Vähentääkö kallis ruoka hävikkiä?

Katselin netistä kestävä ruokakulttuuri -keskustelupaneelin antia ja siellä heitettiin jälleen ilmaan väitteitä, että suomalaisten ruoka on liian halpaa ja kun vain menisimme erikoiskauppaan ostamaan huomattavan paljon kalliimpaa ruokaa, emme enää heittäisi ruokaa pois, vaan ruokahävikki pienenisi.

Arvostaisimme kallista ruokaa niin paljon, että emme tohtisi sitä heittää pois, vaan söisimme sen kaikissa tilanteissa ilman hävikin häivääkään.

Asiasta heitettiin musta tuntuu -perusteita, mutta mitään konkreettista tutkimusta asiasta ei liene. Lisäksi huomioin, että asiasta esittävät musta tuntuu -todisteita lähinne ne tahot, jotka sattuvat myymään tällaista kallista ruokaa erikoiskaupoissa, kuinkas ollakaan.

Tilastojen mukaan suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa pois noin 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa. Se tekee henkeä kohden noin 20-30 kiloa vuodessa.

Lähdin pohtimaan tätä siitä näkökulmasta, että jos jaamme 30 kiloa vuodessa poisheitettyä ruokaa 365:llä, eli sillä määrällä, joka on päiviä vuodessa, niin päivässä yksilö heittää pois ruokaa noin 0,082 kiloa, eli 82 grammaa.

Kuorin juuri äsken mandariinin ja mandariini painoi ennen kuorimista noin 140 grammaa.  Kuoret sekä mandariinin siemenet, joita en syönyt, vaan jotka menivät biojätteisiin, painoivat noin 35 grammaa. Tarkkaa painoa en saa, koska vaakani on kovin ylimalkainen.

 Käsittääkseni mandariinin kuoria ei lasketa sellaiseksi syömäkelpoiseksi ruuaksi, johon tilastot perustuvat, mutta kun kuorit kaksi mandariiniä, niin ne biojätteeseen menevät kuoret painavat suunnilleen sen verran, mitä yksi kuluttaja heittää pois päivässä syömäkelpoista ruokaa.

Mutta kallis ruoka ja väite, että kalliimpaa ruokaa ostamalla hävikki häviäisi itsestään?

Olen tarkkaillut oman taloutemme ruokahävikkiä ja huomasin, että jätekatokseen kiikutetut biojätepussit painavat kyllä melkoisesti, mutta sisälsivät lähinnä suodatinpusseja kahvinpurujen kera, kuoria hedelmistä sekä vihanneksista ja jonkin verran syömäkelpoista ruokaa, joka on jäänyt jäljelle yleensä siitä, kun lapset eivät ole jaksaneet kaikkea ruokaansa syödä, koska lapsia ei meillä pakoteta syömään lautastaan täysin tyhjäksi.

Ottipa lapsi ruokaa itse tai annosteltiinpa se hänelle valmiiksi, on kuitenkin hyvin vaikea annostella ruokaa niin, että lautanen lapsen kohdalla olisi täysin tyhjä, eikä hävikkiä tulisi grammaakaan. Iän myötä tosin hävikki pienenee, kunnes tilanne on se, että mikään määrä ruokaa ei riitä.

Mistä ruokahävikki sitten johtuu? Halvasta ruuastako?

Omasta taloudesta päätellen voin sanoa vain sen, että ruokahävikki johtuu lähinnä siitä, että ei suunnittele ostoksia huolella etukäteen, vaan menee sokkona kauppaan ja koettaa muistella sitä, että mitä ihmettä siellä (jää)kaapissa taas olikaan.

Tarkoitan sellaista tilannetta, että ostat kaupasta uunituoreen leivän, joka tuoksuu niin herkulliselle ja sitten siellä kotona olikin vielä neljäsosa limppu jäljellä kaksi-kolme päivää vanhaa, vielä syömäkelpoista leipää, joka ei oikein enää tuoksu millekään, vaan on jo hieman kovan ja kuivan puoleinen. Jos et saa sitä uutta leipää nopeasti piilotettua pakkaseen, ei se vanha leipä kelpaa enää kenellekään, koska kaikki haluavat uutta tuoretta leipää. Ja kun se tuore leipä on korkattu ja sitä lämmintä limppua illalla nautitaan, seuraavana aamuna/päivänä se neljäsosa limppu vanhaa leipää on vielä vanhempaa ja kuivempaa ja maistuu vielä vähemmän kenellekään. Sitten se jäännöslimppu on vielä hetken leipäkorissa, kunnes joku päivä löytyy biojätteistä, valitettavasti. Olisihan siitä voinut tehdä köyhiä ritareita yms ja välillä näin tapahtuukin, mutta joskus kuivunut leivän jämä myös heitetään pois, vaikka ei se hyvältä tunnu minustakaan.


