Väärennetyn luomun petokset jatkuvat

Sitä mukaa kun luomun myynti kasvaa, kasvaa myöskin luomuksi naamioidun ruuan määrä, sillä jostain ihmisille täytyy se luomu taikoa, jota he niin himoitsevat:

As Organic Foods Grow in Popularity, So Does Organic Fraud

 

Factory farms in the United States have been selling meat and dairy products as organic when they’re not and big strawberry growers have found a way to skirt rules about when fruit may be called organic.

Jättimäiset "maatilatehtaat" pukkaavat luomua markkinoille minkä ehtivät ja tuottajat ovat keksineet uusia keinoja tuottaa luomua, joka ei ole luomua nähnytkään. Ja kansa ostaa, kun se maistuu niin hyvälle, että luomun eettisyyden haistaa tuotteesta jo kaupan ulkopuolelle asti.

Ja mitäs tämä huijausluomu sitten käytännössä tekee:

The result is that small truly organic growers have been pushed out of the business.

Kuinkahan Euroopassa?  Vaikea on kuvitella, että täällä olisi meno sen ihmeellisempää, etenkin kun jopa luomuihmisetkin ovat jo alkaneet ihmetellä sitä, että missä tuo kaikki luomu tuotetaan, kun myynti on moninkertaista tuotantoon nähden, lähes jokaisessa maassa.

Taitaisi käydä niin, että jos joku sitä ketjua lähtisi tutkimaan, niin jossain se taikatehdas on, joka muuttaa ruuan luomuksi, sillä luomua ei tuoteta juuri missään, mutta sitä myydään kuitenkin jopa viiden prosentin verran ruuan kokonaismyynnistä joissain maissa.

Niissäkin maissa, joissa luomua tuotetaan lähemmäs kymmenen prosentin osuudella kokonaistuotantoalasta, kuten Suomessa, sadot ovat kuitenkin vain siellä nollan ja noin kahden prosentin osuudessa sadon kokonaismäärästä, joten luomumatematiikka on kyllä sellainen taiteenlaji, että olisi hauska nähdä se paikka, jossa sitä opetetaan.

Voihan se olla, että luomumatematiikkaa ei voi ymmärtää ilman luomusertifioitua taskulaskinta, jossa on ohjelmoitu aivan uudet kaavat sille, että mitä on esimerkiksi nolla plus nolla. Luomumatematiikan laskin voisi kertoa, että se on viisi. Niin siinä olisi selitys sille, että mistä se luomu markkinoille tupsahtaa.

Luomuäidit sotajalalla

Mitäpä tapahtuu, kun ihminen imee ilman kritiikin häivää netin pelotteluhuuhaan itseensä, sekä uskoo jokaista itseoppinutta ruokagurua ja muuta opiskelemaan jostain syystä pääsemätöntä taivaanrannan maalaria ja heidän sekavia visioitaan ympäröivästä todellisuudesta:

Espoolaisvanhemmat lähtivät voisotaan – kaupunki kieltää luomuvoin tuomisen päiväkotiin

 

Näin siinä käy.  Safkatutka, sekä facebookin luomuryhmät ovat masinoineet työpaikkakiusaamisohjelman, jossa muutamat luomuihmiset tukkivat Espoon kaupungin määrättyjen työntekijöiden sähköpostit, sekä soittelevat heille lukuisia kertoja päivässä, jotta heidän lapsilleen alettaisiin tarjoilla luomuvoita päiväkodissa tai koulussa. Seuraavana vaaatimuslistalla lienee käsinpoimitut tryffelit ennen päiväunia?

Lapsilla pitäisi olla edes yksi paikka, missä he saisivat varmasti terveellistä, ravitsevaa ja puhdasta ruokaa", sanoo toinen äiti Laakakiven päiväkodilta, Elina Jaatinen.

Voisikohan se olla Elina Jaatisen lapsen tapauksessa Elina Jaatisen koti, jossa hän tarjoilisi lapselleen omien fobioiden mukaista ruokaa?

En tiedä miten yleinen tuon toisen mainitun naisen nimi on Suomessa, mutta samalla nimellä varustettu henkilö oli valittamassa Raxin Buffetin sivuilla sitä, että lapselle ei riittänyt nakkeja yms terveysruokaa ja että itku tuli. No onneksi siinä perheessä päiväkodin käsittämätöntä epäterveellisyyttä tasapainotetaan sitten iltaisin Rax Buffetissa, ja jokainen voi sen paikan terveysruuista muodostaa ihan omansa mielipiteen. Jospa he ajattelivat Raxin tarjoavan luomunakkeja. Tosin jos kyseiset henkilöt eivät ole sama henkilö, niin pahoittelut jo etukäteen aiheutetusta mielipahasta.

Luomuäidit haluavat syöttää lapsilleen voita sen terveellisyyden johdosta, johon kuuluu se, että luomuäidit ovat jostain lukeneet margariinien kammottavista transrasvoista, joita he eivät missään nimessä halua lapsiensa elimistöön ja siksi margariini on kaamea mörkö ja voi on luonnollinen, terveellinen herkku. No tässäkin asiassa tosiasiat ovat kovasti luomuäitejä vastaan, sillä voissa on enemmän transrasvaa kuin margariinissa ja tässäpä analyysi Finelin tietokannasta:

Voi rasvahapot trans 2.0 g / 100 g

Margariini 60%  rasvahapot trans 0.5 g / 100 g

Margariinien teollinen keskiarvo on 0.2 grammaa transrasvaa sadassa grammassa. Mutta otin vertailuun 60 % margariinin kun se taitaa olla rasvakoostumukseltaan lähimpänä suositusten mukaista.

Mitäpä tälle voisi sitten tehdä? No ei mitään, sillä järkipuhe ei tehoa, eikä mikään looginen vastaus, sillä useat tahot ruokkivat näiden ihmisten pelkoja ja sitä, että heidän lastensa kuuluu saada meidän kaikkien rahoilla yksilöllistä palvelua, jossa otetaan lasten vanhempien erilaiset järjenvastaiset sekä tieteenvastaiset fobiat huomioon.

Sitten he päättelevät, että asiat menevät parempaan suuntaan, kun he tukkivat oikeaa työtä  tekevien ihmisten sähköpostit sekä puhelimen, jotta he eivät voisi käyttää työaikaansa enää mihinkään muuhun, kun käsittämättömien pelkojen kourissa painivien ihmisten henkilökohtaisten mieltymysten toteuttamiseen.

Päivän Hesarissa oli vastine, joka on luettavissa tästä:

Ravitsemusasiantuntijat: Päiväkotiruoka on hyvää, vanhemmat uskovat puolitotuuksiin

Espoolaisäitien profeettoina voin ilosanomaa levittävät erilaiset itseoppineet ruokafilosofit, jotka opettavat ruuan ohessa sellaisiakin viisauksia, että sikiön tilaa ei pitäisi selvittää ultraäänitutkimuksella, koska ultraäänitutkimuksen säteily voi tehdä lapsesta vasenkätisen, kuten itseoppinut ruokafilosofi Erkki Palviainen kerran päästeli suustaan ihan televisiossa.

Espoolaisluomuäidit on helppo pelotella kuoliaaksi ja sitä pelottelumateriaalia on helppo laatia nettiin muka-uskottavan muotoisena. 

Se toimii lyhykäisyydessään näin:

1. Otetaan elintarvikepaketti käteen, josta ei itse henkilökohtaisesti pidetä.

2. Etsitään siitä sellainen ainesosa, jonka systemaattinen nimi kemiallisena yhdisteenä on vaikea lausua ja kuullostaa pahalta.

3. Sitten aletaan googlata erilaisia aineita ja kun löytyy vastine vaikkapa maaliteollisuuden yms aineista, huudetaan BINGO isolla äänellä ja aletaan hahmotella juttua nettiin.

4. Tärkein on jutun raflaava otsikko joka takaa tuhannet tykkäykset facebookissa on, eli vaikkapa että Tiesittekö että lapsenne syö päiväkodissa ydinvoimateollisuudenkin käyttämää kemikaalia!!!


Käytännössä näin: Minulla on nyt kädessäni cokis-pullo, light-versiona muuten ja ensimmäisenä siinä lukee vesi. Seuraavaksi googlea ja etsitään veden kemiallinen nimi, joka on kaikkien tuntema divetymonoksidi tai divetyoksidi.

Seuraavaksi minun pitäisi keksiä, että miten minä saan espoolaisluomuäitien huomion facebookissa, joten minä teen jutun, jossa minä kerron kauhistuttavan huomioni siitä, että päiväkodissa minun lapselleni syötetään useiden ruokien mukana ja etenkin juotetaan divetymonoksidia ja että tietävätkö espoolaisäidit varmasti sen, että sitä samaa kemikaalia käytetään myös ydinvoimaloissa! Vahvistan sanomaani ilmoittamalla toisesta kammottavuudesta, eli divetymonoksidia käytetään myös geenimanipuloitujen kasvien kasvatuksessa!!!! Pelolle on saatu jo vahva perusta, kun sain yhdistettyä päiväkotien tarjontaan kaksi mörköä, eli geenimuuntelu ja ydinvoima.

Seuraavaksi sadat, sitten tuhannet sormet tykkäävät minun tekstistäni ja juttu lähtee leviämään, eli niin sanotusti lapasesta. Osa valveutuneista vanhemmista kommentoi juttuani lisäilemällä sinne omia huomioitaan ja ajatuksiaan vaikkapa siten, että sehän voi olla vaikkapa radioaktiivistakin kun ydinvoimalassakin... . Seuraava saattaa miettiä, että voiko ne muunnellut geenit siirtyä lapsen suolistoon? Joku lisää mukaan yhden vaikuttavimmista todisteista, eli kertoo naapurinsa kertoneen, että tuota käytetään myös kissanruokien valmistuksessa! Onneksi mukaan on ujuttautunut järjen äänikin, joka on aivan varma siitä, että luomussa tätä ei varmasti sallitta ja siksi hän ostaa aina luomua, turvallinen valinta. Jokaisesta kommentista ja tykkäyksestä juttu muuttaa hiukan muotoon ja yleensä koko ajan pahempaan suuntaan.

Näin näppärää on keksiä puolitotuus, josta valistunut ja valveutunut facebook-kansa tykkää suurin joukoin. Ihmeellisintä on se, että mitä kauemmin juttu kiertää, sitä todemmaksi se muuttuu ja ei menisi montaa viikkoa, niin se olisi valveutuneille espoolaisluomuäideille jo 110 prosenttisesti totta ja sieltä oltaisiin lähdössä mielenosoitukseen Eduskuntatalolle asian tiimoilta.

Sosiaalinen media on tulvillaan tutkittua tietoa, puolitotuuksia ja täysin virheellisiä uskomuksia.

Oma huomioni on, että yhä vähenevässä määrin tutkittua tietoa ja yhä enemmän ja enemmän puolitotuuksia, itsekeksittyä soopaa ja suoranaisia valheita.

Uudet satotilastot julkaistu

Matildasta löytyy jälleen kerran kuluneen kesän tiedot sadon määrästä ja nyt meillä on loistava tilaisuus taas verrata luomun ja tavanomaisen satoja. Voimme myös katsoa, että joko nyt vihdoin ja viimein Suomessakin osataan samoja ihmetekoja luomutuotannossa kuin on havaittu yksittäisissä ulkomaisissa tutkimuksissa, joita ovat tuottaneet luomuideologian hallinnassa olevat tutkimuslaitokset.

Tavanomainen   kg/ha                             Luomu  kg/ha

Vehnä 4105                                            2200
 -syysvehnä 4415                                   2290
 -kevätvehnä 4049                                  2180

Ruis 3506                                                1870

Leipäviljat 4064 kg/ha                           2060

Ohra 3748                                                 2120
 -rehuohra 3663                                        2020
 -mallasohra 4124                                     2480


Kaura 3534                                               1920
Seosvilja 3470                                          2710

Rehuviljat 3668                                       2160

Viljat yhteensä 3770                               2140

Rypsi 1209                                               880
Rapsi 1969                                                  -
Peruna 27875                                           10590
Sokerijuurikas 44532                                 -
Herne 2668                                                2370
Härkäpapu 2592                                        1910
Tuorevilja 3756                                          6060

Joten taas olemme siinä valitettavassa tilanteessa, että länsirintamalta ei ole mitään uutta kerrottavaa. Luomun satotaso suhteessa tavanomaiseen ovat hyvin murheelliset noin 57 prosenttia.

Vielä murheellisemmaksi satotilastot menevät, jos otamme huomioon luomun vaatiman viljelykierron, eli että viidestä vuodesta kahtena luomu ei tuota jyvääkään tai perunaakaan meille syötäväksi. Käytännössä siis näin, eli on yksi hehtaari peltoa viljelyssä viisi vuotta ja sillä tuotetaan leipäviljaa.

Tavanomainen pelto, 5* keskimäärin 4064 kg/ha = 20320 kiloa leipäviljaa viidessä vuodessa.

Luomupelto, 3*2060, koska 2 vuotta pelto on viherlannoituksessa = 6180 kiloa leipäviljaa viidessä vuodessa.

Onko meillä todellakin varaa tällaiseen haaskaamiseen ja luonnon väärinkäyttämiseen?

On tietenkin, koska kaupat ovat täynnä ruokaa ja jos me emme sitä itse tuota, tai me romahdutamme satomme jonkun oudon ideologian takia, niin kuitenkin joku muu tuottaa sen ja se tuodaan meille kauppoihin ostettavaksi.

Joten periaatteessa me voimme harrastaa luomua aivan niin paljon kuin sielu ja verorahat kestävät, sillä nykypäivänä ruokaa kyllä tuotetaan heille pilvin pimein, joilla on varaa ostaa sitä.

Suomessa on onneksi luontoa väärinkäytettäväksi ja kun riittävästi tavanomaista tuotantoa siirretään tuottamattomaksi luomutuotannoksi, me voimme raivata villiä luonto pelloksi tuhansia, kymmeniä tuhansia, jopa miljoonia hehtaareita ilman mitään ongelmia. Ei meidän tarvitse olla luonnon eläimistä yms. huolissaan, sillä ne kyllä jölköttelevät jonnekin muualle, jotta me saamme luonnolta varastettua lisää maata omien trendikkäiden mielihalujemme mukaisen ruuan tuottamiseksi.

EDIT: Luvut päivitetty 1.12.2014 saamani huomion vuoksi, joka löytyy kommenteista. Päivityksen jälkeen luvut ovat luomulle vielä murheellisemmat.

Miksi luomu ei ole kestävää tuotantoa?

Ruotsissa luomukeskustelu jatkuu kiivaana ja seuraavan linkin takaa uusin kirjoitus:

”Köp inte mat med eko-märke”

 

Tiivistettynä: Valtiontuki luomuviljelylle, sekä julkisia hankintoja koskevat päätökset tulisivat perustua tieteellisiin tosiasioihin. 

Luomuruoka ei ole terveellisempää eikä luomuviljely ole ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Neuvomme kuluttajia ostamaan ruotsalaista ruokaa ilman luomumerkkiä.

Näin siis ruotsalaiset maatalousyliopiston SLU:n professorit, jotka tietänevät kestävästä maanviljelystä yhtä sun toista mielenkiintoista koulutuksensa tuoman tiedon ja osaamisen myötä.

Ja tuore Forbesin kolmen sivun artikkeli käy läpi asioita, joiden johdosta luomutuotanto ei ole kestävää maataloutta:

Why Organic Isn't 'Sustainable'

 

Lukekaa ajatuksella kaikki kolme sivua. Teksti on tuttua Luomulakon lukijoille, mutta jos vielä emmit suhteessasi luomuun, niin juttu antanee hyvät eväät järkevän mielipiteen muodostamiseen.

Luomu tuhlaa luontoa sekä luonnonvaroja, joten on kuluttajien vallassa, että millaisen maailman me jätämme tuleville sukupolville.

Luomu on toki trendikäs yksittäisen ihmisen elämäntapavalinta, jollaisena sen soisi pysyvänkin, sillä suuremmassa mittakaavassa se on katastrofi niin luonnolle kuin ihmiskunnallekin.

Luomutuotanto - tie nälkään ja katastrofiin

Luomun kritisointi saa yhä uusia ääniä ja sitä mukaan, kun tutkijat perehtyvät siihen että mitä kätkeytyy luomun maailmaa syleilevien mainoslauseiden taakse, kritiikki kasvaa ja näin rakkaassa naapurissamme Ruotsissa:

Ruotsalaistutkijat tyrmäävät luomun

 

Ilmastonmuutoksella ei voi perustella luomutuotantoa, toteaa neljä ruotsalaista maataloustutkijaa.

 Neljä Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n professoria pitää luomutuotannon hyötyjä ympäristölle liioiteltuina. Tutkijoiden Svenska Dagbladetissa sunnuntaina julkaistun artikkelin mukaan sataprosenttinen siirtyminen luomuun olisi päinvastoin katastrofi elintarviketuotannolle ja tietäisi raskaampaa kuormaa ympäristölle.

Tutkijat huomauttavat, että suurempi hyöty saataisiin siirtämällä luomutuotannolle maksettu noin 500 miljoonan kruunun (57 miljoonaa euroa) tavanomaisen tuotannon viherryttämiseen.

”Uskomme, että meillä kaikilla on yhteinen päämäärä: maatalouden pitää tuottaa riittävästi hyvälaatuista ruokaa mahdollisimman vähäisin ympäristövaikutuksin.”

Jos koko Ruotsin maatalous siirtyisi luomuun, tuotetun ruuan määrä puolittuisi, tutkijat laskevat. 

Jotta ruokaa riittäisi, peltopinta-alaa pitäisi kasvattaa suuremmaksi kuin Ruotsissa koskaan on ollut tai vaihtoehtoisesti osa ruuasta täytyisi tuoda.

Myös Itämeri kärsisi.

”Tutkimukset ovat osoittaneet, että ravinnevalumat ovat luomuviljellyltä alalta vähintään yhtä suuret kuin tavanomaisesti viljellyltä. Viljelyalan kasvattamisen myötä päästöt vähintään kaksinkertaistaisivat”, tutkijat arvioivat.

Luomun sijaan tutkijat satsaisivat tavanomaiseen tuotantoon ja käyttäisivät tuotannon tehostumisen myötä säästyvät peltohehtaarit bioenergian tuotantoon.

Luomu on ollut viime vuosina vahvassa nosteessa Ruotsissa. Luomuruuan kulutus kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla kolmanneksella.

Juttu alkuperäisenä täältä:

Ekologisk odling – vägen till svält

 

Päättäjät ovat tuskin tutkijoiden mielipiteistä kiinnostuneita, ainakaan niin kauan kuin luomun hyysäämisellä saa itselleen ääniä kalasteltua vaaleissa.

Mutta mitäpä me muista niin kauan kuin oma trendikäs elämäntapa on hip!

Luomubroilerit täynnä kampylobakteeria

Luomun tuotantoeläimiä ja niiden onnellisuutta suitsutetaan kaikkialla, lähes jo ilmaisen mainoksen tavoin, mutta luomussa on varjopuolensa ja niitä tulee ilmi sitä mukaa kun luomua vaivaudutaan tutkimaan:

Økologiske kyllinger fyldt med bakterier

 

Tanskassa tutkittiin luomubroilereita ja kuinkas ollakaan, niin 90.3 % luomubroilereista oli saastunut kampylobakteereilla, kun tavanomaisista sitä löytyi vain 28.2 prosentista tutkituista ja tämä siis Tanskassa.

Ja kun kyse on luomusta, niin ei tietenkään tiedetä, että miten ja milloin ne sen bakteerin saavat, joten asian ratkaiseminen lienee toistaiseksi sangen vaikeaa. Ongelma liittynee siihen, että luomussa sallitaan tuotantoeläimien hankkia loisia sekä muita vitsauksia tuotantotilojen ulkopuolelta, kun on se pakollinen ulkoilumahdollisuus, joka tuo mukanaan siis muutakin kuin pelkkää onnea ja auvoisuutta, niitä mainosten mielikuvien mukaisia myyntivaltteja.

Tietenkin voimme myös kysyä, että kuinka onnellinen se sairas eläin sitten lopulta on? No onneksi luomubroileri elää onnellista luomuelämäänsä vain noin yhdeksän viikkoa, niin ehtineekö kauheasti bakteerejaan kummastella.

Ja kampylobakteeri on siis näin mukava ruokapöydän tuliainen:

THL - infektiotaudit - kampylobakteeri

Minusta se kertoo tavanomaisen tuotannon järkevyydestä erittäin paljon, että hyvin yleinen kampylobakteeri on saatu tuotannossa kuriin ja sen pitäisi kertoa luomutuotannosta hyvin paljon, että siellä se on todellinen riesa.

Euroopassa tuotetuissa luomumanteleissa syanidia

Yhdysvalloissa on löydetty Whole Foodsin myymistä luomumanteleista hälyyttäviä syanidipitoisuuksia. Koskapa kyseiset mantelit on tuotettu Euroopassa, eli Italiassa ja Espanjassa luomumenetelmin, niin varovaisuusperiaatteen nimissä mantelien ystävien kannattanee syödä tavanomaisesti tuotettuja manteleita, jos ei välttämättä halua itseltään henkeä riistää, tosin luonnonmukaisesti ja puhtaasti, ilman keinolannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.

Marin Food Specialties, Inc. Initiates Voluntary Recall of Imported Organic Raw Almonds (Bitter Almonds) Due to Elevated Levels of Naturally Occurring Hydrogen Cyanide

 

Asiasta juttua Science 2.0-tiedeblogissa ja suomeksi asiasta kertoi Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto keskusteluissaan, josta sen itse huomasin.

Alaston totuus luomusta

Luomua ilman muuta -sivusto on tehnyt kuluttajatutkimuksista huomion, että jotkut ihmiset pitävät luomua huijauksena.

Alaston totuus: luomua vai luuloa?

 

Kuluttajatutkimusten mukaan monet suomalaiset epäilevät, että luomu on vain markkinointikikka, jonka avulla kuluttajalta nyhdetään ruoastaan tavallista kovempaa hintaa. Luomu nähdään usein huijauksena, johon hyväuskoiset hölmöt lankeavat.

Asia taitaa kuitenkin olla niin, että jos me katsomme asiaa luomun myynnin osuuden näkökulmasta, niin suurin osa suomalaisista pitää luomua huijauksena, tai jos ei aivan huijauksena niin ainakin sellaisena asiana, johon ei euroja tuhlata.

 Ja kun valveutunut kuluttaja alkaa ottaa luomusta selvää, niin hänen on vaikea tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että luomu on huijausta ja hyväuskoisten hölmöjen hommaa.

Luomu eli luonnonmukainen tuotantotapa ei ole mitä sattuu, vaan tarkkaan määritelty tapa viljellä maata, kasvattaa kotieläimiä ja valmistaa tuotteita.

Mutta tällä asialla ei ole luonnon tai luonnonmukaisuuden kanssa mitään tekemistä, sillä esimerkiksi metsässä villinä ja vapaana kasvavat mustikat eivät ole luomua, ennen kuin vasta sitten, kun ne läpäisevät luomubyrokratian vaatimukset. Vapaana kuljeskeleva hirvi, eikä yksikään vapaana luonnossa elävä eläin voi koskaan olla luomua, vaan vasta kun se pistetäisiin aitaukseen, jotta voisimme olla varmoja siitä, että se elukka ei pistä mitään luomuehtojen vastaista suuhunsa, se olisi luomua. 

