27. maaliskuuta 2013

Mikä on tarkoitettu ihmisen ravinnoksi?


Hyvin usein kuultu kommentti New age ravintogurujen suusta on se, että jokin ruuaksi kelpaava tuote on joko tarkoitettu tai sitä ei ole tarkoitettu ihmisen ravinnoksi.

Miten jokin kemikaalien yhdiste X on tarkoitettu ihmisen ravinnoksi ja millä perusteella?

Sanoohan sen järkikin, että ei maitoa ole tarkoitettu aikuisen ihmisen ravinnoksi!!!

En oikein löytänyt asialle muuta perustetta, kuin lähinnä uskonnollisen ajattelun, sillä Raamatussa Jahve ilmoitti valitulle kansalleen hyvin seikkaperäisesti sen, mikä on tarkoitettu ruuaksi ja mitä ei ole tarkoitettu ruuaksi, tähän tapaan:

1 Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: 

2 "Sanokaa israelilaisille: Maaeläimistä saatte syödä kaikkia nelijalkaisia, 3 joilla on kaksijakoiset sorkat ja jotka märehtivät ruokansa. 4 -- 6 Sitä vastoin eläimiä, jotka märehtivät mutta joilla ei ole sorkkia tai joilla on sorkat mutta jotka eivät märehdi, te ette saa syödä. Sellaisia ovat kameli, tamaani ja jänis, jotka tosin märehtivät mutta joilla ei ole sorkkia; ne ovat saastaisia. 7 Saastainen on myös sika, jolla tosin on kaksijakoiset sorkat mutta joka ei märehdi. 8 Näiden eläinten lihaa älkää syökö älkääkä koskeko niiden raatoihin, sillä ne ovat saastaisia.

Ja tätäpä sitten riittää jakeita jakeiden perään, eli hyvin tarkka esitys siitä, mikä on tarkoitettu ihmisen ruuaksi. Tosin Jahven tiedot olivat samaa luokkaa kuin nykyajan ruokaguruilla, sillä jänis ei ole märehtijä, vaikka sen ilmoittaisi millainen jumala tahansa.

Raakaruoka, eli kypsentämätön ruoka on eräs suosittu trendi nykypäivänä, sillä sen sanotaan olevan luonnolliseksi tarkoitettu tapa olla kypsentämättä ruokaa, sillä näin ihminen on toiminut satojatuhansia vuosia. Eivät eläimetkään kypsennä ruokaansa, vaan syövät sen raakana ja silti niistä tulee väkivahvoja leijonia ja jopa satoja vuosia eläviä kilpikonnia.

Logiikka on tietenkin suhteellisen maalaisjärkistä siihen saakka, kunnes tutustumme hieman ihmislajin historiaan, sillä vasta ruuan kypsentämisen omaksuminen aiheutti ihmislajin nousun ekolokeronsa huipulle, sillä aivot vaativat hyvin paljon energiaa ja juuri kypsennetty ruoka toi sen energian ihmiselle. 

Tulella kypsennetty - Miten keittotaito teki meistä ihmisiä

 

Wranghamin mullistava teoria osoittaa, että siirtymä raa’asta ravinnosta kypsennettyihin ruokiin oli keskeinen vaihe ihmisen evoluutiossa. Ihmisyys alkoi, kun esi-isämme alkoivat käyttää tulta.
Kun esi-isämme alkoivat kypsentää ruokaansa tulella, ruoansulatusjärjestelmämme kutistui ja aivomme kasvoivat. Aikaisemmin raa’an ruoan pureskeluun kulunut aika voitiin käyttää metsästämiseen ja leirin hoitamiseen. Ruoan kypsentämisestä tuli parisidosten ja avioliiton perusta, siitä syntyi kotitalous ja se johti jopa sukupuoleen perustuvaan työnjakoon.

 

Mutta ymmärrettävästi uuden ajan ruokagurut hyppäävät tällaisen tiedon yli hyvin sujuvasti. Ja sitten voi miettiä, että kääntyisikö evoluutio takaisin, jos ihminen lakkaisi kypsentämästä ruokaansa, eli ruuansulatuselimistö nappaisi tuhansien sukupolvien aikana päätehtävän kehossamme takaisin ja aivot kutistuisivat, sillä raa'an kasvisravinnon pilkkominen vaatii elimistöltä hyvin paljon energiaa, jota ei sitten aivoille enää riittäisi. Useiden raakaravintogurujen juttuja lukiessa olen pohtinut, että kehitys on jo alkanut, sillä niillä neuvoilla ei kyllä päästäisi edes lukion biologian kursseista 4-5 läpi, vaan kommentit vaikkapa ihmisen ruuansulatuksen toiminnasta perustuvat vain vilkkaaseen mielikuvitukseen.

Ovatko sitten kasvit, joko kypsennettyinä tai raakana, tarkoitettu ihmisen ravinnoksi?

Minusta eivät ole, sillä ei kasvi kasva tullakseen syödyksi, kuten ei ihminenkään, vaan kasvi haluaa levittää geenejään omassa ekolokerossaan. Kasvi ei tuota yhtään osaansa tarkoituksella meidän ravinnoksi, vaan se tuottaa kaiken lisääntyäkseen, levitäkseen laajemmalle ja yhteyttämiseen.

Ihminen on tosin älynsä turvin jalostanut eri kasveja siihen suuntaan, että määrätyt kasvien osat ovat jalostettu meidän ruokkiminen ensisijaisena ajatuksena ja tarkoituksena. Banaani on siitä hyvä esimerkki, eli villibanaani on hyvin vaikea syötävä, jossa ei ruokaa ole nimeksikään, vaan lähinnä syötäväksi kelpaamattomia kivikovia siemeniä koko hedelmä täynnä.

Jotkin hedelmät tarvitsevat sen, että joutuvat vaikkapa linnun tai jonkin nisäkkään ruuaksi, sillä hedelmät levittävät siemeniään laajemmalle sitä kautta, mutta jos et asu niiden hedelmien kasvupaikkojen lähistöllä ja ulosta luontoon, eivät ne hedelmät ole tarkoitettu sinun ruuaksesi.

Eläimet luonnossa eivät kasva toisten ruuaksi, vaan niidenkin tarkoitus on koettaa elää mahdollisimman pitkään ja levittää geenejään tehokkaasti.

 Ajattelisin, että lähinnä  äidinmaito lienee ainoa ihmiselle todella tarkoitettu ravinto, joka tosin on tarkoitettu vain kovin lyhyeksi aikaa, mutta mitään muuta ravintoa ei nyt tule mieleen, joka on varta vasten lajillemme ruuaksi tarkoitettu.


Ei kommentteja: