Raakamaito sairastuttaa kaikkialla

Luonnonmukaisuuden ihannointi ja palvonta on terveydelle sangen vaarallista, kuten seuraavakin juttu taas osoittaa:

Nearly one thousand people sickened by raw milk: CDC

 

 In spite of the fact that fewer states allowed the sale of raw (unpasteurized) milk in 2010-2012 than in the previous 2 years, the number of outbreaks of food poisoning linked to its consumption increased from 30 to 51, according to a study in the journal Emerging Infectious Diseases. Elisabeth A. Mungai and colleagues from the Centers for Disease Control and Prevention (CDC) evaluated reports of foodborne illness that had been sent to the agency, and compared the data for the two periods: 2007-2009 and 2010-2012.

An outbreak is the occurrence of at least 2 cases of a similar illness resulting from the consumption of a common food. They found that between 2007 and 2012 there were 81 outbreaks associated with raw milk, and that these resulted in 979 illnesses and 73 hospitalizations. The researchers found that of the outbreaks attributable to a single microbe, Campylobacter was far and away the most likely cause — it was responsible for 81 percent of those outbreaks.

Although sales of raw milk were legal in only 20 states in 2010-2012, as compared to 28 states in the earlier period, nearly 20 percent of the outbreaks occurred in states where sale of raw milk was prohibited. In these cases, the investigators reported, most of the sources of raw milk were from dairy farms, and some were from so-called cow share or herd share arrangements. Thus, they pointed out “The legal status of nonpasteurized milk sales in 1 state can also lead to outbreaks in neighboring states.

”Such bacterial foodborne illnesses can have serious consequences for the elderly, the immune-compromised, and children, including kidney failure and death. Yet some individuals continue to believe that raw milk can provide health benefits, an opinion that has never been scientifically substantiated. Some believe that pasteurization, which involves briefly heating milk — for example to 161 degrees for 20 seconds — destroys its nutritional value, which is completely untrue.

“This idea that raw milk is somehow superior to pasteurized milk is totally baseless, scientifically and medically,” stated ACSH’s Dr. Ruth Kava. “The craving for raw milk is based on the idea that so-called natural or unprocessed foods are superior, but this is simply not true. Drinking raw milk is playing Russian roulette with one’s health,” she continued.

Nykyajan tieteenvastaisuus on todellakin venäläistä rulettia terveydelle ja erityisen piittamatonta se on heillä, jotka vaarantavat taikauskoisten käsitysten kautta lapsien terveyden.

Valitettavasti nykyajan poppamiehet ja itseoppineet terveysgurut eivät ota mitään vastuuta opetuslapsiensa toimista, eli että jos heille sattuu jotain täysin käsittämättömien oppien noudattamisesta. Vika on yleensä opetuslapsessa ja siinä, että hän itse on aiheuttanut ongelmansa sillä, että alitajuisesti epäilee ja vastustaa uutta tietoa, joten hänen kehonsa ei ole oikealla "taajuudella", joten siksi pahat mikrobit pääsivät tekemään tuhojaan. Tämä on karua logiikkaa, jolla kädet pestään oman huuhaan aiheuttamista ongelmista.

Ruuan kypsentäminen on luonnotonta

Jatketaanpa hetkeksi teemaa luonnollisesta ja luonnottomasta. Tuoreehko vastakkainasettelun muoto on ruuan kypsentäminen tai kypsentämättömyys, joista tietenkin jälkimmäinen on luonnollista, sillä eiväthän eläimetkään kypsennä ruokaansa ja hyvin tuntuvat pärjäävän.

Ruuan kypsentäminen on kaiken pahan alku ja juuri, sillä se tuhoaa ruuasta kaiken oleellisen ja ihmisen nykyterveyden ongelmat pohjaavat juurikin tähän, saarnaavat itseoppineet terveysgurut ja opetuslapsia riittää. Kun kakussa on energiaa melkein 700 kcal / sata grammaa, niin se onkin oikein terveyskaloripommi, saarnaa nykyajan terveyspoppamies/nainen, kun ne ravintoaineet saa kypsentämättömänä. Kova rasvakin muuttuu terveysrasvaksi, kun sen saa ilman kuumennusta, voisi päätellä.

