Luomu on hurja trendi?

Menneiden luomupäivien jälkeen on hyvä katsella hiukan sitä, mistä on taas siellä puhuttu:

Luomu - kysyntää on!

18 % johonkin kyselyyn vastanneista ilmoittaa ostavansa luomua aina, hinnasta viis. Se on hyvä, että joillakin on rahaa.

Sitten todetaan se markkinamiehen viisaus, eli ihmisten pelkoja ja huolia kannattaa käyttää markkinoinnissa hyväksi, sille se myy. Pelkäävä ihminen on paras asiakas, etenkin jos saadaan pelkäämään aiheetonta, sillä silloin tuotetta voi myydä pelkillä mielikuvilla, ilman mitään todellista.

Jos kaupungeissa asuvat nuoret naiset pelkäävät kaikkea mahdollista enemmän kuin muu väestö, sitä kannattaa hyödyntää ja sitä pelkoa kannattaa ruokkia. Siksipä luomumainonnassa hoetaan sanoja "turvallisuus, terveellisyys, puhtaus ja lisäaineettomuus" aina kun se on mahdollista, vaikka tutkimusten mukaan luomutuote ei ole mitään niistä, verrattuna tavanomaiseen tuotteeseen, vaan ainoastaan paljon kalliimpaa.

Esimerkiksi lisäaineettomuus kierretään siten, että valmistaja laittaa luomutuotteen kylkeen Johanneksenleipäpuujauhe, jolloin se ei kuullosta lisäaineelta ollenkaan, mutta tavanomaiseen tuotteeseen pistetään E410, joka on sattumalta sama lisäaine.

Ja sitten se luomun hurja myynti, sillä hurjaahan sen pitää olla, koska on kaupunkilaisten megatrendistä kysymys:

Luomutuotteiden myynti S-ryhmässä 1-10/2012.

- 1.5 % ja pääkaupunkiseudulla 2.6 %.

Kotimaisen luomun osuus oli 68 %.

Kertaamme nyt vielä muutamia tosiasioita. Suomen tuotannosta on luomussa 9 %. Elintarvikemyynnistä osuus on siis 1.5 %, joista ulkomaista 32 % ja kotimaista 68%.

Miksi meidän pitäisi lisätä luomutuotantoa?

Eikö 9 prosentin tuotanto-osuuden luulisi olevan aivan riittävä suhteessa luomun hurjaan myyntiin?

Mutta valitettavasti luomun ihmeelliset säännöt ja modernien keinojen puolijärjetön vastaisuus tekevät sen, että sadot romahtavat ja jotta 1.5 % hurjaan myyntiin saataisiin tavaraa, tulisi tuotannossa olla ainakin 20 %, jotta pieni osa kaupunkilaisista saisi kaipaamiaan trendiherkkuja kauppaansa.

Kauppias, kuten S-ryhmä, rakastaa luomua, sillä luomu tarkoittaa parempia katteita ja kaupalle enemmän rahaa. Emme voi syödä enempää mitä kykenemme sisäämme ahtamaan, mutta sen syötävän voimme aina ostaa paljon kalliimpana versiona, kuten luomuna.

Lapsiperheet turvautuvat ruoka-apuun

Tässäpä jälleen uutisia heille, jotka välttämättä haluavat muuttaa ruokatuotantomme sellaiseksi, että ruuan hinta kaupassa nousee n. 20-30 %, vähintään.

Leipäjonokävijät: Ruoka-apu välttämätöntä pärjäämiseksi

 

Pääkaupunkiseudun lapsiperheet turvautuvat ruoka-apuun

 

Kysymys kuuluu, että olisiko parempi vaihtoehto pistää kunnissakin ne sadattuhannet eurot, kenties miljoonat, joilla nyt tuetaan mm. homeopatiaan turvautuvaa maanviljelyideologiaa, johonkin oikeasti hyödylliseen ja tarpeelliseen toimintaan, jotta vaikkapa nykypäivän oikeista ongelmista päästäisiin eroon?

Kannattaisiko valtion pistää ne kymmenet - sadat miljoonat eurot, joilla nyt tuetaan mm. homeopatiaan turvautuvaa ruokatuotantoideologiaa, johonkin sellaiseen toimintaan, joilla saataisiin 2000-luvun yhä paheneva köyhyysongelma kuriin vauraassa länsimaassa? Vai heitetäänkö rahaa edelleen kankkulan kaivoon, tuottamattomaan maanviljelyyn, jonka suosiminen pahentaa köyhimpien ihmisten elämää entisestään nostamalla tolkuttomasti ruuan hintaa?

Mutta onneksi on ihmisiä, joille raha ei ole mikään ongelma ja sitä voidaan surutta laittaa aivan mihin tahansa, jotta velkavetoinen kulutusjuhla voi jatkua.

Kolmannes leipäjonon asiakkaista lapsiperheitä

 

Brändityöryhmän visiot tulevat pidentämään näitä jonoja aika paljon, mikäli toteutuvat. Toivottavasti eivät toteudu.

 

Luomulannoitteissa kolia ja salmonellaa

Turun Sanomat kirjoittaa tänään luomutuotannon lannoiteongelmista:

Luomuviljelyn lannoitteissa salmonellaa

 

Luomutuotantoon soveltuvista lannoitteista löytyy jatkuvasti kolibakteereita ja salmonellaa. Myyntikiellon on saanut vuosittain 5–11 prosenttia tutkituista eristä.

– Orgaaniset lannoitteet kuten jätteistä kompostoidut valmisteet soveltuvat usein käytettäväksi luomuviljelmillä, mutta valitettavasti niiden hygieniassa on ongelmia, sanoo Eviran ylitarkastaja Arja Vuorinen.

