Ala luomuviljelijäksi!

Maatilan Pellervo, maanviljelyn ammattilehti, pitää sisällään uusimmassa numerossa jutun siitä, että miten tuottaja pitää kilot kurissa harjoittaessaan ammattiaan.

Tosin tässä ei tarkoiteta nyt tuottajan omia kiloja, omaa massaa, vaan hänen satonsa kiloja, eli katsauksessa on 13 parasta viljelyvirhettä romahduttaa satotasot.

13. vihje satotasojen romahduttamiseen on otsikoitu kirjoitukseni otsikon mukaan, eli "Ala luomuviljelijäksi".

Osio menee kokonaisuudessaan näin:

Luomualaa pitäisi Suomessa pyrkiä kasvattamaan. Kylmä tosiasia kuitenkin on, että että luomuviljelyyn siirtyminen poikkeuksetta vähentää tilan kokonaissatoa. Taitavimmat luomuviljelijät pääsevät kohtuullisen hyviin hehtaarisatoihin, mutta heilläkin viiden vuoden luomu-viljelykierrossa on yleensä ainakin kaksi viherlannoituskautta. Lisäksi juuririkkakasvien torjunta vaatii hyvin usein yhden kasvukauden avokesannointia. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvälläkin luomutuottajalla on viidestä vuodesta usein vain kahtena vuotena varsinaista sadontuotantoa.

"Tästä johtuu, että seitsemän prosentin luomuala tuottaa vain vajaan prosentin elintarvikkeista", Kivistö sanoo.

Jos siis haluat vähentää tilasi tuottamia viljakiloja, ryhdy luomuviljelijäksi. Äärimmäisyyteen vietynä kiloja karttavan luomutilan strategia toimii niin hyvin, että tilan taloutta ei tarvitse lainkaan rasittaa puinnilla, viljankuivatuksella ja sadon säilyttämisellä. Kustannusten minimointi yhdistettynä tavanomaista tukea korkeampaan luomutukeen ei ole lainkaan hassumpi strategia taloudellisesti.

Tässäpä oli oikeastaan hyvin tiivistettynä luomun tosiasiat. Jutussa sukunimeltä mainittu henkilö on Juhani Kivistö, eläkkeelle jäänyt viljavuuspalvelun toimitusjohtaja.

Me varastamme luonnolta elintilaa omaa ruokaamme varten ja sitten me tuhlaamme sen hyvin arvokkaan maan sellaiseen käyttöön, että se tuottaa tuskin yhtään mitään kahtena vuotena viidestä.

Jos toiminnalle pitäisi jokin termi keksiä, niin minusta ympäristörikos voisi olla hyvin kuvaava termi tällaista toimintaa kohtaan.

Jos katselee luomun satotilastoja, niin se on hyvin surullista meidän kannaltamme, jotka sen lystin kustannamme, sillä tuo viimeisen kappaleen strategia lienee kuitenkin suhteellisen yleinen luomupuolella, eli luomua "tuotetaan" tukien maksimoimiseksi ja jos siihen yhdistetään kulujen minimoiminen, eli että tuilla ei saada yhtään mitään myytävää, niin niille veroeuroille olisi todennäköisesti hyvin paljon parempaakin käyttöä.

Kuinka kauan tällaista vilunkipeliä sitten katsellaan, niin se onkin toinen tarina, eli sitten kun päättäjät katsovat, että vaaleissa ei enää luomua hokemalla lisää ääniä saa, niin todennäköisesti luomun nykyiset suojelijat käyvät hyvin vähiin.

Mutta lehti oli kokonaisuudessaan hyvä ja sieltä jokainen voi lukea maanviljelystä yhtä sun toista mielenkiintoista. Kipin kapin kirjastoon, jos lehti ei tipahda tilattuna.

Homeopatia on edelleen huuhaata

Australian terveysviranomaisten laaja tutkimus paljasti, että luomutuotantoon olennaisesti kuuluva homeopatia on edelleen huuhaata ja pelkkää rahan hukkaa.

Laaja selvitys: Homeopatia on yhtä tyhjän kanssa

 

Homeopatia on sairauksien hoidossa yhtä "tehokas" kuin lumelääkitys, toteaa Australian terveysviranomaisten tekemä laaja selvitys. National Health and Medical Research Council kävi läpi 57 tutkimusta homeopaattisten hoitojen tehosta ja totesi, ettei parantavista vaikutuksista löydy luotettavia todisteita.

NHMRC:n selvitykseen kelpuutettiin mukaan vain tutkimuksia, jotka oli tehty tieteellisesti uskottavasti ja riittävän laajalle ihmisryhmälle. Tämän vuoksi tarjolla olleista 183 homeopatiahoitoja koskevasta tutkimuksesta peräti 126 jätettiin selvityksen ulkopuolelle.

Lääketieteen asiantuntijat arvioivat 68 erilaiseen sairauteen, muun muassa yskään, astmaan, reumaan, nuhaan, dementiaan, masennukseen, malariaan ja koleraan tarjolla olevia vaihtoehtohoitoja. Lopputuloksena oli, ettei tarjolla ole NHMRC:n mukaan yhtään todistetta siitä, että homeopatia tehoaisi yhteenkään näistä sairauksista.