Luomu on todellakin vain brändätty tuotantotapa, jolla todellisuudessa ei ole luonnon tai luonnonmukaisen kanssa mitään tekemistä. Luomu on ainoastaan teollistettua maataloutta hieman omituisin säännöin.

Miten luomu sitten eroaa muusta ruoasta? Tiivistetysti siten, että luomukasvien viljelyssä ei käytetä keinolannoitteita eikä kemiallisia torjunta-aineita, ja muuntogeenisten siementen käyttö on kielletty.

Ja jos kerran koetetaan tarjota alaston totuus luomusta, niin miksi jäädään kiinni housut puolimatkassa?

Se mitä tapahtuu, kun kasveille ei anneta niiden tarvitsemia ravinteita, ei suojella viljelykasveja niiden kilpailijoilta, jotka koettavat napata viljelykasvien tarvitsemat ravinteet omaan käyttöönsä, eli rikkaruohoilta, eikä niitä suojella tuholaisilta, selviää maataloustilastoista:

Luomusatotilasto

 

 Ja tuolta löytyviä lukuja voi verrata siihen, että mitä tapahtuu kun kasveille annetaan niiden tarvitsemat ravinteet, sekä suojellaan kasveja niiden ahneilta kilpailijoilta, sekä tuhohyönteisiltä.

Tavanomainen tuotanto satotilasto

 

Karua luettavaa.

Luomukotieläimillä on oltava tavanomaisia enemmän elintilaa sekä mahdollisuus ulkoilla, minkä lisäksi ne ruokitaan luomurehulla. Luomurehu ei saa sisältää muuntogeenisiä raaka-aineita.

Se, että voiko luomueläin paremmin, on taas lähinnä uskon asia, sillä tutkimustietoa asiasta on vähäistä ja sekin osin keskenään ristiriitaista. Joten jos haluat tukea tuotantotapaa, jossa eläin ei yleensä voi huonommin kuin tavanomaisessa tuotannossa, niin osta luomua, jos omatunto siitä kohenee.

Tiede-lehti kirjoitti vuonna 2012 hyvä jutun aiheesta:

Luomueläin voi paremmin. Voiko se?

 

Monet yksittäiset tutkimukset Euroopassa ovat päätyneet melko laihaan lopputulokseen. Ne summaavat, että luomussa eläin voi "ainakin yhtä hyvin" tai "ei yleensä huonommin" kuin tavallisessa tuotannossa. Joissakin eläinten on nähty voivan "paremmin", mutta paljon on myös tutkimuksia, joiden tulokset ovat keskenään ristiriitaisia.

Eläinten hyvinvoinnin tilaa eurooppalaisessa luomutuotannossa kartoitti EU:n monivuotinen Safo-hanke. Useista yksittäistutkimuksista syntyi päätelmä, että yksittäisten tilojen välillä on suurempia eroja kuin tuotantotapojen välillä.

Eli jos olet huolissasi eläinten hyvinvoinnista, niin osta tuotteesi suoraan tilalta, jonka tilan ylläpitäjät tunnet ja jonka tilan toiminnan laadun tiedät. Se voi olla luomutila tai se voi olla tavanomainen tila, koska sillä ei ole mitään merkitystä, vaan sillä on merkitystä, että tunnet tilan pitäjän ja tiedät että miten hän kohtelee tuotantoeläimiään.

Merkittävää tuossa Luomua ilman muuta -jutussa oli se, että enää ei mainittu sanallakaan siitä, että luomu olisi ympäristölle parempi vaihtoehto. Ei edes vihjattu siihen suuntaan. Joten jokohan siinä asiassa on otettu hattu nöyrästi päästä, sillä luomu on menestynyt todella heikosti tutkimuksissa, joissa luomun ympäristöpäästöjä on tieteellisesti selvitetty.

Kuinka huuhaa lanseerataan

Ylestä löytyi pieni uutinen siitä, että miten huuhaa lanseerataan markkinoille uskottavasti ja aiheesta on keskustelua illan A-studiossa.

Näkökulma: Näin lanseeraat huuhaa-tuotteen

 

Huuhaata kaupatessa tärkeintä on luvata kokonaisvaltainen hyvänolontunne, kirjoittaa A-studion toimittaja Jaakko Loikkanen.

Aluksi valitaan vaiva ja keksitään tuote. Sitten teetetään näennäistieteellisiä artikkeleita, joiden perusteella tuote näyttää hoitavan valittua vaivaa.

Markkinointi kannattaa suunnitella tarkasti, sillä viranomaiset saattavat puuttua virheellisiin terveysväittämiin. Pitkälle pääsee jo sillä, että ei lupaa tuotteen parantavan syöpää.

Parasta on suosia ympäripyöreitä väitteitä, kuten että tuote ”poistaa kuona-aineita”. Se voi myös ”energisoida” ja antaa ”kokonaisvaltaisen hyvänolontunteen”. Mainosmateriaaleihin sopii liittää grafiikkaa, taulukoita ja tieteellisenkaltaista jargonia, sillä ne tutkitusti (sic) lisäävät tuotteen luotettavuutta.

Pieneen pränttiin on syytä kirjata, että tuote itsessään ei tee mitään; se vain ”tukee kehon omia prosesseja”.

Vähittäismyymälät apteekeista puhumattakaan tuskin ottavat tuotetta valikoimiinsa, joten ainoa vaihtoehto on verkostomarkkinointi. Taantuma-Suomessa halukkaita myyjiä löytyy helposti.

Myyjien tärkein tehtävä on kerätä ihmisiä tuotteen ympärille kuin leirinuotiolle ja kertoilla jännittäviä tarinoita siitä, miten yksi Seppokin sai avun vuosien sairaalakierteen jälkeen.

Kun näitä vertaistarinoita kertyy riittävästi, tieteellinen näyttö tai sen puute muuttuu hiljalleen merkityksettömäksi. Jos joku vielä inisee tutkimustulosten perään, kannattaa todeta, että lisätutkimus on aina tervetullutta. Se on vastustamaton argumentti, sillä harva kehtaa väittää, että tiede on valmis.

Kriitikoita ei kannata pelätä, päinvastoin. Mitä arvovaltaisemmat ihmiset tuotetta kritisoivat, sitä varmemmin pääset puolustamaan sitä television keskusteluohjelmaan.

Ja mediassa jokainen argumentti on yhtä arvokas riippumatta siitä, onko puhujana vuosikymmeniä aihetta tutkinut asiantuntija vai toissapäivänä terveysbisneksen aloittanut huuhaa-yrittäjä.

Ja tietenkin mukaan pitää laittaa itsekeksimiään termejä, kuten adaptogeeninen ja mitä näitä muita nyt on.

Jutussa oli hyvä huomio, että tuotteen pitää aina toimia niin, että se tukee kehon omia prosesseja, sillä jos tuote ei sitten toimikaan, eikä tee yhtään mitään, niin siitä voi tietenkin syyttää tuotteen käyttäjää, jonka keho ei ole vielä valmis ottamaan avukseen tuotteen ominaisuuksia, vaan tuotteen käyttöä pitää jatkaa niin kauan, että keho alkaa hyväksyä tuotteen erinomaiset ominaisuudet. Tai sitten käyttäjä  epäilee tuotteen tehoa, joka estää sen toimimisen kunnolla. Eli vika ei ole koskaan tuotteessa, vaan vika on aina käyttäjässä.

Jos kuitenkin väität, että kaverisi nettikaupasta ostama Intian muinaisten shamaanien yrtti on parantanut sinusta vaikkapa MS-taudin, niin kun sinulta pyydetään todistusta siitä, että sinulta on oikeasti diagnosoitu MS-tauti, niin sitten kannattaa vaihtaa puheenaihetta tai alkaa syyttää toista ahdistelusta tai että hän on mahdollisesti lääkeyhtiön kätyri.

Sitten jos olet tällainen trendikäs itseoppinut terveysguru, joka väität kursseillasi, että kaverisi nettikaupan taikayrteillä MS-tauti yms paranee, niin muista ehdottomasti alareunaan printata, että Herra X ja Rouva Y eivät ole lääkäreitä eivätkä psykologeja, eikä heillä ole mitään koulutusta puhua aiheesta  josta he puhuvat, joten heidän antamansa ohjeet eivät ole virallisia ohjeita eikä niillä pidä korvata oikealta lääkäriltä saatavia ohjeita tai hoitosuunnitelmaa.

Kun intomieliset seuraajasi, opetuslapsesi ja potilaasi alkavat kupsahdella tai heidän sairautensa pahenee, niin sinä livistät kohti uusia seikkailuita ja jos jotain on tapahtunut, niin se, että heidän rahansa ovat siirtyneet sinun taskuusi.

Herkullinen luomu olikin McDonaldsia

Meillä on lukuisia esimerkkejä siitä, että ihmiset eivät erota luomua tavanomaisesti kasvatetusta ruuasta, jos niitä maistatetaan sokkona.

Tässäpä hauska esimerkki siitä, että miten helppo ihmisiä on luomun avulla huijata ja mihin koko luomu perustuu:

Asiantuntijat ylistivät "luomuherkkua" – paljastuikin McDonald'sin ruoaksi

 

Foodbeastin julkaisemalla videolla McDonald’sin ruoista kerrottiin asiantuntijoille, että he syövät uuden luomuruokaa tarjoavan pikaruokaketjun tuotteita. Asiantuntijat kehuivat maistiaisia vuolaasti ja täysin tietämättä, että todellisuudessa he söivät aivan tavallista Mäkkärin ruokaa.

Asiantuntijoita pyydettiin myös vertaamaan maistamiaan ruokia McDonald’sin ruokiin. Moni kertoi näiden ruokien olevan huomattavasti maukkaampia. Kehuja tuli myös siitä, että he kuvittelivat kaikkien ainesten olevan luomua.

Ja video on sitten tässä, jos ette käytä linkin takaa löytyvää videota:

On se maistuvaa, on on. Sitten voi tietenkin kysyä sitä, että mistähän se johtuu, että hyvin monet ravintolat mainostavat nykyisin tarjoavansa luomua, mutta sitten kun lukee ruokalistaa, niin siellä lukee jossain pienellä, että luomua käytetään mahdollisuuksien mukaan, mutta ruokalistalla yhdenkään ruuan kohdalla ei lue, että se olisi luomua nähnytkään.

Eli annetaan ymmärtää, että luomua käytetään, mutta sitä ei kuitenkaan käytetä, tai jos käytetään, niin se tarkoittaa kahta tee-pussia jälkiruokapöydän pahvimukissa, jonka avulla täytetään mainos siitä, että ravintolassa käytetään myös luomutuotteita.

Olisi hauskaa myös nähdä sama testi toisinpäin, eli tehtäisiin luomusta kaikki mahdollinen ja käytettäisiin niin vapaata lihaa ja niin tuoreita käsin 5 minuuttia sitten poimittuja luomuvihanneksia, että ei tuoreemmasta väliä, mutta sanottaisiin sen olevan tehotuotettua.

Sen jälkeen siitä tehtyä ruokaa annettaisiin luomuväelle maisteltavaksi, niin voisin kuvitella reaktiot. Luultavasti kommentit olisivat tyypillisiä, eli ihmiset oikein maistaisivat kärsineen eläimen maun tuotteessa, maistaisivat sen kokeman kauhun matkalla teurastamolle ja kaikessa maistuisi gmo, ehkäpä jopa geenit ja tietenkin glyfosaatti ja lisäksi herkimmät saisivat jo paiseita suuhun, sekä heille tulisi huono olo ja punaisia pilkkuja ympäri kehoa.

