30. tammikuuta 2014

Luomu ja torjunta-aineiden jäämät

Olen jo aiemmin kirjoittanut kansalaisia huolestuttavista asioista esim. viljelyn käyttämien kasvinsuojeluaineiden jäämien suhteen, jonka vuoksi huolestunut kansalainen päättää sijoittaa rahansa puhtaiden mielikuvien luomutuotteisiin. Valitettavasti rahat menevät hukkaan ja Slate tarjoaa jälleen kerran asiasta tieteellisen näkemyksen.

Organic Shmorganic

 

Instead of continuing to wonder, I decided to dig into the literature and talk to toxicologists, horticulturists, risk experts, and nutritionists to find out whether the chemicals in conventionally farmed foods could truly pose a risk to my child. What I’ve discovered has totally surprised me—let’s just say I’m going to be a little more relaxed about what I serve kid No. 2.

Tässä huolestunut kansalainen on tehnyt juuri kuten huolestuneen kansalaisen tulisi tehdä, eli hän päätti ottaa asioista selvää.

Ja tässäkin asiassa hän toimi hyvin järkevästi, sillä hän päätti ottaa asioista selvää sellaisilta henkilöiltä, jotka jopa tietävät asiasta jotain, eli heillä on asian hyvin pitkällisen opiskelun tuottamaa tieteellistä tietoa asiasta. Toksikologi tietää kemikaaleista huomattavasti enemmän, kuin sosiaalisen median itseopiskelua harrastaneet "gurut", joiden tiedon lähteenä saattaa olla samanlainen itseoppinut "guru" ja he toisiaan lainaamalla päätyvät siihen tulokseen, että heidän "tietonsa" on oikeaa tietoa.

Yksi vaihtoehto on tietenkin lukea erilaisia hysteerisiä kirjoituksia, kysyä asioita itseoppineilta "kemisteiltä" tai seikkailla päättömästi netin syövereissä mitä ihmeellisintä ja suorastaan pelottavaa epätietoa lukien ja sen jälkeen huolestua käsittämättömiin mittoihin ja siirtyä käyttämään tuotteita, joiden avulla voi siirtyä jopa ojasta allikkoon.

Indeed, in a 1989 report, researchers at McGill University grew apples using either a mixture of organically approved natural pesticides, including a mixture of Rotenone and pyrethrins, or a synthetic pesticide called Imidan. They found that, using the natural pesticides, they could achieve a 75 percent yield on their apples only if they sprayed the fruit at least six to seven times throughout the growing season; using the synthetic pesticide, they could get a 90 percent yield with just four sprays.

McGill yliopiston tutkijat selvittivät, että luomun sallimien kemikaalien avulla omenasadosta tuli huomattavasti pienempi ja kemikaaleja tarvittiin selkeästi enemmän, kuin modernien synteettisten kemikaalien avulla kasvatetun sadon kanssa tapahtui.

Ah, but what about all those studies that suggest that organic fruits and veggies harbor fewer pesticide residues than conventionally farmed produce does? Those studies only tested for synthetic pesticides. 

Tässäpä käydään sitten läpi luomuväen ahkerasti toitottama väite siitä, että kun ne luomutuotteet nyt vain sattuvat aina olemaan puhtaita torjunta-aineista, niin kyllä se on merkki luotettavuudesta ja luomun puhtaudesta.

Tämän puolitotuuden salaisuus on siinä, kuten valistunut kansalainen sai selville, että luomuväki jättää autuaasti kertomatta sen, että näissä tutkimuksissa on tutkittu vain synteettisiä kemikaaleja, ei ollenkaan luomun sallimia kemikaaleja, joita ei tavanomaisessa tuotannossa ole käytetty jopa kymmeniin vuosiin ja osa on jopa kielletty muualla kuin luomutuotannossa.

In the few studies that have also looked for natural pesticides—the USDA’s Pesticide Data Program tested for them on organic lettuce in 2009, the California Department of Pesticide Regulation tested a handful of organic fruits and vegetables for certain natural and synthetic pesticides in 2010, and the USDA did an analysis of organic produce in 2010—scientists have found that between 15 and 43 percent of organic produce samples harbor measurable traces of either natural or synthetic pesticides or both.

Niissä harvoissa tutkimuksissa, joissa on tutkittu myös luomun sallimat kemikaalit, on jäämiä löytynyt n. 15-43 prosentista tutkituista luomutuotteista ja jäämiä on ollut niin luomun sallimista kemikaaleista kuin synteettisistä kemikaaleista.

So now the question is: Are these pesticides harmful to your kids? As any toxicologist will tell you, it’s the dose that makes the poison.

Pääkysymys on se, että ovatko jäämät vaaraksi lapsesi terveydelle? Kuten jokainen toksikologi voi sinulle kertoa, annoskoko tekee myrkyn.

Tämäpä yleensä unohtuu ja kauhupropaganda keskittyy yleensä vain hokemaan kemikaalien nimiä, jotka kuulostavat pelottavilta ja siihen, että jos et osaa lausua jonkin aineen nimeä, sen on pakko olla hurrrrjan vaarallista ja kammottavaa. Pelottelu onkin yleensä puistokemistien vahvinta osaamisaluetta kemian alalta.