Homeopatia perustuu uskomukseen, että sairauksia voi hoitaa antamalla potilaalle laimennettuna ainetta, joka suurina määrinä aiheuttaa tautia muistuttavia oireita.

Onkos mitään veikkauksia siitä, että vaikuttaako tämä tieteellinen selvitys heihin, jotka kuvittelevat ravistetun ja sokeroidun taikaveden parantavan kaikki sairaudet?

Alkuperäinen selvitys tästä klikkaamalla!

Lisää ajatuksia luomun ja homeopatian yhteydestä vaikkapa näistä kirjoituksistani:

Luomu ja homeopatia

 

Luomulehti 3/13 puffaa homeopatiaa eläimille

 

Luomu - mätä kompromissi tiedettä ja taikauskoa

 

Antibiootit eläimille, hyvä vai huono juttu?

 

Ruuan lisäaineet ja terveellisyys

Lääketieteellinen aikakausilehti Duodecim piti sisällään taas loistavan asiatekstin ruuan lisäaineista, joka pohjautuu tieteelliseen tietoon, joka taitaa tosin olla kirosana nykyisin erilaisille itseoppineille ruokaguruille ja "tietokirjailijoille", joiden tuotoksia ilmeistyy nykyisin kauppoihin tuon tuosta.

Koskapa juttu on jo nyt luettavissa netissä, niin seuraavaa otsikkoa klikkaamalla saat juttukokonaisuuden eteesi:

Ruuan lisäaineet ja terveellisyys

 

Jutussa oikaistaan suurin osa niistä omituisista uskomuksista, joita liittyy ruuan lisäaineisiin, sekä niiden turvallisuuteen tai terveellisyyteen.

Jutussa käydään läpi niin luonnollisuuden palvojien kestoinhokki aspartaami, kuin natriumglutamaattikin:

Natriumglutamaatti on turvallinen lisäaine

 Kuluttajien toiveita kuunnellen elintarviketeollisuus on poistanut tai vähentänyt natriumglutamaatin määrää esimerkiksi leikkeleistä ja makkaroista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että natriumglutamaatti olisi todettu terveydelle haitalliseksi. Päinvastoin natriumglutamaatin käytölle ei ole asetettu rajoituksia, koska sen ei ole todettu aiheuttavan haittaa.

Natriumglutamaatti on aminohapon (glutamiinihappo) natriumia sisältävä suola. Glutamaattia esiintyy luonnostaan kaikissa elintarvikkeissa, kuten lihassa, kalassa, siipikarjassa, maidossa ja useissa kasviksissa (16). Ruoansulatuksessa natriumglutamaatti käyttäytyy samalla tavoin kuin muutkin ruoan proteiinista entsyymien avulla pilkotut aminohapot. Sen vaikutusta ihmisen terveyteen on tutkittu monin eri tavoin mutta suurillakaan (jopa 10 g) annoksilla ei ole saatu osoitusta siitä, että lisäaineena käytettävä natriumglutamaatti (lisätty määrä yleensä 0,5 g/kg) saisi aikaan niin sanottua kiinalaisen ravintolan syndroomaa (kasvojen punoitusta, päänsärkyä, hikoilua) tai muita oireita (17).

Jotkut kuluttajat ovat yliherkkiä glutamaatille. He saavat oireita syötyään runsaasti glutamaattia sisältäviä elintarvikkeita, kuten hiivauutetta, soijakastiketta, parmesanjuustoa, tomaattia, parsakaalia tai merilevää. Terveyden kannalta ei ole toivottavaa, että natriumglutamaattia korvataan ruokasuolalla esimerkiksi leikkeleissä ja makkaroissa. Natriumglutamaatin käyttö vähentää ruokasuolan (natriumin) määrää arviolta noin kolmanneksella ja on siten verenpaineen kannalta suolaa parempi vaihtoehto. Tosin natriumia saadaan myös lisäaineiden suoloina kuten esimerkiksi natriumfosfaatteina.

Aina oppii jotain uutta ja tämä oli minulle täysin uutta tietoa, eli tomaatin sisältämän lykopeenin ADI-arvio:

Luonnollisuus ei ole turvallisuuden tae

 Luonnollisesta esiintymisestä ei ole etua arvioitaessa lisäaineiden turvallisuutta. Esimerkiksi keinotekoisen makeutusaineen aspartaamin ADI on 40 mg ihmisen painokiloa kohden vuorokaudessa (8) ja tomaatin luontaisen väriaineen lykopeenin (E160d) vastaavasti 0,5 mg (3). 

Lykopeenia saa siten turvallisesti nauttia 80 kertaa pienemmän annoksen kuin aspartaamia. Karotenoideihin lukeutuvaa lykopeenia saadaan luontaisista lähteistä, ravintolisistä ja lisäaineena. Siten on mahdollista, että lykopeenin turvallinen saantiannos voi lapsilla ylittyä. Lykopeenin ADI-arvio perustuu haittavaikutukseen (maksaentsyymin pitoisuuden suurenemiseen), joka havaittiin vuoden mittaisessa rotilla tehdyssä tutkimuksessa (9).