Sitten kun heille sanoisi, että kaikki oli luomua, niin taas siinä vaivantunutta kiemurtelua voisi olla havaittavissa.

EDIT, 24.10.2014. Seuraavan linkin takaa sama englanniksi ja videoon saatte tekstitykset englanniksi, kun klikkaatte videosta oikealta alhaalta hammaspyörän kuvaa ja valitsette tekstitykset käyttöön, sekä kielen englanniksi.

Two Guys Chopped up a Load of McDonald's and Told Food Experts It Was 'Organic'

 

Ihmisten pieni hyväntahtoinen huijaaminen on mielenkiintoista etenkin jos sen avulla saadaan paljastettua huijauksia ja sitä, mihin ne perustuvat.

I love me, luonnollisesti

Helsingin Messukeskuksessa järjestetään kauneuteen ja terveyteen, sekä muotiin keskittyvät messut viikonloppuna, eli I love me -messut.

Mukaan on ängennyt myös luomukauneus, luomuruoka, sekä kotikutoiset, itseoppineet luomuruuasta saarnaavat terveysgurut ja Luonnollisesti -osastolla jälki on sitten, luonnollisesti, sen mukaista:

 Viikonlopun I love me -messujen ohjelmaa: "Homeopatia, nykyajan lääketiede" ja sielurummutusta

 

Helsingin Messukeskuksessa järjestetään viikonloppuna I love me -messut.

Terveyteen, kauneuteen ja tyyliin keskittyvässä tapahtumassa voi muun muassa poiketa kauneushoidoissa, seurata muotinäytöksiä, tutustua terveellisiin elämäntapoihin sekä tehdä kello-, koru-, meikki- ja vaatelöytöjä.

Mutta on I love me -messuilla muutakin.

Uuden Luonnollisesti -messualueen sisältämä ohjelma saattaa jopa hieman yllättää. Seminaaritila 103:ssa järjestetään esimerkiksi perjantaina kello 12 seuraava luento:

Homeopatia, nykyajan lääketiede.

Homeopaatti, kirjailija ja tutkija Jeremy Sherr. Englanninkielisen luennon tarjoaa Suomen Homeopaatit Ry.

Miksi teillä on ohjelmistossa luento, jonka otsikossa väitetään homeopatian olevan nykyajan lääketiede, tiedottaja Riikka Luomanpää?

"Meidän uusi Luonnollisesti-tapahtuma pyrkii tarjoamaan kuluttajille erilaisia vaihtoehtoja, joiden perusteella he voivat itse tehdä päätöksiä, mitä he haluavat ja mikä heitä kiinnostaa. Me ei messukeskuksena oteta kantaa näihin vaihtoehtoihin eikä tehdä rajanvetoja."

Nykyaikaisen lääketieteen mukaan homeopatian vaikutus perustuu lumevaikutukseen, eli se ei toimi.

"Me ei oteta kantaa siihen. Kuluttaja on nykypäivänä tiedostava ja haluaa erilaisia vaihtoehtoja ja itse ottaa myöskin selvää asioita. Meidän tehtävä on tarjota heille mahdollisimman laajasti ja kattavasti erilaisia vaihtoehtoja. Tarjoamme homeopatian rinnalla perinteistä lääketiedettä myös. Kaikki vaihtoehdot ovat kyllä esillä."

Kyse ei ole kantaaottamisesta vaan todenkertomisesta. On tieteellinen fakta, että homeopatia ei toimi. Tuleeko tämä asia esille luennon yhteydessä, jotta ihmisiä ei johdettaisi harhaan?

"Kyllä tässä luennossa kerrotaan, että sen tarjoaa Suomen Homeopaatit ry. He puhuvat omasta asiastaan, niin kuin kaikki puhuvat omalla näkökulmallaan."

Onko teillä mitään kriteerejä sen suhteen, ketkä saavat pitää luennon?

"Messubisnes on meidän bisnes. Me myydään osastoja ja yritetään saada esille mahdollisimman laaja ja kattava otos siitä, mitä on tällä hetkellä tarjolla. Yrityksillä, jotka pääsevät messuille mukaan, on mahdollisuus tuottaa ohjelmaa tapahtumaan. Me ei oteta kantaa niin, että sinä pääset ja sinä et. Me ei oteta kantaa siihen, onko jokin oikeaa vai väärää."

"Toki poikkeuksiakin on, meidänkin täytyy mennä lakien mukaan esimerkiksi tupakkaan, alkoholiin ja lääkkeisiin liittyvissä asioissa."

Onko siis mahdollista, että teillä on ensi vuonna luento esimerkiksi kivien parantavasta vaikutuksesta?

"Riippuu ihan siitä, millaisia näytteilleasettajia meillä on."

--

Luonnollisesti-messualueen muita tärppejä viikonlopulle ovat muun muassa:

Lauantai klo 11–13

Kansainvälisen bestsellerin E² yhdeksän energiatestiä jotka todistavat, että ajatuksesi luovat todellisuutesi kirjoittanut yhdysvaltalainen Pam Grout pitää esityksen aiheesta: "Energy, the quantum field and how you can use both to make your life extraordinary".

Sunnuntai klo 11–13

Uuden kultaisen ajan ilottelu.

Jumalattarien Luomisshopin, Tuula Jaatisen, Äiti Sekhmetin ja Isä Ptahin kanavan työpajassa "voi tulla kokemaan maalaamalla, laulamalla, äänityöllä ja rummutuksilla esiin nousevia sielun ja hengen energioitaan."

Sunnuntai klo 15

Tapping Solution - naputtelemalla eroon stressistä.

Luennoitsijana FM, auralukija ja henkisen kasvun ohjaaja Leena Siitonen.

Olipas suuri yllätys, että luomuun keskittyvä messuosasto on tupattu täyteen erilaista humpuukia.

Lisäksi pikkulinnut kertoivat, että juuri jokin aika sitten olleet Hengen ja Tiedon messut olivat pitäneet sisällään myös hyvin paljon luomun hokemista, aina kun jossain vilahti jokin elintarvike.

Mitenkähän nämä asiat eivät yllättäneet minua ollenkaan?

 

 

Mistä liha ruuaksi?

Ylen tiedeohjelmia välittävä Prisma on lähettänyt molemmat kaksi osaa lihaa käsittelevästä minisarjasta ja jälkimmäinen, uusin jakso olisi vielä viisi päivää katsottavissa Areenan kautta:

Prisma: Mistä liha ruuaksi?

 

Itselleni jakson sisällöstä ei tullut kauheita yllätyksiä, vaan huomasin, että olen jo omissa toimissani tehnyt oikeita valintoja koskien planeettamme tulevaisuutta. Vähemmän lihaa lautaselle ja mitä vaaleampaa, sen parempi. Lisäksi tuotannon tehokkuus on suorassa suhteessa planeettamme tulevaisuuden kanssa.

Mutta katsokaa itse ja muodostakaa mielipiteenne sen perusteella, tai pitäkää entisistä kiinni entisestä tiukemmin. Vähän aikaa täällä vain ollaan, joten mitäpä minä noista muista, tulevista puhumattakaan. Pärjätköön kuten parhaaksi katsovat, minua se enää sitten kosketa, vai ... ?

Luomun mainontaa valtion rahoilla

Olemme juuri saaneet uutisista lukea, että jo toista vuotta peräkkäin luomun myynti on pysynyt entisellään, sillä näin ikävästi on asiat, jos otamme inflaation huomioon, jonka luomuväki unohtaa laskuistaan tyystin. Eli hintojen nousu on tehnyt sen, että luomun myynti euroissa on hiukan noussut, mutta sehän tarkoittaa sitä, että luomun myynti on luultavasti jämähtänyt nyt lakipisteeseensä.

Tämän takia luomun tuotanto on edelleen aivan ihmeellisellä tasolla verrattuna myyntiin, eli tuotantoa on Suomessa aivan liikaa verratuna hyvin vaatimattomaan myyntiin, sillä myydystä ruuasta noin reilut 98 % on tavanomaisesti, eli ilmeisen järkevästi tuotettua, koska se kelpaa kuluttajille niin hyvin.

Virkamiehemme ovat tehneet sellaisia päätöksiä, että luomun tuotanto pitää saada myyntiä vastaavaksi, mutta koskapa tuotantoa on tällä hetkellä käsittämättömästi liikaa, tämä vaaka aiotaan saada suoraan toisella keinolla, eli kohottamalla myynti tuotantoa vastaavaksi.

Joten rakkaat virkamiehemme ovat päättäneet pistää valtiomme rahoja (lue:meidän jokaisen rahoja) siihen, että tätä liian kallista ja huonosti kaupaksi menevää ruokaa kuluttajat ostaisivat enemmän, joka on kyllä pöyristyttävää.

Ja nyt voisi jokainen hieman kaivella asiaan liittyvää historiaa, että koskahan tuollainen ihme on mahtanut onnistua ja missä maassa?

Minä voisin veikata Neuvostoliittoa, jossa tämä taktiikka oli oikein toimivaksi havaittu virkamiesten päätöksissä. Tai ei se tainnut toimia, mutta sitä siellä käytettiin, kun ei muutakaan keksitty sellaisille tavaroille, joita kauheasti tuotettiin, mutta joita kukaan ei ostanut.

Eli ensin tuotetaan hirveästi jotain, suurennetaan tuotantoa vuosi vuoden jälkeen jolle ei ole oikein markkinoita, kuten jo pari vuosikymmentä on hienosti osoittanut ja sitten koetetaan saada tuotanto kuitenkin väkisin kaupaksi mittavilla mainoskampanjoilla. Sillä ei luomua eilen ruvettu tuottamaan, vaan tämä polku on aloitettu jo 1980-luvulla, niin kyllä meillä pitäisi olla pientä perspektiiviä kuluttajien käyttäytymisestä kotimaassamme.
 
Kampanjan tulee vaikuttaa oikein tunteisiin, jotta järkisyyt luomun ostamiseksi jäisivät vähemmälle, eli voisi sanoa myös niinkin, että vihdoin virkamiehemme ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että mitään järkisyitä luomun suosimiseksi ei ole, vaan tunteilla tässä mennään, jotta luomua joku ostaisi.

Ja näin todellakin on, sillä luomun tuottaminen tuottaa suuremmat ympäristörasitukset melkein jokaisella sektorilla, kuin tehokas, järkevä tuotanto, joten järkisyitä ei paljoa ole, joten sitten vain silmät kostumaan kuluttajilta, jotta löytyisi edes jokin syy ostaa tuotetta, joka on kallis tuottaa ja jota ei muuten juuri kukaan halua.

Itse veikkaan, että mainoskampana potkii suomalaista maanviljelijää nilkkaan, eli suomalaista tuotantoa, eli tehdään pientä ja salakavalaa vastakkainasettelua ja pelottelua tavanomaisesta ruuasta, sillä ei muita keinoja tule oikein mieleen, jos luomulle koettaisi joitain syitä keksiä sen ostamiseksi. Ja mukaan soppaan heitetään vielä pari geenimörköä, jos ei aivan väärin arvaukseni mene. Jos pelkäät geenejä, osta luomua! Siinä typistettynä kampanja aivan ilmaiseksi.

Lisäksi jos me haluamme pitää kapitalismin rattaat pyörimässä, niin mitä enemmän ihmiset joutuvat pistämään rahojaan päivittäismenoihin, eli vaikkapa ruokaan ja asumiseen, niin sitä vähemmän heillä on käyttää rahaa yhtään muuhun, joten siksikin kampanja ihmetyttää.

Maatalousministeriömme näyttää nykyisin olevan jokin luomuhörhöjen kotipesä, jossa ei enää osata mitään muuta, kuin miettiä, että miten tuottamaton ja huonosti kaupaksi käyvä luomutuotanto saataisiin pakkomyytyä jukuripäiselle kansalle, joka ei sitä halua ostaa. Ja miten sitä samaista tuotantoa saataisiin entistä enemmän, joka tuottaisi taas lisää jotain, mitä kukaan ei halua.  Ministeriöön on vuosien saatossa saatu erittäin luomumyönteinen porukka alkaen kansliapäälliköstäkin, niin nyt tämä hörhöily alkaa sitten tuottaa tulosta. Enää ei kyetä näkemään mitään muuta kuin luomua, jota ei saada kaupaksi kuin ehkä siten, että valtio alkaa sitä itse mainostamaan meidän jokaisen verorahoilla. Nyt olisi pieni ravistuksen paikka tuossa komppaniassa.

Suurin päivälehtemme kertoi juuri syitä siihen, että miksi naapurimme Ruotsi porskuttaa niin hyvin taantumassa, niin yksi syy on se, että siellä riippumattomilla asiantuntijoilla on enemmän sananvaltaa kuin jäykillä virkamiehillä.

Kuinkahan kävisi luomun Suomessa, jos alkaisimme kuunnella enemmän alan asiantuntijoita, kuin tämän salavihkaa syntyneen luomukerhon virkamiehiä?

Lisäksi Ruotsissa uskotaan enemmän markkinatalouteen, kun taas Suomi on sitä mieltä, että tulevaisuuden alat ovat valtiovallan virkamiesten toimesta keksittävissä ja polkaistavissa käyntiin, niin tästähän tämä luomumainoskampanja onkin oikein hyvä esimerkki.

Voisimme antaa markkinoiden päättää, mutta onneksi Suomessa virkamies on fiksumpi kuin kuluttaja, joka on tyhmä kuin saapas, eikä älyä ostaa sitä, mitä virkamies on saanut päähänsä meidän haluavan.

Jos tämä uskomattoman hölmö kampanja tulee tuottamaan tulosta, niin sehän vain vähentää kansalaisten ostovoimaa ja kuluttamista entisestään! Kaikki mahdollisesti liikkuvat rahat menevät parin suuren keskusliikkeen voittojen lisäämiseen ja jokainen luomuun tuhlattu euro on muualta pois, eli siitä kulutuksesta, jota kansalaiset pitäisi taas saada harrastamaan, jotta kasvu alkaisi ja taantuma poistuisi. Lisäksi kansalainen valitsee luultavimmin kahdesta luomusta sen halvemman, eli ulkomaisen.

Joten ilmankos ministeriön virkamiehillä on hyvät suhteet luomun järjestöihin, joista järjestöistä eräskin suuri keskusliike on saanut vallattua hyvät tuolit itselleen. Piiri pieni pyörii ja me maksamme.

Jos mietimme menneisyyttä hieman taaksepäin, niin miksi ihmeessä valtiovalta ei tehnyt meidän rahoillamme tunteisiin vetoavaa mainoskampanjaa, jossa meidät olisi patistettu ostamaan Nokian kännyköitä?

Tai Uudenkaupungin autotehtaan Lada Samaroita?

Tai aivan mitä tahansa, jota Suomessa valmistetaan ja jolla olisi ollut kansantaloudelle huomattavasti suurempi vaikutus kuin jollakin luomuporkkanalla, joka luultavasti myydään vielä espanjalaisena versiona, jos tämä mainoskampanja tulosta tuottaa.

Lisäksi tuo kampanja ei tule menemään suurelle yleisölle koskaan edes lävitse, sillä jos sellainen ihminen maistaa luomua, joka ei ole luomu-uskovainen, niin kun hän huomaa sen olevan aivan täsmälleen sama tuote kuin tavanomainenkin, ei hän osta toista kertaa sellaista, jonka saa myös paljon halvempana versiona.

Lisäksi jokainen valveutunut ihminen kykenee saamaan selville luomusta sen huterat juuret, eli suuremmat ympäristökuormitukset per tuotettu kilo, surkeat sadot tai nämä omituiset yhteenliittymät vaikkapa homeopatiaan, niin kovin vaikea on uskoa, että mikään kampanja tuottaisi muutamaa prosentin sadasosaa tai ehkäpä oikein hyvällä panostuksella jopa prosentin kymmenyksen lisää myyntiin.

Mutta millä rahalla?

No meidän kaikkien yhteisellä rahalla, jolla voitaisiin myös palkata opettajia ylisuuria luokkakokoja pienentämään, tai sillä saisi päiväkoteihin lisää koulutettua henkilökuntaa tai vaikkapa haja-asutusalueille lisää kouluterveydenhoitajia, mutta onneksi meidän valtion sedät ja tädit on niin fiksuja, että rahaa pannaan siihen, että ihmiset saataisiin ostamaan jotain, jota he eivät selvästi halua.

Sillä luomun ostamiseen suostuttelevalla rahalla voisi myös vanhainkoteihin saada muutaman uuden hoitajan, jotta vanhukset eivät joutuisi olemaan aivan niin kauaa samoissa vaipoissa kuin tällä hetkellä, mutta virkamiehemme haluavat meidän ostavan enemmän luomua!

Älkää ostako, ihan vain protestiksi virkamiestemme järjettömyydestä!

Mikä ei tapa, se vahvistaa!

Kemian pelko tuntuu olevan nykyajan vitsaus. Ihmiset haikailevat 1900-luvun alkuun tai jopa ihmeelliselle 1800-luvulle, jolloin kaikki oli niin paljon paremmin, vai oliko?

Ihmiset uskovat ja toivovat vaivoihinsa parannusta sellaisista metodeista, jotka on kehitetty 1800-luvulla tai jopa aiemmin kuten vaikkapa homeopatian tapauksessa on, eli tietomme tasossa  täytyy palata aina 1700-luvun kehitelmiin saakka. Useat ihmiset kuvittelevat, että mitä pidempi aika jonkin puoskarointi-ideologian kehittämisestä on, sen tehokkaampi se on verrattuna nykyaikaisiin, "synteettisen myrkkyteollisuuden" ajatuksin verrattuna. Kun menemme muinaisiin inkoihin saakka, saamme jo ylivertaista parannusta osaksemme! Tai sitten emme.

Ylen Teemalta tuleekin oivallinen tiededokumentti aiheesta, eli Mikä ei tapa, se vahvistaa, joka käy hyvin läpi lääketieteen, kuin kemiankin historiaa ja muutakin mielenkiintoista.

YLE Areena: Mikä ei tapa, se vahvistaa, jakso 1/3.

 

Ensimmäisen jakson aiheena on kipu ja sen ihmeellinen ja sattumarikas historia.

Dokumentti on todella mielenkiintoinen ja sanoisinko suorastaan herkullinen katsaus menneisyyteen, ja luomulakon kontekstissä tärkeintä on tietenkin herättää ajatuksia siitä, että onkohan se luonnonmukainen ja luonnollinen kuitenkaan aina parempi kuin moderni synteettinen.

Toimittaja myös heittäytyy antaumuksella dokumenttinsa aiheeseen kiinni ja testaa asioita itseensä kuin kemian varhaiset edelläkävijät, joista moni kokikin tuskaisen kuoleman, kun teoriat olivat vielä sillä tasolla, että ihan jokaista keksimäänsä yhdistettä ei olisi kannattanut ensimmäisenä itseensä testata.

Sarjassa on kolme osaa, joista seuraavat tulevat  9.10 ja 16.10 klo 21.00 Ylen Teemalta ja aiheina kahdessa seuraavassa jaksossa ovat tartuntataudit ja myrkyt. Asiaa tulee olemaan vaikkapa luomuisille rokotedenialisteille, veikkaan.

Luomun lento lakkasi

Luomumyynti on Suomessa tavoittanut jälleen kerran huippunsa ja nyt jokainen uusi askelma taitaa olla melkoisen ponnistuksen takana.

Seuraavan yltiöoptimistisen otsikon takaa löytyy kuitenkin se todellisuus, jonka kanssa luomutuotanto joutuu jälleen elämään:

Luomun kulutus yhä kasvussa

 

Pro Luomu ry:n arvion mukaan luomuelintarvikkeita myytiin Suomessa noin 220 miljoonalla eurolla ajanjaksolla 1.7.2013–30.6.2014. Myynti lisääntyi kaksi prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta.

Tässähän puhutaan luomumyynnin arvosta, eli kun otetaan inflaatio huomioon, niin siihenpä se sitten pysähtyi, luomumyynnin kasvu. Jos otamme hintojen nousun huomioon, niin luomumyynti on käytännössä ollut kaksi vuotta pysähdyksissä, mutta luomumyynnin arvo on tietenkin hintojen nousun johdosta euroissa laskettuna hieman noussut.

Joten nyt olisi erittäin hyvä hetki poliitikkojen tarkastella myös sitä, että miten paljon meillä tulisi olla luomutuotannossa panoksia, jotta me saamme tuon jämähtäneen markkinaosuuden tyydytettyä?

Muutaman vuoden takainen maali siinsi vuodessa 2015, jolloin luomumyynnin arvon piti olla laskelmien mukaan jo 300 miljoonaa euroa ja tämänhän ei tule toteutumaan vuosikausiin. Tämä täydellisen uhkarohkea arvio tehtiin yhden vuoden luomumyynnin huikean kasvun perusteella ja silloin kuviteltiin, että se kasvu olisi pysyvää sorttia, joka vuosi vastaava kasvu vuosi vuoden perään.

Maailman tapahtumista löytyy tällainen huomio:

– Pohjois-Amerikassa luomumarkkinoiden kasvu on noin 10–12 prosenttia

Tämähän johtuu suuresti siitä, että kun nämä ilkeiden kapitalistien riistokaupat, jossa myydään tehotuotettua, myrkytettyä gmo-kuraa ajatteluun kykenemättömälle kansanosalle*, huomasivat luomun mahdollisuuden tuoda ilkeälle kapitalistille lisää rahaa, he kaappasivat todella halvoilla luomubrändeillä valtikan pois luomun erikoisketjulta Whole Foodsilta, jonka osakekurssi on laskenut kuin lehmän häntä:

* kursivoitu lause sisälsi ironiaa!

Amerikassa luomu alkoi mennä kaupaksi, kun ahneiden ja ilkeiden hirviökauppojen perusnimet  kuten Wal-mart, toivat markkinoille omat todella halvat luomubrändinsä ja löysivät tuottajat tuottamaan todella halpaa bulkkiluomua.

Mutta missäs se luomun idea silloin on, kun luomupaketin ainoa määräävä tekijä on hintalappu ja kaikki muu on häivytetty pois kuluttajan näkyvistä? Kauppa etsii ainostaan halvinta mahdollista tuottajaa tuottamaan kaupan luomun ja millään muulla ei ole mitään merkitystä!

Onkos Suomessa monta vapaaehtoista luomutuottajaa tällaiseen toimintaan? Kun kerran luomua halutaan yhä lisää ja lisää kauppoihin ja yhä halvemmalla ja halvemmalla hinnalla, jotta saataisiin sen myynti taulukoissa näyttämään hyvältä.

Vai oliko se luomu alkuperäinen idea aivan jotain muuta?

Joten siinä mielessä ihmetyttää se, että luomua koetetaan saada täällä markkinoitua sillä, että kun USA:ssakin sitä myydään niin ja niin paljon, eikä kerrota, että miksi myydään ja millä tavoin se on saatu aikaiseksi.

Olet sitä mitä et syö!

Roman Schatz kirjoitti oivallisen kirjoituksen Ilta-Sanomiin ja kirjoituksen sisältö on niin herisyttävän ajatuksia herättävä, että se on pakko jakaa eteenpäin, jos sitä ei joku huomaa uutistulvasta:

Olet sitä mitä et syö

 

Monta vuotta minulle toitotettiin joka suunnasta: Olet sitä mitä syöt. 

Olin jäätelö, suklaa ja irtokarkki, olin hunajamarinoitu broilerisuikale, hampurilaisateria ja hodari, olin perunalastu, popcorn, pulla ja pizza, välillä jopa perhepizza. Lisäksi olin säännöllisesti muutama olut, viinapaukku tai/ja pullo viiniä.

Ahmin aivan kaikkea ja elämä oli ihanaa. Makeaa ja makoisaa, korkeakalorista ja kännistä, rasvaista ja raskasta.

Kiloja kertyi niin, että poskeni alkoivat näkyä takaapäin, aloin hengästyä jopa hississä ja ahkera oluenjuonti sai tissini kasvamaan niin, että elämänkumppanini alkoi olla minulle kateellinen niistä.

Sitten jonain päivänä en enää mahtunut housihini enkä peiliini ja mitta tuli täyteen. En enää halunnut olla mitä olin. Halusin muuttua, halusin olla jotain muuta, halusin olla joku muu.

Tajusin, että saavuttaakseni sen minun ei tarvinnut tehdä muuta kuin muuttaa ruokavalioni. Olet mitä syöt, eli syö jotain muuta, niin olet joku muu. Helppoa. Syömällä paremmin minusta tulisi parempi ihminen.

Aloin hifistellä ruoan suhteen, aloin nirsoilla, aloin tarkkailla suurennuslasilla mitä söin.

Minusta tuli Omega 3 -sashimi. Minusta tuli luomulähikukkakaali. Minusta tuli tuore vihannesmehu ja vihreä tee. Minusta tuli smoothie.

Harrastin 5:2 -paastoa ja minusta tuli pahantuulinen. Aloin karpata ja minusta tuli melkein karppi. Söin niin hyvin ja tietoisesti, että minusta tuli ortorektikko.

Sitten yhtäkkiä oivalsin, että olin ollut koko ajan väärässä, että olin joutunut propagandan uhriksi. Tärkeintä ei olekaan se, mitä syön, vaan kaikki se, mitä jätän syömättä. Minusta ei tulisikaan parempi ihminen syömällä paremmin, vaan siten että jätän syömättä pahoja ruokia.

En syö kanaa, koska kanoja kasvatetaan keskitysleireillä ja niin paljon että niistä on tullut maailman yleisin lintulaji. En syö lihaa, koska se on epäeettistä ja kaikki eläimet ovat pyhiä, jopa hyönteiset. En syö hunajaa, koska mehiläiset valmistavat sitä orjatyönä ja ihminen riistää sen heiltä. En syö tonnikalaa, koska se on uhanalainen ja sitä paitsi aina jokunen superälykäs delfiini eksyy tyhmästi mukaan verkkoon. En syö sokeria enkä keinotekoisia makeutusaineita, en syö suolaa, en syö tyydytettyä enkä tyydyttämätöntä rasvaa. En syö valmisaterioita enkä Uudesta-Seelannista tuotuja omenoita. En syö mitään sellaista, mikä on pakattu suojakaasuun tai muovipakkaukseen ja jossa lukee parasta ennen -päivämäärä. En juo olutta enkä viinaa tai viiniä enkä varsinkaan limonadeja. En anna lapseni mennä sellaiseen päiväkotiin, jossa hänet pakotetaan syömään pannareita ja hilloa.

Hajotin mikroaaltouunini pesäpallomailalla.

Olen jo erittäin hyvä ihminen, lähes pyhimys. Mutta kun kerran on lähtenyt parannuksen tielle, on pakko mennä maaliin asti, puolitiehen en voi jäädä.

Seuraavaksi lakkaan syömästä kokonaan. Korkeintaan juon silloin tällöin lasillisen reilun kaupan mineraalivettä. Pian minusta tulee täydellinen ja astun terveenä taivaaseen.

 Kirjoittaja on kirjailija ja toimittaja.

Eipä asiaa voisi tuon paremmin tuoda julki!

HS: syötkö myrkkyjä ruuassa?

Helsingin Sanomat teki viikolla jutun, jossa pohdittiin mahdollisia haitallisia aineita, joita voimme saada elimistöömme ruuan mukana. Mukana oli säilykepurkkien bisfenoli yms ja mukaan oli päässyt myös luomu, joten sitten mainostettiinkin usealla rivillä.

Syötkö myrkkyjä ruoan mukana?

 

Alkuperäisessä jutussa mainittiin useita kertoja, että osta ja syö varmuuden vuoksi luomua, jos tunnet huolta, sillä luomussa ei käytetä mitään torjunta-aineita. Tämä versio päätyi myös paperilehteen ja seuraavana päivänä asia oli korjattu pienellä ilmoituksella. Mutta nettiversioon asia on päivitetty niin, että alkuperäinen virheellinen tieto on korvattu uudella.

Olen asiaa käsitellyt muutamissa kirjoituksissa, jotka on luettavissa seuraavien linkkien takaa, joten en käy itseäni toistamaan, vaan vanhat jutut saavat puhua puolestaan:

Luomu ja torjunta-aineiden jäämät

 Luomu on puhdasta ruokaa!

 Älä huoli torjunta-aineista

 Luomun myrkyt vs. synteettiset myrkyt

 

Ajatuksia Hesarin alkuperäisessä jutussa aiheutti se, että sitä varten oli haasteteltu lukuisia huippuammattilaisia Evirasta, Tullilaboratoriosta yms ja kukaan heistäkään ei ole tiennyt, että luomussa saa käyttää erilaisia myrkyllisiä kemikaaleja, kun kerran juttuun olivat kertoneet, että osta varmuuden vuoksi luomua, kun siinä ei mitään käytetä.

Kummallista, ainakin minusta ja onko todellakin niin, että kukaan ei tiedä sitä, että mitä luomussa todella tehdään, mikä siellä on sallittua, vaan kaikki hokevat joitain mystisiä urbaanilegendoja, joita lukevat itseoppineiden terveysgurujen luomusivustoilta ja joita sitten pidetään faktoina?

Kuten tässäkin jutussa hyvin esitetään tutkimuksen kautta, niin luomun sallimien kemikaalien käyttö voi johtaa tilanteessa jopa ojasta allikkoon:

Indeed, in a 1989 report, researchers at McGill University grew apples using either a mixture of organically approved natural pesticides, including a mixture of Rotenone and pyrethrins, or a synthetic pesticide called Imidan. They found that, using the natural pesticides, they could achieve a 75 percent yield on their apples only if they sprayed the fruit at least six to seven times throughout the growing season; using the synthetic pesticide, they could get a 90 percent yield with just four sprays.

  

Jos valtakunnan päälehteen tehdään tuollaista juttua luomun sääntöjen mukaisesta toiminnasta, niin olisihan se toivottavaa, että juttu perustuisi tosiasioihin, eikä kenenkään vilkkaaseen mielikuvitukseen tai urbaalilegendoihin.

 

Superfood jyrää?

Superfoodit ovat päivän sana ja jokaisen trenditietoisen huulilla ja niiden kauppaa ei lama nujerra, eikä taantumasta ole tietoakaan:

Superia! HU: Tätä kauppaa ei lama lyttää

 

Lama ei paina superfood-kauppoja

 

Tämä on todellakin huomattavissa, eli näistä luomun kivijalkamyymälöistä on tullut kiinalaisen levän ja muun uuselintarvikkeen myyntipaikkoja, mutta menepäs kysymään sieltä kotimaista luomupottua tai luomuporkkanaa, niin myyjät ovat huuli pyöreänä, että niinku mitä hä?

Erilaista kiinalaista/perulaista/muinaisesta viidakosta olevaa marjaa, levää, jauhetta, uutetta, tippaa sun muuta sitten löytyy senkin edestä ja jopa kotimaiset metsät pullollaan olevaa oikeata terveystuotetta, mustikkaa, on saatu hyllyille puolalaisena/kiinalaisena/vinkuintialaisena luomuversiona.

Ja mihinkäs tämä suosio sitten perustuu?

Vastaus löytyy aivan samasta paikasta kuin vastaus siihen, että mihinkäs sen menneisyyden kavalan käärmeöljykauppiaan myynti yleensä oikein perustui?

Tietenkin katteettomiin lupauksiin!

Ruohonjuuri antaa asiasta oikein hyviä esimerkkejä ja vaikka uudet säännökset ravinnelisien yms mainonnasta ovat voimassa, niitä joko kierretään härskisti tai niistä ei välitetä.

Superfoodit ovat ravintotiheydeltään ylivertaisia ruoka-aineita, jolla on ollut merkittävä asema muinaisten kulttuurien historiassa. Kun lisäät omaan ruokavalioosi superfoodeja, saat eksoottisten makuelämysten lisäksi käyttöösi valtavan määrän ravinteikkaita ”työkaluja”, joiden avulla voit valintasi mukaan vaikkapa maksimoida aivotoimintaasi tai lisätä seksuaalista vireyttäsi.

Näistä ylivertaisten superfoodien ylivertaisista taikaominaisuuksista olisi tietenkin voinut antaa jotain konkreettisia esimerkkejä, mutta kokeillen hieman itse niitä antaa historian pohjalta.

Muinaiset inkat ja Etelä-amerikan intiaanit olivat boostanneet ylivertaisilla superfoodeilla immuniteettiaan ja terveyttään tuhansia vuosia, eläen keskimäärin jopa kunnioittavaan 30-vuoden ikään ennen kupsahtamistaan, mutta paras esimerkki inkojen ja muun muinaisväen mahtavasta superterveydestä oli se, kun heidät tappoi suurimmaksi osaksi, ei suinkaan eurooppalaisten valloittajien miekat ja keihäät, vaan heiltä saadut tuikitavalliset nuhakuumeet, flunssat, joihin heidän käsittämättömän ravinnerikkaat superfoodinsa eivät olleet antaneetkaan mitään suojaa.

Inkojen superfoodeihin kuului tietenkin jo tuolloin Maca, jota Ruohonjuuri kuvaa näin:

Vitalisoiva voimajauhe estää lempeä lerpahtamasta ja saa lakanat liehumaan! Kehon energiatasoa kohottava maca lisää myös elimistön kykyä taistella haastavissa olosuhteissa. Vahvistavan vaikutuksensa ansiosta maca-jauhe on erityisen suosittua kuntoilijoiden ja urheilijoiden keskuudessa. 

Valitettavasti inkoilla ei tainnut olla käytössään Ruohonjuuren macaa, sillä espanjalaisten tuomat nukakuumeet koituivat kohtaloksi hyvin suurelle osalle tuota muinaista kansaa.

Mutta tietenkin jos noita Ruohonjuuren mainoslauseita lukee ja ottaa ne tosissaan, ilman tietoa historian tapahtumista, voi lompakko aueta hyvinkin nopeasti, etenkin liehuvien lakanoiden lumoavan näyn edessä. Modernin rohtokauppiaan mielikuvituksen lennossa ei ainakaan mitään vikaa ole, niin kaipa se samainen mielikuvitus saa lakanatkin lentämään.

Hienon nimen omaava lucuma tunnetaan inkojen kultana, myyjänsä mukaan. No kaikki ei ole kultaa, mikä kiiltää, eikä aina kaikki kalliskaan ole kultaa, vaikka kuinka kiiltelisi. Ruohonjuuri tarjoaa paljon erittäin värikkäitä kuvauksia superfoodien voimasta, joten sinne vaan tutkimaan ja nauttimaan vauhdikkaan mielikuvituksen lennosta.

Luomuviljelyn autuaaksi tekevästä voimasta ja sen mahdollisuuksista tuottaa erittäin ravinnetiheää ja immuniteettia kohottavaa (super)ruokaa voinemme muistella esimerkiksi vuosien 1918-1920 kautta ja mitä silloin tapahtui.