What did they find? Well, let’s start with apples, which the EWG considers the most pesticide-laden fruit or vegetable out there, and look at the pesticide that is most commonly found on them, called Thiabendazole. Winter and his colleagues found that, each day from conventionally-grown apples and apple-based products, Americans typically consume a dose of Thiabendazole that is 787 times less than the EPA’s recommended exposure limit. Put another way, you’d have to eat as many apples and apple products as 787 Americans eat in a single day combined in order to be exposed to a level of this pesticide that approaches the EPA’s exposure limit.

Nyt annetaan käytännön selväjärkisiä esimerkkejä. Thiabendazole on on hurrrrjan pelottavan kuuloinen kemikaali ja sitä käytetään hedelmien ja vihannesten viljelyssä ja myöskin aineen jäämiä löydetään jäämätesteissä.

Amerikkalaisen kuluttajan saama tyypillinen annos on 787 kertaa vähemmän kuin mitä turvarajat sallisivat, eli amerikkalaisen kuluttajan täytyisi syödä 787 kuluttajan käyttämä määrä omenoita yhden päivän aikana, jotta turvaraja aineen turvallisen saamisen suhteen tulisi vastaan.

Ja pitää muistaa, että turvaraja on siten määritetty, että etsitään annoskoko, jolla kyseinen kemikaali ei vielä aiheuta ongelmia ja tämän jälkeen kyseinen määrä jaetaan sadalla ja siinä on sitten turvaraja kemikaalille altistumiselle.

Eli jos tutkimuksissa saadaan selville, että alin määrä, jolla kemikaali ei aiheuta ongelmia on yksi gramma, niin tällöin turvaraja on gramman sadasosa.

Juttu on erittäin kattava ja värjättyjä sanoja klikkailemalla päätyy uusiin paikkoihin, eli vaikkapa mainittuihin tieteellisiin tutkimuksiin tai sivustoille, joilla asiaa on käsitelty seikkaperäisesti. Koko juttu kannattaa lukea ajatuksen kanssa.

What all this means for parents is that we should stop worrying so much about whether the apples we buy are organic or conventional—we should just start giving our kids more apples.

Tämä merkitsee vanhemmille sitä, että meidän ei kannata murehtia sitä, syötämmekö lapsillemme luomuomenoita vaiko tavallisia omenoita, vaan meidän tulisi antaa lapsillemme enemmän omenoita syötäväksi.

Tosin hintaero on sellainen, että etenkin jos rahaa ei ole tuhlattavaksi asti, saattavat hedelmät jäädä kaupan hyllylle, jos on onnistunut saamaan itselleen erilaisia pelkoja tavanomaisista hedelmistä ja uskoo jokaisen kauhutarinan, joita netistä löytyy.

Asiaa on käsitelty Luomulakossa myös aiemmin, ja silloin kävin läpi tuossakin jutussa mainittua rotenonia yms. Juttu täällä:

 Luomu on puhdasta ruokaa!

 

Myös Tiede-lehti on kirjoittanut asiasta:

 

Älä huoli torjunta-aineista

 

Kiitokset myös Tuottavalle Maalle, josta Slaten jutun bongasin.

 



2 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Voisiko viisas blogin pitäjä kertoa seuraavassa tekstissään kattavasti mielipiteensä, mitä olisi ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisisesti kestävää ruoantuotanto ja ruokajärjestelmä. Olisi kiinnostava tietää, kun täällä kritisoidaan luomua, muttei pohdita asiaa yhtään laajemmin.

Vaikkei torjunta-aine jäämiä jäisi itse tuotteisiin ja olisi terveydellisesti samaa tavaraa, niin mites muu ympäristö? Torjunta-aineethan heikentävät peltoluonnon monimuotoisuutta, nirhaa myös ei tuholaiset. Lisäksi ne voivat levitä sadeveden mukana muualle ympäristöön kuten vesistöihin. Kasvinsuojeluaineet ovat myrkyllisiä eliöille ja niitä on löydetty suomesta jopa pohjavesistä.

Onko tehotuotettu ruoka mielestäsi täysin riskitöntä ympäristön kannalta? Missä vaiheessa tehotuotannon haitat menevät siitä saatujen hyötyjen ohi?

Kolmas pointti. Luomuun kaiketi liittyy muutakin kuin torjunta-aineiden käyttö. Luomueläintuotanto on eettisempää (eläinten luontaisempi käyttäytyminen sallitaan paremmin), luomu ei käytä teollisia lannoitteita, jotka pohjautuu fossiilienergiaan, luomu pyrkii kierrättämään ravinteita. Fosfori tulee loppumaan...

Ei se luomu ratkaisu kaikkeen ole, kukaan ei sitä ole väittänytkään. Annat kuitenkin sellaisen kuvan, että tehotuotettu on täydellinen eikä mitään tarvitse muuttaa, onko sinusta näin?

Peltolintukannat ovat muuten romahtaneet suomessa ja koko euroopassa viimeisen 30 vuoden aikana.

Nimetön kirjoitti...

Hei!

Varmaan huomasitkin, mutta Hesarissa oli tänään (25.9.) juttu otsikolla "Syötkö myrkkyjä ruoan mukana?" Vaikka kokonaisuutena se olikin asiallinen, oli mukaan lipsahtanut muutama ideologisesti värittynyt väite luomun paremmuudesta. Huomautin tästä kyllä jutun kirjoittajalle, mutta sinuakin saattaisi kiinnostaa ruotia juttua.