Lehtijutussa oli yksi taulukko, joka puuttui nettijutusta ja se on tässä:

Myös kaupat tuntuvat huomanneen kahdella lankulla seisomisen vaikeuden, kun luonnollisuutta pitäisi kovasti myydä kuluttajille ja se tietenkin onnistuu parhaiten vihjailemalla tavanomaisen ruuan ja etenkin ruuan lisäaineiden mahdollisilla terveysriskeillä, mutta sitten taas vastaavasti osa kuluttajista saattaa ottaa touhun liian vakavasti ja lisäaineiden pelosta voi saada vaikkapa syömishäiriön, joka vaikuttaa koko elämään ja myös läheisten elämään. S-Ryhmän Patarumpu tuotti vaihteeksi järkevän kirjoituksen ruuan lisäaineista, joten pistetäänpä se samaan seuraan Duodecimin jutun kanssa:

Lisäaineiden pelko on turhaa

 

Tuotteita mainostetaan sillä, mitä ne eivät sisällä.  Jos leikkelepaketin kyljessä lukee ”ei sisällä natriumglutamaattia”, pitäisikö reiluuden nimissä tomaattilaariin tai parmesan-juuston kylkeen laittaa lappu ”sisältää natriumglutamaattia”, koska nämä molemmat sitä luontaisesti samaa sisältävät? Hedelmä- ja vihannesosastolla saisi laputtaa myös esimerkiksi omenan pitkällä ainesosaluettelolla, se kun on oikea lisäainepommi sisältäen luontaisesti sakeuttamisainetta eli pektiiniä (E 440), askorbiinihappoa eli C-vitamiinia (E 300), sekä omenahappoa (E 296).

Kuluttajaa on erittäin helppo höynäyttää ja sitä paremmin se onnistuu, mitä enemmän kuluttaja on onnistunut marinoimaan itseään epätiedolla, jota erilaiset käärmeöljykauppiaat tuottavat kiihtyvällä vauhdilla.

Kannattaa muistaa, että kun pistät perunat porisemaan, niin se on ruuan prosessointia, jossa ei ole mitään ihmeellistä, sillä harvapa meistä niitä pottuja viitsii ilman prosessointia nauttia, vaikka olisi kuinka kova ruuan prosessoinnin vastustaja ja aidon ruuan ystävä.

Raakamaito tekee tuhojaan

Ja jälleen kerran saamme lukea ikäviä uutisia muotitietoisten ruokatrendien saavutuksista:

Raakamaidosta tarttunut suolistotulehduksia Uudellamaalla

 

Porvoon seudulla on tähän mennessä yhteensä seitsemällä henkilöllä todettu yersiniabakteerin aiheuttama suolistotulehdus.

Kolmella sairastuneista on lisäksi kampylobakteeritartunta.

Tartunnan lähteeksi epäillään kuumentamatta nautittua, askolalaisen Uljaan maitotilan  pakkaamaa raakamaitoa.

Uljaan tilamaito on epidemiaselvitysten johdosta vetänyt myynnistä kauppoihin toimittamansa raakamaidon, jota on helmikuusta lähtien pakattu tuhansia litroja.

Myös raakamaidon toimittaminen myyntiin on keskeytetty selvitysten ajaksi. Maitoa on ollut myynnissä Itä-Uudellamaalla sekä pääkaupunkiseudulla helkimuusta lähtien tuhansia litroja.

Mikäli kuluttajilla on kotonaan jäljellä Uljaan tilamaitoa, tulee maito palauttaa myymälään tai kuumentaa pakkauksen ohjeiden mukaisesti. Maitoa ei tule juoda kuumentamatta.

Onko jollekin vielä epäselvää se, että miksi maitoa on alettu pastöroida?

Mahtaako kyseessä olla maitoteollisuuden salaliitto, vai voisiko maidon käsittelylle olla aivan järkeviä, terveydellisiä syitä?

 

Suomi tarvitsee jopa 400 000 hehtaaria lisää viljelysmaata

Tässäpä uutinen heille, joiden mielestä sadot romahduttava luomu on ratkaisu ruokaomavaraisuutemme ongelmiin:

Tutkimus: Suomi tarvitsee jopa 400 000 hehtaaria ulkomaista peltoa ruokatarpeen täyttämiseen

 

Jotta Suomen ruokatase saataisiin tasapainoon tarvitsisimme viljelykäyttöön yli 200 000 hehtaaria peltoa ulkomailta, käy ilmi Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Tämä vastaa pääkaupunkiseudun, Keravan, Mäntsälän, Sipoon ja Tuusulan yhteispinta-alaa. Määrä tulee tutkijoiden mukaan kasvamaan tulevaisuudessa.

– Viimeisimmät tietomme ovat vuodelta 2007, joten luultavasti nykyisin tarvitsemme jo 300 000–400 000 hehtaaria ulkomaista viljelysalaa, arvioi ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi.

