muistuttavat
keskiaikaisia kaupunkeja, joissa taudit leviävät. Eläinten jatkuvat
antibioottihoidot edesauttavat siten kehitystä, missä antibiootti ei
enää tehoa bakteeriin.
Onko todellakin näin? Käsittelin aihetta jo aiemmassa
postauksessani.
Ovatko todellakin suomalaisten tavanomaisten eläimien tuotanto-olosuhteet verrattavissa keskiaikaisiin kaupunkeihin, joissa taudit leviävät? Kuinka tuon kirjoittaja kehtaa katsoa itseään peiliin?
Tietenkin jos kirjoittaja tarkoittaa joidenkin muiden maiden tuotantoa, joissa asiat ovat täysin vinksallaan, niin hän olisi voinut mainita, että hän ei kirjoita Suomen tuotannosta.
Eläinten jatkuvista antibioottihoidoista antanee pienen valaistuksen seuraava uutinen:
Broileritilojen pitkäjänteinen työ tautien
vastustamiseksi vaalii suomalaisten kansanterveyttä estämällä
antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittymistä.
Esimerkiksi viime vuonna suomalaistiloilla ei lääkitty yhtään lihaksi tuotettua broileripolvea antibiooteilla.
Siinä on Eat & Joyn negatiivisen markkinoinnin sisäistäneelle kirjoittajalle hieman tosiasoita seuraavan kirjoituksensa tueksi, mutta uskoisin, että kirjoittajaa eivät tosiasiat paljoa kiinnosta.
Eat & Joy jatkaa:
Tiesitkö muuten, että ihmisten sairastamat nuhakuumeet
ovat peräisin naudoista, ja influenssat siipikarjasta ja sioista? Miksei
näiden aiheuttamia kustannuksia kuten työstäpoissaoloja ja lääkitystä
ynnätä mukaan halvan ruoan hintaan, sillä tuotantotavalla on väliä.
Miten ihmeessä nämä asiat liittyvät toisiinsa? Nuhakuume on todellakin peräisin naudoista, mutta se on siirtynyt naudoista ihmisiin tuhansia vuosia sitten. Ehkä 9000-10000 vuotta sitten, joten mitä tekemistä zoonooseilla on tämän asian kanssa?
Nuhakuume siirtyi naudoista ihmisiin ennen ensimmäistäkään navettaa tai "
keskiaikaista kaupunkia muistuttavaa tuotantolaitosta". Nuhakuume levisi nautaeläimistä ihmisiin silloin kun naudat juoksentelivat vapaina ja onnellisina "pitkin preerioita" ja elivät täydellisen luonnonmukaista elämää.
Zoonoosit ovat vakava asia ja sen takia esimerkiksi luomukanalat joutuvat pitämään kanansa sisällä maaliskuusta toukokuuhun luomun ulkoilutuspakosta huolimatta, jotta muuttolintujen mahdollisesti tuomat taudit pysyisivät poissa tuotantoeläimistä, eivätkä jatkaisi tuotantoeläimistä matkaansa tuottajiin ja muihin ihmisiin.
Negatiivinen markkinointi ei kuitenkaan taida upota maksaviin asiakkaisiin, sillä suomalaiset eivät ole aivan niin maaseudusta vieraantuneita, että tuo pelottelu menisi läpi ja toivottavasti ei koskaan menekään.
Toinen asia mikä luultavasti vaikuttaa Eat & Joyn suosioon on järkyttävä hintataso.
Aviisi 1/2012 on tehnyt hintavertailun, joten käytän sitä suoraan. Tosin siitä puuttuu Eat & Joy joka on hinnoissaan aivan omissa lukemissa ja siellä tavallinen ruislimppu saattaa maksaa kahdeksan euroa.
Voitte lukea linkin takaa tuotteet ja niiden kilohinnat ja tähän tulee pelkkä tiivistys ostoskorin hinnasta:
Erikoisliikkeet, luomu yht. 54,94 .
Market, luomu yht. 39,55 e.
Market, edullinen, ei luomua yht. 16,60 e.
Kotitehtävänä on laskea se, kuinka monta prosenttia marketin luomukori on kalliimpi kuin marketin luomuton kori. Jos prosenttilasku on unohtunut, niin prosenttilaskuri auttaa ongelmaan. Asia kiinnostaa ainakin minua siksi, koska usein mainitaan, että luomuruoka ei ole suinkaan kallista, vaan luomuruoka on noin 20 % tai maksimissaan 30 prosenttia kalliimpaa kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka. Myös luomuraportin laatineet päätyivät arviossaan noin kolmanneksen kalliimpaan ruokakoriin, jos puolet maataloudestamme muutetaan luomuksi. Jos pistämme 16.6 euroon lisää 30 %, niin se tekee noin viisi euroa...
Haluammeko me todella noin kallista ruokaa ja vaikka meillä hyväosaisilla on varaa jopa maksaa siitä, niin entä ne muut?