Vuonna 1918 kaikki maataloustuotanto oli luomua, ehdottoman puhdasta luomua, sillä keinolannoitteet sekä kasvinsuojeluaineet olivat vasta maanviljelijöiden kaukainen haave.

Joten tarjolla olevan ruuan olisi luullut olevan äärettömän immuniteettia nostavaa, ravinnetiheää sekä terveyttä kaikin puolin edistävää. Jos luemme nykypäivän Ruohonjuuren mainoksia, niin vuonna 1918 eläneiden ihmisten olisi luullut olevan oikeita superihmisiä, kun ei ollut prosessoituja elintarvikkeita, ei keinomakeutusaineita, ei E-koodeja, eikä mitään muutakaan keinotekoista, vaan ihmiset saivat syödäkseen puhdasta ja turvallista prosessoimatonta kotiruokaa, luomulaatuisena.

Valitettavasti tuona vuonna levinnyt influenssavirus ei ollut asiasta tietoinen, vaan kuolleita tuli puhtaasta ja ravinnetiheästä ruuasta huolimatta maailmanlaajuisesti noin 20-40 miljoonaa ihmispoloista.

Kyseinen pienen pieni mikrobi onnistui tappamaan kahdessa vuodessa enemmän ihmisiä kuin ihmiset onnistuivat ensimmäisessä maailmansodassa tappamaan toisiaan neljässä vuodessa.

Joten eipä ollut kauheasti hyötyä ravinnetiheästä luomuruuasta, eikä lannoitteiden yms tuotantopanosten käyttämättömyydestäkään ihmisten vastustuskyvylle.

Harmi vain, että Ruohonjuurta ei vielä tuolloin löytynyt ja heidän ihmetuotteitaan, sillä olen varma, että ashwagandha olisi saanut aikaan niin vahvan superimmuniteetin, että kuolleet olisivat olleet laskettavissa yhden käden sormin, eli vain ne, jotka eivät olisi kyseistä tuotetta ostaneet. Ne olisivat olleet niitä pahuksen skeptikoita, ilkeitä kaiken epäilijöitä, joiden kohtalo olisi ollut oikeutettu. Mitäs epäilivät.


Valitettavasti tosiasiat ovat jokaista Ruohonjuuren mainoslausetta vastaan, sillä luurankojen tutkiminen on saanut selville vaikkapa muinaisista inkoista sen, että hammasmätä, aliravitsemus, nivelsairaudet, infektiot yms yms yms oli heidän joukossaan hyvin yleinen vitsaus.

Ruohonjuuren mainoslauseiden muinaiset mayat olivat todellisuudessa sisäloisista ja heikosta ravitsemuksesta kärsivä, riutuva kansa, vaikka heillä oli käytössä kaikki nuo mahtavat ravinnetiheät superfoodit ja niiden antamat taikavoimat.

Chia merkitseekin maya-intiaanien kielellä voimistamista ja vahvistamista. Buustaa sinäkin kroppasi entistä ehommaksi!

Nämä mainoslauseiden lauseet ovat tosiasioiden valossa aivan uskomattomia, mutta sellaisia ne mainoslauseet tapaavat yleensä olla, kun kuluttaja pitäisi saada ostamaan jotain sellaista, jota ilmankin hän pärjäisi aivan vallan mainiosti.

Nuo muinaiset kansat olivat todellisuudessa osin jopa hyvin heikkokuntoisia ja useat heistä olivat koko ajan aivan liian sairaita tekemään mitään työtä, heitä vaivasivat lukuisat tautiepidemiat ja he kuolivat yleisesti ennen aikojaan tautien ja vaivojen heikentäminä.

Muinaiset viidakkojen superfood-yhteisöt heikentyivät vaikkapa siitä syystä, että heidän maataloutensa oli hyvin tuottamatonta ja he joutuivat koko ajan raivaamaan lisää viidakkoa maatalousmaaksi. Kun he tulivat viidakon reunaan ensimmäistä kertaa ja  kaatoivat viidakon puita, puiden latvustoissa elävä hyttyspopulaatio tuli puun mukana maan pinnalle, imi ihmisten verta ja antoivat metsän raivaajille erään ilkeän seuralaisen verenkiertoon. Yleensä se ilkeä seuralainen vietti aikaansa puiden latvustojen hyttysissä, sekä latvustojen apinoissa, joille seuralaisesta ei ollut mitään haittaa, eikä hyttynen tai apinat tulleet koskaan maanpinnalle, joten ihmiselle kohtalokas mikrobi pysytteli turvallisen välimatkan päässä yläilmoissa.

Kun he palasivat kyläläistensä luokse, he tartuttivat kaikkiin keltakuumeen ja jälleen kerran koko kylä riutui taas uuden tuliaisen kourissa, joka heikensi yhteisö edelleen. Osa jäi eloon, jonka seurauksena immuniteetti vahvistui, mutta vaikka yhtä riesaa vastaan saatiin immuniteetti, yhä uudet sairaudet olivat vain odottamassa vuoroaan.

Mutta jos lompakko kestää, niin immuniteettiaan voi koettaa kohentaa aivan millä keinoilla kutakin huvittaa.

Luomubroilerin toinen tuleminen

Comebackit ovat nykyisin hyvin suosittuja. Kate Bush teki omansa 35 vuoden kiihkeän odottomisen jälkeen ja erästä historian suurimmista comebackeista on odotettu jo yli 2000 vuotta, mutta luomubroileri tekee omansa jo noin vuoden odottamisen jälkeen ja saas nähdä, että miten käy tällä kertaa:

Luomubroileri tulee! – Miltä luomulinnun elämä Punkalaitumella näytti?

 

Luomubroilerin ensimmäinen kohtaaminen kuluttajien kanssa päättyi mahalaskuun, sillä hinta oli niin hirmuinen, että luomubroilerit eivät menneet kaupaksi edes oransseilla -30 % hintalapuilla varustettuina S-ryhmän hyllyistä, vaan ilmeisesti suuri osa tuotteesta päättyi hävikkiin. Joten luonnonvaroja käytettiin taas kerran turhaan luomuideologian nimissä, jotta kaupunkilaisille edes annettiin mahdollisuus ja vaihtoehto pestä omaatuntoaan.

On mielenkiintoista pohtia sitä, että miten helposti kaikki luomun arvot ovat heitettävissä roskakoriin, kunhan vain saadaan luomumerkki sellaiseen tuotteeseen, jota tavanomaisena myydään huikeat määrät, jotta siitä rahavirrasta saataisiin osa myös luomubisneksen puolelle. Eläimillä tai luomun arvoilla ei ole todellisuudessa mitään väliä, vaan ainoa huomioitava asia on kuluttajan rahavirtojen saaminen aidan omalle puolelle.

Luomun pyhinä arvoina, joita luomuliitot koettavat takoa kuluttajien lukuisten mielikuvien jatkoksi, ovat vaikkapa alkuperäisrotujen käyttäminen, sillä sosiaalinen kestävyys, luonnon monimuotoisuus ja blå blå blå ovat luomun sydämenasia. Kohta kaikki luomutuotannon alkuperäiset arvot ovat typistettävissä muotoon "blå blå blå", eli pelkkää sanahelinää, jolla ei ole mitään merkitystä.

Suuren kansainvälisen jalostusjätin kehittämät "epäeläimet" kelpaavat luomulle siinä missä tavanomaisellekin tuotannolle, kunhan vain luomumerkki saadaan pakettiin liimattua johonkin kohtaa ja niin osa rahavirrasta saadaan luomuteollisuuden taskuun. Ilmeisesti suuri kansainvälinen jalostusjätti edustaa luomun kestäviä sosiaalisia arvoja, joilla maaseutu pidetään elävänä ja silleen?

Luomutuotannon iskulauseisiin taisi kuulua se, että luomun etiikkaan kuuluu tuotantoeläimien  jalostaminen luonnonmukaisilla menetelmillä, jossa otetaan huomioon juurikin luomutuotannon arvot ja ominaispiirteet.

Lappalaisen luomubroilerimainoksesta käy ilmi, että noin kaksi viikkoa (puoli kuukautta kuullostaisi pidemmältä ajalta) lisättyä tuotantoeläimen elämän pituutta tuotantohallissa on se kipukynnys, jonka Elina Lappalainen kokee omassatunnossaan parantavan pelkästään syötäväksi kasvatetun ja pitkälle jalostetun eläimen elämää niin, että se kelpaa hänelle ja hänen arvoihinsa.

Minä hetken mietittyäni tulin siihen tulokseen, että koska esimerkiksi broileri on täysin keinotekoinen eläin, jalostettu vain sitä varten, että se kasvaa mahdollisimman nopeasti ja halvalla lautasellemme, niin minusta tällaisen epäeläimen voisi kuvitella eettisemmäksi niin, että mitä vähemmän se joutuu elämään tuotantohallissa epäluonnollista tuotantoeläimen elämäänsä, niin sen parempi. Jokainen päivä, jota sen elämää tuotantohallissa pidennetään, joko keinotekoisin syin tai muin syin, on sitä epäeläinparkaa kohtaa väärin ja se vain joutuu elämään turhaa elämäänsä hiukan kauemmin. Sen elämän ainoa tarkoitus on joutua teuraaksi ja päätyä lautasellemme, niin minusta siihen epäelämään tulisi koettaa käyttää niin vähän aikaa kuin suinkin mahdollista.

Voin olla pohdinnoissani aivan väärässäkin, eikä kenenkään tule päätyä samaan johtopäätökseen, jos se ei miellytä. Ja en myöskään tarkoita sitä, etteikö eläintä tulisi sen lyhyen ja tarkoituksettoman elämän ajan kuitenkin kohdella hyvin, mutta sen kriteerit ovat toisen tarinan pohdiskelun paikka.

Mitä järkeä?

Lihankulutus kasvaa maailmalla ja merkittävä osa kasvusta tulee siipikarjan lihasta. Broileri on tehokkaasti kasvavaksi jalostettu eläin. Sen tuottaminen on edullisinta, vie lihakiloa kohti vähiten energiaa, vettä ja rehua. Lihantuotannosta broilerilla on pienin hiilijalanjälki. Mitä järkeä on kasvattaa lihan ekologista jalanjälkeä hitaammalla ja tehottomammalla luomutuotannolla? Ei siinä olekaan järkeä – jos arvostaa vain tehokkuutta.

 

Todellakin! Mitä järkeä? Kun otamme vielä huomioon sen, että luomubroileria on pakko ruokkia hyvin tuottamattoman ja resursseja tuhlailevan luomutuotannon sääntökirjan sääntöjen mukaan, joka tutkimusten mukaan tuottaa jopa suuremmat ympäristöpäästöt tulevien sukupolvien suureksi riemuksi kuin tavanomainen tuotanto, niin mitä ihmeen järkeä?

Onko meillä todellakin varaa maksaa pienen kaupunkilaisjoukon viherpestystä omastatunnosta sellainen hinta, jonka tuo tuotanto tulee kokonaisuudessaan maksamaan, vai voisiko se kuluttajaryhmä, jolla on moraalisia ja eettisiä ajatuksia suurta massaa enemmän, toimia toisin ja olla vaatimatta aivan kaikkea sitä, mitä vähemmän eettisillä kuluttajilla on tapana vaatia?

Mutta onneksi näitä kuluttajia varten meillä on luomumerkki, joka viherpesee aivan kaiken, niin että se kelpaa sitten myös tavallista rahvasta itseään parempina pitäville.