Tämä on todellisuutta, mutta koska meillä kauppojen hyllyt notkuvat ruokaa, josta jokainen voi valita oman kosherinsa, luomunsa, biodynaamisensa ja mistä ideologiasta tai uskonnosta nyt ikinä sattuukaan tykkäämään, on helppoa pelleillä ruuan kanssa ja etenkin sen tuottamisen kanssa.

Voimme saada poliitikot mukaan trendiin, jossa maata saa viljellä vain Inkojen pyhien oppien mukaan ja satoa saa korjata vain jokaisen täydenkuun jälkeisenä keskiviikkona ja silti ruoka ei loppuisi kaupasta, koska joku sitä kuitenkin jossain muualla tuottaisi niin, että sitä riittäisi edelleen jokaisen makuun ja isoja lautasellisia.

Eri puolilla maailmaan otetaan käyttöön jatkuvasti uutta viljelysmaata väestönkasvun ja elintason nousun takia. Uudet pelllot raivataan usein metsistä ja alueilta, joissa on arvokasta metsäluontoa. Tämä ei voi jatkua loputtomiin, jossain vaiheessa on tultava toimeen jo raivatuilla pelloilla.

Jos Suomen maataloustuotanto ajetaan alas luomun avulla ja romahdutamme satomme aivan itse, joku raivaa kuitenkin jossain peltoa niin paljon lisää, että ruoka ei kaupasta loppuisi siinäkään tilanteessa.

Onneksi luontoa on vielä jonkun takapihalla pelloksi raivattavaksi niin paljon lisää kuin sitä ikinä toistaiseksi tarvitaan, jotta me voimme pelleillä erilaisilla ideologioilla ja silti yltäkylläisyys vallitsee.

 Yleensä nämä metsät raivataan pelloksi kehitysmaissa tai alemman hyvinvoinnin maissa, joten eihän se tietenkään ole silloin meidän takapihallamme, joten siitä ei hirvittävästi tarvitse huolta kantaa, ymmärrän sen kyllä.

 Miten minusta kuitenkin tuntuu siltä, että järkevämpää olisi kasvattaa satoja jo olemassaolevalla maatalousmaalla, eikä romahduttaa satoja jonkun 1700-1800-luvun sinänsä ihanan ideologian avulla?

 

Tietoisku geenimuuntelusta!

Skeptic United -blogi tarjoaa erittäin hyvin tietoiskun geenimuuntelusta, jota toivoisi levitettävän mahdollisimman laajalle:

GMO: Kun jalostuksesta tuli luonnotonta

 

Aivan loistava kirjoitus, jossa käydään läpi geenimuuntelun perusteet, turvallisuus, urbaanit myytit geenimuuntelun ympäriltä, eli Monsantosta, tuottajien itsemurhista ja lähes kaikesta erikoisesta huhusta, joita nykyaikaisen tieteen vastustajat ovat iloksemme tuottaneet. Lopussa myös kattava linkkiluettelo, jos aihe kiinnostaa vielä laajaa kirjoitusta enemmän.

Tässäpä sisältö, joita otsikkoja klikkaamalla pääsette Skeptic United -blogin kirjoituksen sisältöön suoraan:

 

1. Mitä geenimanipulaatio tarkoittaa?

2. Geenimanipuloitujen elintarvikkeiden turvallisuus ihmiselle

2.1. Sääntely Euroopassa

2.2. Horisontaalinen geeninsiirto

2.3. Vertaileva turvallisuusarviointi ja kriitikot

2.4. Tutkimusten luotettavuudesta

2.5. Nopeasti Séralinista

3. Geenimanipuloitujen elintarvikkeiden turvallisuus ympäristölle

3.1. Geenivirtojen ongelmallisuus

3.2. Vaikutus hyönteismyrkkyjen käyttöön

3.3. Tappaako Bt-maissi monarkkiperhosia?

3.4. Vaikutus kasvimyrkkyjen käyttöön

4. Monsanto, maailman hirvein yhtiö

4.1. Viljelijöiden itsemurhat Intiassa

4.2. Maanviljelijöiden haastaminen oikeuteen

4.3. Agent Orange

4.4. Siemenmarkkinoiden hallinta

5. Jälkisanat: Mitä olemme oppineet?

Lukemisen ja oppimisen iloa!

Luomuruoka ei suojaa syövältä

Yleisin luomuruuan ostamisen peruste on väite sen mahdollisesta terveellisyydestä siksi, koska luomussa ei käytetä synteettisiä kasvinsuojeluaineita yms kemikaaleja. On esitetty väitteitä, että kunhan pitkäaikaiseen seurantaan perustuvia tutkimuksia tulee, niin sitten asia varmistuu, mutta sitä ennen on hyvä varmuudeksi tuhlata rahansa luomuun, sillä eihän sitä koskaan tiedä.

No nyt tietää:

Luomuruoka ei pienennä naisen syöpäriskiä

 

Luomuruokaa syövät naiset sairastuvat yhtä paljon syöpään kuin muuta ruokaa syövät naiset, ilmeni brittiläisen Oxfordin yliopiston tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa.

Joitain erojakin löytyi, mutta johtuiko se ruuasta, onkin sitten toinen juttu:

Luomuruokaa syövien joukossa rintasyöpä oli hiukan yleisempää, mutta non-Hodgkin –lymfooman osuus oli heillä 21 prosenttia pienempi. Tautiin sairastui 133 luomua syövää naista ja 685 naista, jotka eivät syö luomua. 

Mutta kokonaisuudessaan syöpään sairastuneiden osuus oli kummassakin ryhmässä yhtä suuri, niin luomu ei tämänkään tutkimuksen jälkeen muuta sitä tilannetta, että luomuruuan lähes jokainen vaikutus on pelkän uskon varassa.

Eikä henkilökohtaisella uskolla, olipa se miten voimakas tahansa, näy olevan kuitenkaan mitään merkitystä, sillä luultavasti jokainen noistakin ihmisistä, jotka kertoivat luomua ostavansa, uskoivat ostavansa itselleen hiukan terveyttä, kun valitsivat kalliimman luomutuotteen.

Luomusta vihdoin luomua?

Luomutuotannolla on ollut tekeminen siinä, että valistuneet kuluttajat eivät olisi saaneet selville sitä, että luomu ei ole ollut koskaan luomua, eli noudattanut omia periaatteitaan, vaan luomu on ollut liki-luomu, vale-luomua tai melkein-luomua koko olemassaolonsa ajan.

Säädöksiä on pilvin pimein, joista selkeästi ymmärrettäviä jopa muutama ja sitten on poikkeuksia, sekä poikkeuksen poikkeuksia poikkeusten päälle, joilla luomuun on saatu sieltä ilkeän naapurin pahan aidan takaa apuja niin paljon kuin on tarvittu.

Nyt asiaan on vihdoin vuosikymmenien jälkeen jopa tulossa muutos, eli luomulta koetetaan ottaa pois erivapaudet, joilla esimerkiksi tavanomaisen tuotannon tuotantopanoksia on saanut luomussa käyttää, vaikka muuta yritetään leikkiä ulospäin.

Luomueläin on saanut syödä tavanomaisen tuotannon tuottamia rehuja, joiden tuottamisessa on käytetty hirvittävintä saatanaa nimeltään glyfosaatti ja niin edelleen. Jostain syystä tämä ei ole vienyt luomueläimien terveyttä, saatikka tuottajien terveyttä, mutta kuitenkin ulospäin leikitään, että glyfosaattia luomu ei suvaitse, koska se on kamala myrkky. No eipä tietenkään suoraan itse käytetä, mutta sellainen tuotantopanos on luomuun kyllä kelvannut, jossa sitä on käytetty, joten kaksinaamaisuus on luomutuotannossa huipussaan.

Mutta sellaista se on, kun koko korttitalo perustuu lähinnä mielikuviin, mutta mitään muuta taustalta ei löydy, jos mukaan ei lasketa luomun perustuksesta löytyviä steinerilaisia käsityksiä antroposofisine värityksineen pyhästä Maaäidistä ja hänen energioistaan.

EU-komissio haluaa eroon luomutuotannon poikkeuksista

 

EU-komissio haluaa yhtenäistää luomutuotannon sääntöjä luopumalla nykyisistä poikkeuksista, joita jäsenmaat ovat voineet myöntää tuottajille.

Tarkoituksena on vahvistaa kuluttajien luottamusta siihen, että luomutuotteet on todella tuotettu luonnonmukaisesti.

”Uudet yhtenäisemmät säännöt palvelevat sekä kuluttajien että luomutuottajien etuja”, maatalouskomissaari Dacian Ciolos vakuutti tiistaina Brysselissä.

Luomutuotteiden markkina on EU-maissa nelinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Alan nopea kasvu on houkutellut väärinkäytöksiä ja huijauksia, joita vastaan komissio haluaa nyt taistella.

Suurin muutos nykysääntöihin olisi vaatimus koko tilan siirtämisestä luomuun.

”Nykyisin Suomessa on paljon tiloja, joilla eläimet ovat tavanomaisessa tuotannossa ja pellot luomussa. Se ei tämän esityksen mukaan olisi jatkossa enää mahdollista”, MTK:n luomuasiantuntija Ilkka Pohjamo muistuttaa.

Muut tiukennukset koskevat esimerkiksi tavanomaisten siementen ja valkuaisrehun käyttöä luomutuotannossa.

Koko esitys on luettavissa täältä! <- klik

Mutta ne luomusta rahaa takovat bisnesmiehet pistänevät lobbausryhmänsä Brysseliin ja siellä tehdään selväksi se, että luomu ei pärjää ilman ulkopuolisia tuotantopanoksia, kuten ei ole pärjännyt tähänkään asti ja aluksi annetaan vaikkapa viisi vuotta aikaa saada homma toimimaan, sitten viiden vuoden päästä 10 vuotta, sitten 15 vuotta ja niin edelleen, kuten on käynyt tähänkin asti.

Mutta jos tuo toteutuu edes joiltain osin, eli vaikkapa siten, että tila ei enää saa olla osittain luomussa, niin sehän kyllä tarkoittaa sitä, että luomutuotanto romahtaa taas Suomessa jopa useiden  satojen tilojen lukumäärissä ja unelmat luomusuomesta ovat taas entistä kaukaisempia.

Suomessa luomu on ollut yllättävänkin suosittua karjatiloilla, tosin vain pellot ovat olleet luomussa ja tätä on harrastettu tietenkin tukien maksimoimiseksi ja jos tulee määräys, että koko tilan on oltava luomua, niin silloin nämä tilat palaavat takaisin kokonaan tavanomaiselle puolelle, eivät suinkaan luomuun.

Yksi vaatimus tuossa voisi selkeänä myös olla, eli se, että jos tila nauttii luomutukia, niin sitten myös tuotanto olisi myytävä luomuna ulos, eikä sitä saisi myydä tavanomaisena, kuten nyt tapahtuu jopa hyvin suuressa mitassa. Jos kerran luomutuet kelpaavat ja tuotanto on sertifioitua luomua, niin kyllä sitten pitäisi luomua saada myös tilalta ulos, tai muuten tuo touhu on jotain todella kummallista, mutta eipä tuo ole luomuliittojakaan yhtään haitannut, niin mitäpä siitä.

 

HS: Mikä erottaa luomun tavallisesta?

Hesari oli onnistunut taas julkaisemaan kokonaisen aukeaman kokoisen ilmaisen luomumainoksen, jutun muotoon puettuna, jossa lueteltiin erilaisia keinoja erottaa luomu tavallisesta:

HS-selvitys: Mikä erottaa luomun tavallisesta?

 

Paras keino tunnistaa luomu, on tietenkin katsoa kilohintaa, kuten heti jutun alusta kävi ilmi: 

Vantaalaisperheen ruokakassi kallistui kolmanneksen, kun äiti alkoi ostaa luomua

Tällaista ruokaa Luomuliitto haluaa teidän kaikkien lautaselle, sekä mukaan on saatu jopa poliitiikkoja, jotka kuitenkin toisaalla vinkuvat sitä, että ruoka on jo nyt liian kallista, kuten vaikkapa Vihreiden  Tarja Cronberg, joka vaatii lisää luomua joka paikkaan, mutta seuraavassa jutussa hän kertoo, kuinka ruoka on aivan liian kallista.

Joten voisikohan luomun Vihreä suurkuluttaja kertoa rehellisesti, että kummalla seipäällä hän oikeasti seisoo, rikkaiden luksusherkun seipäällä, vai onko hän oikeasti kiinnostunut siitä, että ihmisillä olisi varaa ostaa kotimaista ruokaa kaupasta?

Hesarin mukaan, joka perustuu luomua käyttävän perheenäidin omiin kokemuksiin, ruokakassi kallistui luomun myötä noin kolmanneksen, niin siihen nähden nämä luomuliittojen laskelmat siitä, kuinka luomuun siirtyminen ei nosta laskua juuri ollenkaan on taidettu tehdä jollain neuvostoliittolaisella taskulaskimella, jolla tehtiin myös Kylmän sodan kustannusten laskelmia!

Ja tuon Hesarin muun jutun sisältö on tiivistettynä tässä:

Säädös!

Luomutuotanto on vain kasa säädöksiä, joita noudattamalla tuote on luomua, eikä siinä mitään muuta taustalla ole.

Luomumaitoon ei saa laittaa d-vitamiinia, koska säädös! Luomussa ei saa käyttää järkeviä, nopealiukoisia lannoitteita, koska säädös! Luomussa ei saa käyttää hävikkiä pienentäviä säilöntäaineita, koska säädös! Luomussa satoja ei saa pelastaa kemiallisilla kasvinsuojeluaineilla, koska säädös!

Kansanterveyden kannalta on todella järkevää laittaa d-vitamiinia esimerkiksi maitoon, mutta koska pyhä Säädös määrää, luomu ei saa noudattaa kansanterveydellisesti järkeviä suosituksia.

Siitä luomun tunnistaa. Säädöksestä! Ei siihen olisi tarvinnut kokonaista aukeamaa tuhlata, ilmaiseen mainokseen.

 

Luomun ystävä uskoo salaliittoihin, kertoo tutkimus

Pieni tieteellinen välipala alkuviikkoon, eli Chicagon yliopistossa tutkittiin erilaisia terveyteen liittyviä salaliittoteorioita ja sitä, että kukapa niihin salaliittoteorioihin sitten uskoo, niin sieltähän löytyi yllättäen luomuruuan ystävät. Olipa yllätys:

Puolet yhdysvaltalaisista uskoo terveyden salaliittoihin – suomalaiset luottavaisempia

 

Yhdysvalloissa salaliittoteoriat kukoistavat ja miksipä eivät, sillä niillä tehdään paljon rahaa. Natural News ja vastaavat sivustot tuottavat joka päivä uutisia siitä, kuinka taas jokin salaliitto on paljastunut, joka on salannut jo kymmeniä vuosia jonkin yrtin  vaikutukset, joita vaikutuksia ovat tietenkin vaikkapa se, että yrtillä syöpä parantuu muutamassa viikossa, mutta ilkeät lääketehtaat eivät salli sitä.

Ja sitten tietenkin jutussa on linkki nettikauppaan, josta sitä yrttiä nyt sitten saa, noin 2000-6000 dollarin kilohintaan ja sosiaalisen median avustuksella juttu leviää kulovalkean tavoin, sekä huomattava määrä dollareita vaihtaa omistaa ja sitten voi vain kysyä, että missä ne ahneet ilkiöt sitten olikaan?

Kuten eräästä vastaavasta tiedeuutisesta hetki sitten paljastui, tilanne on sikäli vielä kimurantti, että kun ihmisille näyttää miten vahvat todisteet tahansa heidän salaliittojensa mielettömyydestä, he uskovat tämän jälkeen entistä kovemmin uskomuksiinsa, joissa ei ole mitään järkeä.

Minusta omituisinta näissä salaliittoteorioissa on aina se, että ne perustuvat yleensä sellaiseen omituiseen ajatukseen, että jokin ilkeä ja ahne firma voi rikastua suunnattomasti lisää tappamalla kaikki maailman ihmiset tai tekemällä heidät vaikkapa kyvyttömiksi lisääntymiseen, kuten Monsantonkin kohdalla väitteitä esitetään.

Kuka kumma sitä rahaa sitten firmalle tuo tulevaisuudessa, jos heidän tuotteensa tappavat asiakkaat, tai tekevät ihmiskunnan lisääntymisen mahdottomaksi?

Mutta jos salaliittoihin haluaa uskoa, ei välttämättä kannata vaivata päätään turhaan tyhjänpäiväisillä yksityiskohdilla, sillä siellä ne lentokoneet vain suhaavat taivaalla ja puskevat kemikaaleja päällemme, kun firmat koettavat päästä kiireellä eroon maksavista asiakkaista, eikä suinkaan saada niitä tänne lisää. Jos minä näkisin salaliiton, että firma X toimittaa Afrikkaan rikkinäisiä kondomeja, niin sen minä voisin jopa uskoa, sillä sehän toisi lisää maksavia asiakkaita tulevaisuudessa, ei suinkaan kaikkien naisten hedelmättömäksi tekeminen.

Luomuruuan ystävien palosta uskoa salaliittoihin lisää toisella kotimaisella täällä:

Conspiracy Theorists Are Huge Fans of the Local and Organic Food Movements

 

And what I found really surprising, the more conspiracy theories they believed in, the more likely they were to buy organic or farm-stand food. 

No minusta taas sellaisen viljelyideologian kannattajien usko salaliittoihin ei ole ollenkaan yllättävää, joka jo itse viljelyideologiana pitää sisällään kaikenlaista huuhaata, alkaen joistain fytoterapioista sekä homeopatiasta, ja jos kerran luomua ostavat ihmiset luulevat, että tukemalla viljelyä, joka romahduttaa sadot jopa yli puoleen tavanomaisen viljelyn sadoista voisi pelastaa ihmiskunnan ruokahuollon tulevaisuuden, niin eiköhän ole itsestään selvää, että heihin uppoaa aivan mikä tahansa!

Mutta uutista lukiessa voisi miettiä, että mistähän se Snelmann saikaan idean uudesta GMO-vapaa mainoskampanjastaan? Suomalaiset ovat tällä hetkellä paljon yhdysvaltalaisia luottavaisempia, mutta kuinka kauan?

Luomuruuan kiistelty terveellisyys

Ylen Aamu-tv tarjosi täysin kritiikitöntä luomumainosta vajaan kymmenen minuuttia ja äänessä oli Jaakko Nuutila, joka on viimeistelemässä väitöskirjaansa luomusta, jonka pitäisi taas kerran todistaa aukottomasti luomun terveellisyys. No saapas nähdä, kun sitä on moni yrittänyt, eikä kukaan vielä onnistunut. Tilanne on hieman sama noiden luomun ympärille kääriytyneiden terveysideologioiden kanssa, eli samanlaisia väitteitä kuulee niin homeopatiasta kuin vähän jokaisesta kristalli- ja kukkaterapiasta, kun kyselee oikeilta ihmisiltä, eikä vahingossakaan esitä mitään kritiikkiä. Kohta on tulossa, kohta kohta, kun maltatte vielä pienen hetken odottaa:

Luomuruuan kiistelty terveellisyys

 

Jaakon ympäripyöreitä, kierteviä ja kaartelevia kommentteja kuunnellessa voisi olla hyvä käydä läpi kattavasti se, mikä luomun terveellisyydestä jo tiedetään:

Nutritional quality of organic foods: a systematic review.

 

Mitään ei löydetty.

Nutrition-related health effects of organic foods: a systematic review.

 

Eipä vaikutuksia yleiseen terveyteen.

 

Little evidence of health benefits from organic foods, Stanford study

Little evidence of health benefits from organic foods, Stanford study finds - See more at: http://med.stanford.edu/ism/2012/september/organic.html#sthash.pbUooB8w.dpuf

 

Eipä juuri mitään eroa.

Jaakko kierteli ja kaarteli, sekä viritteli mielikuvia luomun puhtaudesta, sekä torjunta-ainepuhtaudesta, niin tässäkin hän unohti yhden merkittävän seikan: lähes jokaisessa tutkimuksessa, joka aiheesta on tehty, on tutkittu vain synteettisiä torjunta-aineita, niin tietenkään niitä ei luomusta juurikaan jääminä löydy, kun niitä ei saisi käyttää. Ne hyvin harvat tutkimukset, joissa on etsitty myös luomun sallimia myrkkyjä, ovat löytäneet niitä jopa 43 prosentista tutkituista luomutuotteista:

Organic Shmorganic

 

Tiede-lehti käsitteli asiaa jokin aika sitten:

 

Älä huoli torjunta-aineista

 

Jaakko Nuutila joutui harrastamaan sitä ainoaa ja oikeaa luomun mainosta, jolla sitä pystyy mainostamaan kuluttajille, eli luomalla turhia pelkoja ja koettamalla vihjailla jotain, mitä ei ole. Siinä ovat luomutuotannon valtit.

Koskapa Nuutilan vihjailut olivat mitä olivat, en minäkään voi malttaa olla käyttämättä taktiikkaa hyväksi ja kertoa vaikkapa Rotenonista, jota saa edelleen käyttää Euroopassa poikkeusluvalla luomutuotannossa hedelmien osalta, sillä rotenoni on kytketty vaikkapa Parkinsonin tautiin, mutta sepä ei luomutuotannon pykälien laatijoita tunnut yhtään häiritsevän. EU:n komission asetus sallii luomuun pitkän listan erilaisia myrkkyjä, vaikka kuitenkin koetetaan vihjailla luomutuotannon täydellisestä myrkyttömyydestä.

Ja sitten maku, kun siitäkin oli jotain puhetta. Luomun maku saadaan aikaiseksi siten, että kerrotaan tuotteen olevan luomua, niin sen jälkeen kuluttaja maistaa siinä vaikka mitä ihanuuksia, olipa se luomua tahi ei:

Onko luomu parempaa?

 

Mutta jos siellä lompakossa on liikaa täytettä, niin toki sen saa tuhlata valitsemallaan tavalla, valitsemiinsa tuotteisiin, mutta mitään sen kummallisempaa motiivia ei tarvitse koettaa väkisin keksiä. Siksi luomun osuus myynnistä on 1.6 %.

Luomuruuan terveellisyydessä ei ole mitään kiistanalaista, kuten ei ole homeopatiankaan tehossa, jos me pitäydymme tieteen näkemyksessä, emmekä jaarittele niitä näitä, kierrellen ja kaarrellen  ihmeellisiä mielikuvia luoden.

 

Luomulle 326 miljoonan tukipotti

Luomu on taas saamassa melkoisen tukipotin, etenkin jos sitä vertaa siihen, että mitä sillä rahalla todellisuudessa tulee saamaan ja miten paljon jo nyt on tuotantoa luomussa tuottamatta yhtään mitään:

Luomutuotannon tukeen tulossa 326 miljoonan euron tukipotti

 

Onhan se positiivista, että johonkin on syytää rahaa mieltä vailla, ilman että sen suosimisesta on osoittaa edes yhtä hyötyä.

Tietenkin voisi kysyä, että montako vanhusta hoidettaisiin kotona tuolla rahalla, tai montako lastentarhanopettajaa saisi lisää päiväkoteihin, jotta ryhmäkokoja voitaisiin pienentää, mutta päivän trendi on nyt tämä, että meidän pitää koettaa väkisin nostaa luomun suosiota hyvin isolla rahalla, kun se ei muuten onnistu.

Viime vuosi paljasti, että luomun joutsenlento on taas ohi ja luomun myynti nousi prosenteissa juuri sen verran kuin mitä ruuan hinta nousi prosenteissa, joten siitä nyt luulisi jokaisen kykenevän tekemään tarvittavat päätelmät, mutta ei vain onnistu.

Jo nyt tuotannosta on 9 prosenttia luomusta ja myynnistä on luomua noin 1.6 %, niin miten kyseiset virkamiehet eivät osaa päätellä tuosta yhtään mitään? Minusta kysyntä ja tarjonta ovat sellaisessa epäsuhdassa, että tarjontaa voisi vähentää huomattavasti, jotta se olisi edes jossakin suhteessa kysyntään.

Mutta ei meillä taida kuitenkaan kovin huonosti mennä, jos meillä on rahaa 326 miljoonaa heitettäväksi kaivoon tuosta vain?

Viime vuonna luomuun tuhlattiin jo 30 miljoonaa euroa ylimääräistä ja mitäpä sillä saatiin, voisi poliitikoilta kysyä, mutta vastausta lienee aivan turha odottaa, sillä kun päättäjät luulevat jotakin asiaa trendiksi, niin tosiasiat eivät silloin paljoa kiinnosta.

Seuraavan kerran kun koetatte saada aikaa paikallisesta terveyskeskuksesta tai istutte 8 tuntia yhteispäivystyksessä, koska valtion säästöt ovat taas vieneet muutaman työntekijän teitä palvelemasta, niin ehkäpä sillä hetkellä tulee ajatelleeksi sitä, että raha ei kasva puussa ja jonnekin annettu satojen miljoonien potti on jostain pois.