Olet sitä mitä et syö!

Roman Schatz kirjoitti oivallisen kirjoituksen Ilta-Sanomiin ja kirjoituksen sisältö on niin herisyttävän ajatuksia herättävä, että se on pakko jakaa eteenpäin, jos sitä ei joku huomaa uutistulvasta:

Olet sitä mitä et syö

 

Monta vuotta minulle toitotettiin joka suunnasta: Olet sitä mitä syöt. 

Olin jäätelö, suklaa ja irtokarkki, olin hunajamarinoitu broilerisuikale, hampurilaisateria ja hodari, olin perunalastu, popcorn, pulla ja pizza, välillä jopa perhepizza. Lisäksi olin säännöllisesti muutama olut, viinapaukku tai/ja pullo viiniä.

Ahmin aivan kaikkea ja elämä oli ihanaa. Makeaa ja makoisaa, korkeakalorista ja kännistä, rasvaista ja raskasta.

Kiloja kertyi niin, että poskeni alkoivat näkyä takaapäin, aloin hengästyä jopa hississä ja ahkera oluenjuonti sai tissini kasvamaan niin, että elämänkumppanini alkoi olla minulle kateellinen niistä.

Sitten jonain päivänä en enää mahtunut housihini enkä peiliini ja mitta tuli täyteen. En enää halunnut olla mitä olin. Halusin muuttua, halusin olla jotain muuta, halusin olla joku muu.

Tajusin, että saavuttaakseni sen minun ei tarvinnut tehdä muuta kuin muuttaa ruokavalioni. Olet mitä syöt, eli syö jotain muuta, niin olet joku muu. Helppoa. Syömällä paremmin minusta tulisi parempi ihminen.

Aloin hifistellä ruoan suhteen, aloin nirsoilla, aloin tarkkailla suurennuslasilla mitä söin.

Minusta tuli Omega 3 -sashimi. Minusta tuli luomulähikukkakaali. Minusta tuli tuore vihannesmehu ja vihreä tee. Minusta tuli smoothie.

Harrastin 5:2 -paastoa ja minusta tuli pahantuulinen. Aloin karpata ja minusta tuli melkein karppi. Söin niin hyvin ja tietoisesti, että minusta tuli ortorektikko.

Sitten yhtäkkiä oivalsin, että olin ollut koko ajan väärässä, että olin joutunut propagandan uhriksi. Tärkeintä ei olekaan se, mitä syön, vaan kaikki se, mitä jätän syömättä. Minusta ei tulisikaan parempi ihminen syömällä paremmin, vaan siten että jätän syömättä pahoja ruokia.

En syö kanaa, koska kanoja kasvatetaan keskitysleireillä ja niin paljon että niistä on tullut maailman yleisin lintulaji. En syö lihaa, koska se on epäeettistä ja kaikki eläimet ovat pyhiä, jopa hyönteiset. En syö hunajaa, koska mehiläiset valmistavat sitä orjatyönä ja ihminen riistää sen heiltä. En syö tonnikalaa, koska se on uhanalainen ja sitä paitsi aina jokunen superälykäs delfiini eksyy tyhmästi mukaan verkkoon. En syö sokeria enkä keinotekoisia makeutusaineita, en syö suolaa, en syö tyydytettyä enkä tyydyttämätöntä rasvaa. En syö valmisaterioita enkä Uudesta-Seelannista tuotuja omenoita. En syö mitään sellaista, mikä on pakattu suojakaasuun tai muovipakkaukseen ja jossa lukee parasta ennen -päivämäärä. En juo olutta enkä viinaa tai viiniä enkä varsinkaan limonadeja. En anna lapseni mennä sellaiseen päiväkotiin, jossa hänet pakotetaan syömään pannareita ja hilloa.

Hajotin mikroaaltouunini pesäpallomailalla.

Olen jo erittäin hyvä ihminen, lähes pyhimys. Mutta kun kerran on lähtenyt parannuksen tielle, on pakko mennä maaliin asti, puolitiehen en voi jäädä.

Seuraavaksi lakkaan syömästä kokonaan. Korkeintaan juon silloin tällöin lasillisen reilun kaupan mineraalivettä. Pian minusta tulee täydellinen ja astun terveenä taivaaseen.

 Kirjoittaja on kirjailija ja toimittaja.

Eipä asiaa voisi tuon paremmin tuoda julki!