Sitten pohdin, että muuttuisiko tilanne miksikään, jos se kotona odottava vanha, kuivahtanut leipä olisi ollut huomattavan kallista?

Haluaisivatko kaikki edelleen hieman kuivahkoa vanhaa leipää, eikä kenellekään tietenkään maistuisi uusi, houkuttelevan tuoksuinen tuore kallis leipä vain sen takia, että kun se vanhakin leipä oli ollut niin kallista?

Miten minusta tuntuu siltä, että ainoa keino vähentää ruokahävikkiä on muuttaa omia tapojaan sellaisiksi, että ei osta kaupasta turhaa ruokaa, ei mene suunnittelematta ruokaostoksille, eikä osta kaupasta sokkona ruokaa muistellen sitä, että mitä kotona olikaan ja mitä ei ollut.

Jos tiedät, että kotona on odottamassa vielä päiväksi leipää, joka tosin ei tuoksu enää yhtä herkulliselle, kuin se juuri paistettu kaupan uunituore leipä, niin jätä se ostamatta ja herkuttele tuoreella leivällä vasta sitten, kun sille ei ole vanhaa kilpailijaa tarjolla.

Sitten voi käydä niin, että työpaikan lounasaikaan on kauhea nälkä, kun unohdit aamun kiireessä eväät kotiin ja menetkin syömään lounaan töissä, vaikka iltaruoka olisi ollut kotona valmiina. Itse en pysty syömään kahta lämmintä ruokaa päivässä, joten iltaruoka tulee jätettyä väliin ja sitten voi käydä niin, että jos jäljelle jäi vain noin yksi annos ruokaa, joka on kuitenkin jo pyörinyt 3-4 päivää jääkaapissa, ei sitä annosta enää tohdi pakastaa, vaan se menee biojätteeseen. Joskus se tulee myös pakastettua, mutta silloin käy yleensä niin, että se löytyy vuoden päästä pakastimesta, jolloin se menee vasta sitten biojätteisiin.

Sitten hävikkiä tulee joskus siitä, että ostat kilon pussin mandariinejä, etkä tarkasta verkkopussin sisältöä kunnolla ja kotona huomaat useamman siellä keskellä olevan jo homeessa, kun niissä on mennyt kuori rikki jossain kuljetuksen vaiheessa.

Voipa käydä niin, että teet viikonlopuksi hieman erikoisemman ruuan, joka vain sattuu epäonnistumaan niin, että sitä ei halua kahta päivää syödä, vaan yksi ateria menee irvistellen ja loput pois. Tällaista tapahtuu, paremmissakin piireissä. Jos et keksi keinoja epäonnistumisen korjaamiseksi, niin ruoka on heitettävä pois.

Yhden kerran tapahtui niin, että sain työpuhelun juuri kun kastike alkoi kiehua. Pistin levyn pienemmälle ja aloin keskittymään työpuheluun, mutta kävikin niin, että pistin pienemmälle väärän levyn ja kattilan sisältö paloi täysin pohjaan. Hävikkiä tuli varmaan vajaa kilo.

Vaikka omassakin taloudessa ruokaa menee hävikkiin, olen huomannut, että ei sitä paljoa mene, mutta tietenkin jokainen gramma on ympäristön kannalta huono asia. Hävikki johtuu kuitenkin lähinnä huonosta suunnittelusta, joka kostautuu kaupassa, eli tulee tehtyä heräteostoksia ja sitten siitä, että syystä tai toisesta tulee tehtyä toisin ruuan kanssa, kuin on alunperin miettinyt, lähinnä juuri siten, että syö töissä, kun olisi ollut kotonakin sen päivän kalorit tarjolla. Sitten inhimilliset virheet ja erehdykset ovat yksi selitys, mutta ne ovat kuitenkin huomattavassa vähemmistössä.

Suunnittele toimesi etukäteen, niin näin toimien luullakseni ruokahävikki pienenisi, olipa ostamasi ruoka kallista tai halpaa.

Mutta olitpa kuinka säntillinen tahansa, hävikkiä tulee joskus varmasti, eikä maailma siihen lopu kuitenkaan.