Seuraavan linkin takaa on luettavissa raportti, jonka on laatinut terveydenhoitoeläinlääkäri Petri Yli-Soini tavanomaisen broilerin myyteistä sekä elämästä myyttien takana:

 

Broilereiden hyvinvointi ja terveys, 22.3.2011, terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

 

Ehkäpä myös tavanomaisessa tuotannossa kannattaisi siirtyä enemmän mielikuvien ja tarinoiden ihmeelliseen maailmaan, niin jospa eettisille kuluttajillekin kelpaisi tavanomainen broileri sen jälkeen, kun tuottaja kertoisi heille hellyttäviä tarinoita siitä, kuinka hän istuu koko päivän tuolissaan tuotantohallissa ja ihmettelee siellä broileriensa leppoisaa elämää matkalla lautasellemme.

Ruokahuuhaan seuraukset alkavat näkyä

Kotikutoisten ruokaprofeettojen ja muun huuhaaväen epäinformaation seuraukset alkavat näkyä suomalaisten terveydessä:

THL: Suomalaisilla aikuisilla jodin puutos

 

Asiasta uutisoitiin jo vuosi sitten, mutta silloin asia ei päässyt jostain syystä valtamedian otsikoihin asti:

 

Jodin pienentynyt saanti huolestuttaa asiantuntijoita

 

Negatiiviseen kehitykseen on vaikuttanut mm. hyvin voimallisesti markkinoidut äärettömän kalliit erikoissuolat, joiden käyttöön ovat yllyttäneet itseoppineet ruoka-asiantuntijat ja muut nykyisen ajan trendilähettiläät, joiden asiantuntevalta vaikuttava viesti on opiskeltu, hmmmm, no esimerkiksi Youtubesta, josta saatava tieto on ohittanut yliopistojen tiedon jo vuosia sitten.

Erikoissuoloissa kun on Youtuben mukaan kymmeniä tärkeitä hivenaineita ja ties mitä Tiibetin vuorten taikavoimia, että niitä käyttämällä elimistön detox virittyy huippuunsa ja olo on kevyt kuin varsalla laitumella kevätaamuna. Erikoissuolassa on sekin hyvä ominaisuus, että mitä enemmän sitä syö, sen alemmas verenpainekin laskee, sillä luultavasti Youtubessa kerrottiin näin. Kun suola on louhittu muinaisen meren pohjasta, ovat muinoin eläneiden intiaanien taikavoimat siinä suolassa mukana, joita taikavoimia ei ole ilkeän suolateollisuuden teollisessa, raffinoidussa murhasuolassa.

Ja nyt muinaisten intiaanien tuottamasta tiedosta takaisin yliopistojen tuottaman tiedon maailmaan:

Nyt ruokatrendit puhaltavat kuitenkin kohti jodioimatonta suolaa, kuten merisuolaa, sormisuolaa ja muita erikoissuoloja, joiden käyttö on kasvanut kodeissa.

Joditäydentämättömien suolalaatujen jodipitoisuus voi olla vain kymmenesosan jodioituun vaihtoehtoon verrattuna.

Jodin puute heikentää kilpirauhasen toimintaa ja voi pitkällisen puutteen jälkeen johtaa kilpirauhasen liikakasvuun eli struumaan. Entisaikaan struuma ei ollut Suomessakaan harvinainen, mutta suolan ja rehujen joditäydennys on ehkäissyt sitä tehokkaasti.

- Struumaa esiintyy yhä Euroopassa, ja jodin puute lisää myös oppimisvaikeuksia, Erlund muistuttaa.

Lääkäri-lehden mukaan jodin tarpeellisuus sai hiljattain vahvistusta The Lancet -tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Brittitutkimuksessa raskaana olevien naisten elimistön alhainen jodipitoisuus oli yhteydessä syntyvien lasten muita alempaan älykkyysosamäärään ja heikompiin lukuvalmiuksiin alakouluiässä.

On täydellisen käsittämätöntä, että kotikutoiset ruokaprofeetat kehottavat esimerkiksi raskaana olevia naisia luopumaan järkevästä, jodioidusta mineraalisuolasta keksittyjen terveysvaarojen vuoksi ja suosittavat tilalle jodioimattomia, "raffinoimattomia" suoloja niiden keksittyjen terveysvaikutusten johdosta, joita ei ole ja jotka vaikutukset perustuvat puhtaasti markkinamiesten vilkkaaseen mielikuvitukseen.

Mutta ehkäpä he haluavat lisää maksavia asiakkaita, joihin uppoavat kaikki mahdolliset humpuukiselitykset, joilla tuotteita markkinoidaan, kun jos lapsena tai sikiönä altistuu jodin puutokselle, siitä voi seurata alempi älykkyysosamäärä ja oppimisvaikeuksia kouluiässä.

Joten jälleen kerran voi vain ihmetellä sitä, että miten ihmeessä nämä ruokagurut saavat opetuslapsia, kun heidän oppinsa ovat usein lähes täydellisesti tiedetyn tiedon vastaisia?


Pienenä muistutuksena aiempi kirjoitukseni suolasta reilun vuoden takaa:

Suola, tuo ihmeellinen terveystuote

Suolaa suolaa, vähemmän suolaa, mutta mielellään jodioitua.

 

 

Oletko statushaukka?

Joonas Konstigin kolumni kuvailee statushaukkaa ja sitä, että kuinka me koetamme olla aina parempia kuin joku toinen ja miten se parhaiten onnistuu:

Statushaukka osoittaa olevansa muita parempi syömällä luomua

 

Yhtiökokouksessa tarjoiltiin silloin kahvia ja korvapuusteja. Nuori juppipariskunta saapui huoneeseen, mies totesi ilahtuneesti:

- Kiva, beigeleitä!

Joskus viime vuosisadalla vasemmiston piirissä esiintyi teoria, että köyhien rikastuminen hävittää erot yhteiskuntaluokkien väliltä. Varakkuudella pröystäily jää historiaan siinä vaiheessa kun niukkuuskin: kun kaikilla on rahaa silinteripyttyihin, tarve esitellä rahoja silinteripyttyjen muodossa häviää.

Näin ei käynyt. Ihmiset haluavat aina tehdä eroja toisiinsa. Kun perustarpeet on tyydytetty, ylimääräinen raha menee vaurauden osoittamiseen. Ero on ehkä vaivihkaisempi kuin silinteripytyn ja villapipon välillä mutta silti ratkaiseva. Kaikilla voi olla oma auto, mutta toisilla se on kolarikorjattu Corolla ja toisilla Mersu. Kummallakin pääsee kyllä paikasta toiseen, mutta mutta...

Elämä on, kuten paras teatteri, statuskamppailua. Statushaukat käyttävät varoja ja energiaa kohotakseen tavallisen yläpuolelle, sen mainostamiseen, että he ovat parempia kuin tavalliset. Sen sanominen suoraan loukkaa tasa-arvontajuamme, mutta ymmärrämme sen silti: esimerkiksi työpaikkaa tai puolisoa on vaikea saada, ellei ole parempi kuin muut tarjokkaat.

Mitä statushaukat syövät?

Kaikilla meillä on varaa syödä vatsamme täyteen kolme kertaa päivässä, mutta lautasen sisältö vaihtelee. Miten osoittaa olevansa vähän parempi, vähän edellä aikaansa ja suuria massoja?

Ruoan pitää tietysti olla kalliimpaa ja harvinaista. Mutta emme syö rikkaita liharuokia kuten [Buddenbrookit], koska olennainen keino todistaa olevansa korkeasti valistunut on noudattaa yliopiston oppeja, ja ne kehottavat nyt karttamaan eläinrasvaa ja lihaa. Margariini on voita halvempaa, mutta se onnistuttiin lanseeraamaan korkeastatuksisena edistysaskeleena: kouluttautuneet kaupunkilaiset adoptoivat sen, ja siitä tuli näin statuseron luoja rahvaanomaiseen voihin verrattuna.

Mutta lopulta ravintoarvotkin ovat sivuseikkoja. Ranskanleipä muovipussissa on huomattavasti "matalampaa" ruokaa kuin artisaanin leipoma puu-uuniciabatta, vaikka ravintoarvot ovat samat. Nakki on statukseltaan alhainen, mutta muuttuu "korkeaksi", jos se on luomuraakamakkaran muodossa.

Luomu, hidas ruoka, artisaaniruoka ovat keinoja osoittaa, ettei tässä mitään tavallisia taatelintallaajia olla. Myös lähiruoka on nyt muodikasta, mutta toisaalta korkeastatuksiset ihmiset haluavat mainostaa avoimuuttaan ja matkailukykyään eksoottisilla maailmanruoilla. Prosciutto on ollut pitkään hienompaa kuin paras saunapalvikinkku. Toisaalta italialainen keittiö on vanha juttu siinä vaiheessa kun tavallinen kansa tunnistaa viisi eri makaronia nimeltä. Statushaukat siirtyvät aina alta pois uusiin keinoihin, joilla viestittää eliittisyyttään. Kaakkoisaasialainen ruoka taitaa esimerkiksi olla nyt valumassa eliittiruoasta massoille Farang-ravintolan menestyksen myötä. Kaikkein uusinta kuuminta hottia en tiedäkään, koska en taida olla tarpeeksi eliittiä. Onko se nakkisämpylän naittaminen hummerin ja samppanjan kanssa vai menikö se jo?

Ihmiskunta toimii siis kuten nuori, joka hylkää lempibändinsä heti kun se on "myynyt itsensä", eli kun muutkin kuuntelevat sitä. Juostaan aina uuteen ja coolimpaan. Status on nollasummapeli: yhden voitto on aina toiselta pois.

Ruoka statuskamppailuna selittää myös, miksi ihmisiä ärsyttää niin suhteettomasti se, että joku on tarkka ruokavaliostaan. Siis nirsoilee vaikkapa karttamalla gluteenia tai lihaa. Kun luulee olevansa muita parempi.

Tai kun joku juppi kutsuu korvapuustia bageliksi.

Tässä minusta kerrottiin luomun ongelma, eli se on ollut, on ja tulee olemaan hyvin pienen piirin erottautumiskeino, eikä siitä koskaan tule sellaista, että se kaikille kelpaisi, etenkään nykyisillä hinnoilla.

Ja kun sen hinta laskee samalle tasolle kuin muunkin ruuan, niin kuka sitä enää tuottaa, jos siitä ei saa ylimääräistä?

Eli joko kuluttajat eivät osta, tai tuottajat eivät tuota.

Sellaisen kortin varaan päättäjämme ovat päättäneet satsata miljoonia miljoonien perään.

Ja mitä alemmas luomun hinta painuu, sitä enemmän tuottajille pitää pumpata ylimääräistä rahaa, jotta he suostuvat luomua tuottamaan, kuten on jo nähtävissä. Osa luomuväestä jo itsekin myöntää sen, että ilman uusia tuottajille lahjoitettavia miljoonia euroja emme tule saamaan riittävästi tuottajia tuottamaan luomua, että täysin älyttömät luomualahaaveet toteutuisivat. Ja sitten kun ne sattuisivat toteutumaan, ei sitä kuitenkaan osteta kuin ehkä jollakin kahdella prosentilla ruuan kokonaiskulutuksesta.

Joko hinta on perusmatille ja -maijalle liian kova, jolloin pieni piiri ostaa, mutta vastaavasti tuotantoon edes jossain suhteessa olevana tuottajamäärä saa kohtuukorvauksen.

Tai hinta on sama, jolloin tuottajat eivät sitä enää tuota, ainakaan korkean kustannustason maissa, vaan luomua tuotetaan sitten siellä, jossa sitä pienin kustannuksin kyetään tuottamaan meidän markkinoillemme.

Mutta ne joita luomu kiinnostaa, niin nyt äkkiä staushaukkailemaan, huomenna se voi olla liian myöhäistä, tai sitten pitää keksiä jokin toinen statuselementti, jolla omaa ylemmyyttään voi korostaa.