Mitä tarkoittaa nollaruokahävikki?

Ruokahävikistä keskustelu on pyörinyt viime ainoina voimakkaana ja mielipiteitä on yhtä paljon kuin sen sanojaa ja tarjoan teille yhden näkemyksen MTT:n suunnalta.

Ruokahävikin yksipuolinen tarkastelu on vahingollista teksti: Antti Iho 11.03.2013

 

Analyysin sijaan saamme lukea melko monotonista paatosta siitä, miten paljon ruokaa lentää roskiin miten milloinkin laskettuna; kotitaloudet, ravintolat tai vasenkätiset paperityöläiset heittävät kuukaudessa niin ja niin paljon syömäkelpoista ruokaa roskiin. Entä sitten? Ruokahävikki ei eroa millään lailla muusta prosessin aikana tapahtuvasta häviöstä. Ilmaston tai vesistöjen kannalta ei ole väliä, tuotetaanko ulkoisvaikutukset navetassa, pellolla, tehtaassa vai päiväkodissa. Ainoastaan sen pitäisi olla tärkeää, miltä osastoilta niiden vähentäminen on pienimmän riesan tie.

Monotonisen paatoksen jälkeen kuulemme sitten omituisia ratkaisuehdotuksia, eli että hävikki pienenisi, jos kaupan ruoka olisi kalliimpaa ja maksaisimme siitä enemmän jne.

Erityisesti lautaseen kohdistuvasta hävikistä messuaminen on vaarallista – ainakin Suomessa. Kaikille yhteinen kouluruokailu ja ruuan roskiin heiton kyttääminen ovat nimittäin lapsille vaarallinen yhdistelmä. Toivoa sopii, että opettajat ala-asteilla ja lastentarhoissa ymmärtävät, että lapsille pitää antaa ruokarauha. Jos Palmian massa ei maistu, jättäkööt syömättä. 

Lautasen sisältöön kohdistuva messuaminen on aina vaarallista, olipa kyseessä ruokahävikki tai itse ruoka ja sillä pelottelu.

Itse olen hyvin huolestuneena seurannut netin hurugurujen sanomaa, joka ei ainakaan auta herkässä vaiheessa olevien nuorien järkevää ja tasapainoista suhtautumista lautasen sisältöön.

Nollahävikkiin päästään vain siinä tapauksessa, että tarpeeksi suuri osa ihmiskunnasta on tasaisesti pallolle levitettynä jatkuvasti nälkäkuoleman partaalla.

MMT:n erikoistutkija Antti Iholta raikas analyysi, joka taitaa olla aika totuudellinen.