Jos lähestymme asiaa tieteen näkökulmasta, niin asiaan tulee välittömästi mutkia matkaan, sillä ihmisen ruuansulatus ei toimi läheskään sillä tavalla kuin itseoppineet ruokagurut meille saarnaavat. Sille on varmaan syynsä, että itseoppinut ruokaguru on itseoppinut, eikä päässyt opiskelemaan asiaa esimerkiksi yliopistoon ja se valitettavasti näkyy heidän saarnojensa sisällössä.

Otetaanpa esimerkki vaikkapa kaurasta, tuosta kotimaisesta terveyspommista, sillä päivän Hesari tarjosikin sopivasti pienen esimerkin siitä, että miten luonnotonta ruuan kypsentäminen onkaan:

Keitetty puuro on terveellisempää kuin tuorepuuro

 

Kum­pi on ter­veel­li­sem­pää: kei­tet­ty puu­ro vai tuo­re­puu­ro? Tu­lee­ko kau­ran bee­tag­lu­kaa­ni hyö­dyk­si mo­lem­mis­ta?

"Kei­te­tys­sä puu­ros­sa bee­tag­lu­kaa­ni on sa­kea tai liu­koi­nen ja vis­koo­si­nen. Si­ten se on par­hai­ten sii­nä muo­dos­sa, et­tä pys­tyy alen­ta­maan ko­les­te­ro­lia. Kie­hu­va ve­si suo­je­lee bee­tag­lu­kaa­nia pilk­kou­tu­mi­sel­ta ja aut­taa si­tä liu­ke­ne­maan.

Myös keit­tä­mät­tä jä­te­tys­sä tuo­re­puu­ros­sa kau­ran bee­tag­lu­kaa­ni on ihan hy­väs­sä kun­nos­sa, mut­ta vä­hem­män liu­kois­ta. Jos taas syö esi­mer­kik­si kau­ra­hiu­ta­lei­ta si­säl­tä­vää mys­liä ja li­raut­taa se­kaan vä­hän mai­toa, bee­tag­lu­kaa­ni ei vält­tä­mät­tä eh­di tul­la niin liu­koi­sek­si, et­tä se oli ter­veel­li­sim­mil­lään."

Hel­sin­gin yli­opis­ton vil­ja­tek­no­lo­gian pro­fes­so­ri Han­nu Sa­lo­vaa­ra

Ymmärrättekö nyt syyn sille, että miksi itseoppinut ruokaguru on todellakin itseoppinut, eikä yliopiston antamaa koulutusta välttämättä voi korvata Youtubella, vaikka tahtotila olisi kovakin?

Jos asia kiinnostaa yleisesti, niin tarjolla on suomennettuna mainio opus Tulella kypsennetty - Miten keittotaito teki meistä ihmisiä, jonka on kirjoittanut maineikas tutkija Richard Wrangham.

Richard Wrangham, Harvardin yliopiston bioantropologian professori, oli ensimmäisiä henkilöitä, joka tutki omakohtaisella kokemuksella sitä, että miten varhaisten ihmisten kypsentämättömällä ruokavaliolla pärjää tänä päivänä ja eipä pärjännyt. Tämän johdosta hän kiinnostui asiasta lisää ja siitä lähti liikenteeseen tutkimus koskien ruuan kypsennyksen vaikutusta siihen, että miten me saamme ruuasta energiaa ja ravintoaineita.

Joten aiheesta tehdyt lukuisat tutkimukset ovat tuoneet julki sen, että kypsennetty ruoka onkin oikeaa superruokaa verrattuna kypsentämättömään ruokaan, sillä elimistömme on huomattavan vastaanottavainen kypsennetyn ruuan tehoaineille ja energialle. Vaikka kypsennys saattaa vähentää joitakin ravintoaineita, niiden imeytyminen kuitenkin tehostuu huomattavasti, usein enemmän kuin häviö on, joten päädymme kypsennyksellä voiton puolelle.

Etenkin kasvikset hyötyvät paljon kypsennyksestä, joten kasvisten energia sekä ravintoaineet ovat  paremmin ihmisen elimistön hyödynnettävissä kypsennettyinä kuin kypsentämättöminä.

Ruuan prosessointi on siinä mielessä perusjärjen vastaista, että jopa hyvin raskas muokkaaminen voi tehdä enemmän hyötyä kuin vahinkoa, mistä tietenkin maalaisjärjen logiikan vankina itseoppineet ruokagurut ovat täysin toista mieltä ja tästäkin löytyy "tuorepuristettu" tiedehavainto, jolla asiaa voi valottaa:

Appelsiinin tehoaineet paremmin hyötykäyttöön mehusta kuin hedelmästä

 

Saksalaisen Hohenheimin yliopiston Elintarviketieteen ja bioteknologian instituutin tutkijan Julian K. Aschoffin johdolla Journal of Agricultural and Food Chemistry -tiedelehdessä 21.1.2015 julkaistussa vertailussa selvitettiin apppelsiinin tunnettujen tehoaineiden kuten C-vitamiinin, flavonoidien ja karotenoidien pitoisuuksia sekä elimistön kykyä ottaa vastaan ja hyötykäyttää ravintoaineita eri muodoissa nautituista appelsiineista. 

 Teollinen appelsiiinmehun valmistus, johon liittyy pastörointi, vähentää eräiden orgaanisten yhdisteiden määrää. Näin käy etenkin flavonoideille, joita on mehussa paljon vähemmän kuin tuoreessa, kypsässä appelsiinissa. Vertailututkimuksessa mehustaminen alensi appelsiinilohkojen flavonoidipitoisuuden yhteen kahdeksasosaan alkuperäisestä. Sen sijaan C-vitamiinin pitoisuus säilyi ennallaan, ja muiden tehoaineiden kuten karotenoidien pitoisuudet alenivat jonkin verran.

 Mutta elimistö ei välttämättä noteeraa ravintoaineiden käyttömuotoa samoin kuin me kuluttajat kuvittelelemme. Appelsiinin mehussa olevat orgaaniset yhdisteet – kuten vitamiinit ja väriaineet kuten flavonoidit ja karotenoidit – imeytyvät appelsiinimehusta paljon tehokkaammin kuin tuoreesta hedelmästä. Hedelmän kiinteät osaset – ravintokuitu, niin hyvänä kuin kuituja ravitsemuksessa pidetäänkin – alensivat appelsiinilohkoista saatujen karotenoidien imeytymistehokkuuden noin kolmososaan tehosta, jolla elimistö pystyi hyödyntämään mehun sisältämiä tehoaineita.

Tieteellinen tutkimus ei anna yhtään armoa ruokaguruille, joten lähes jokainen esimerkki osoittaa, että itseoppineen itseoppineisuudelle on syynsä ja heidän oppiensa seuraamiselle on myös seurauksensa, jotka tulevat ilmi valitettavan myöhään, vaikka oma olo voisi olla hetken hyväkin, kun on löytänyt taas uuden gurun kivat vinkit, joista kaverikin tykkää.

Tämän jutun tarkoituksena ei ole osoittaa sitä, että tuoreet hedelmät kannattaisi vaihtaa mehuihin tai muuta sellaista, vaan jutun tarkoituksena on osoittaa se, että kun syö monipuolisesti kuten tieteeseen perustuvat suositukset meille kertovat, ei vikaan voi mennä kovin pahasti.

Kun hylkää tieteen ja menee jonkin gurun omien kokemusten kiihkeään leikkiin, voi mennä metsään hyvinkin pahasti, lähes joka suhteessa.