 

Toivottavasti asiasta ei koidu ongelmia lopputuotteeseen.

Suunta vaikuttaa kuitenkin olevan parempaan päin. Valvottu näytemäärä väheni viime vuonna 27 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tuolloin kiellettäviä valmisteita löytyi 6,6 prosenttia. Vuoden 2009 valvonnassa niitä oli 11,5 ja vuoden 2008 valvonnassa 10,3 prosenttia.

Tuota en nyt oikein ymmärtänyt, sillä eikös tuossa kerrota, että valvottavien näytteiden määrä väheni 27 % edellisestä vuodesta, niin ei siitä silloin käsittääkseni voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että tilanne on mennyt parempaan päin. Ja miksi valvontaa ja näytemäärää on vähennetty noin paljon?

Vai tarkoitettiinko tuossa sitä, että valvotuista näytteistä ongelmien määrä väheni 27 %?

Asia selviää varmaan lehdestä, jos sen joku käsiinsä saa ja lukemaan pääsee.

Vihreä Lanka tutki: Luomuviinaa ei erota tavallisesta

Jälleen kävi sokkotestissä luomulle ohraisesti:



Kirkkaasti luomua

 

Maahantuojat arvioivat Vihreälle Langalle luomuviinojen menekin olevan varsin vaatimatonta. Maahantuojat kuitenkin uskoivat, että niille on tilausta.

Onhan niille tilausta niin kauan, kuin luomu on trendi ja joku on valmis maksamaan luomuideologiasta extrahintaa.

”Myynti on ollut hyvää ja kehittyvää mutta lopullisen, optimaalisen hintapisteen löytäminen tuotteille on vaatinut kokeilua. Suomalainen kuluttaja on varsin hintaherkkä. Ostaja valitsee luomutuotteen, kun hintaero ei ole suuri, ja näin ollen tuotteen ’luomuus’ nousee lisäarvotekijäksi”, sanoo luomuvodkaa ja -konjakkia maahantuovan Vinetumin Timo-Pekka Karejärvi.

 Osa ostajista valitsee luomun, jos hintaero ei ole suuri ja hyvin pieni osa ottaa luomun hinnasta välittämättä. Sellaiselle ihmiselle, jolle tuotteen hinta ei merkitse mitään, voi toisaalta myydä ihan mitä tahansa, jos sen brändää hyvin. He ovat heitä, jotka haluavat erottua meistä muista, köyhistä.

Mutta sitten se osio testistä, joka kertoo luomusta taas enemmän kuin tarpeeksi:

Eniten pisteitä sai tavanomainen suomalainen viina, jota tosin testaajat sokkona luulivat useimmiten luomutuotteeksi.

Vähiten pisteitä sai kotimainen luomuviina, jonka tosin testaajat luulivat useimmiten olevan ei-luomua.

Tiukasti häntäpäässä oli ranskalainen luomuviina ja koska Alkossa ei ole kuin yksi ranskalainen luomuviina, niin tiedämme merkin ja on outoa, että vaikka ranskalaiset ovat markkinoiden ykkösiä Superpremium-vodkamarkkinoilla, niin tämä valmistaja ei kykene sokkotestissä menestyvää luomuvodkaa valmistamaan.


Laadukkaan premium-viinan/vodkan valmistaminen ei ole tänä päivänä rakettitiedettä, vaan se tarvitsee laadukkaan raaka-aineen, tislauksen sekä hyvän suodatuksen ja sen jälkeen meillä on viinaa, joka on pehmeää, eikä aiheuta suuresta alkoholipitoisuudesta huolimatta juojassa edes pientä irvistystä.

Alatteko ymmärtää sen, miksi elintarviketeollisuus rakastaa luomua? Olipa tuotteen laatu mitä tahansa, kuluttajat maistavat luomun paremman makuiseksi kuin mitä se todellisuudessa edes on.

Kun menemme sokkotestiin, niin testaajat pitävät sellaista tuotetta luomuna, jonka he maistavat parhaimman makuiseksi, olipa se luomua tai ei ja vähiten heitä miellyttävän tuotteen he mieltävät tavanomaiseksi.

Koskahan valveutuneet kuluttajat ymmärtävät pelin hengen?

Mutta ideologisista syistä luomuviinaa ostava voi lohduttautua sillä, että peltopinta-alaa tarvitaan hyvin paljon enemmän, jotta saadaan kauppaan litra luomuviinaa, kuin tavanomaista viinaa. Mutta kiittääkö luonto, on taas toinen tarina.

Luomu ja karppaus ovat jo so-last-season

Jopas kuuluu uutisista kummia, sillä luomun, tuo median viime aikaisen lempilapsen todetaan olevan jo auttamattomasti pois muodista, oikein kahdessa uutisessa:

Karppaus meni jo – nämä ovat kuumimmat ruokavaliotrendit nyt!

 

Luomu ja karppaus ovat jo so-last-season, ja niiden sijasta suositaan gluteenittomuutta ja lisäaineettomuutta. Luomun ja karppauksen suosio lähti laskusuuntaan jo viime vuonna. Niiden tilalle tulivat ruokavaliotrendien mekasta San Franciscosta lisäaineettomuus ja gluteenittomuus.

Tällaisia ne ruokatrendit tapaavat olla, mutta itse en usko, että luomun suosio Suomessa heti lopahtaa, vaan täällä se ehkä vielä hieman aikaa nousee, kunnes romahtaa taas kuten kävi viimeksikin, 2000-luvun alussa.

Varmaan tämä on yksi syy, että tuottajia saadaan hyvin nihkeästi mukaan 1920-luvun viljelymetodeihin, koska he tietävät buumin kestävän aikansa ja sitten kansa etsii jotain muuta.

Ja tässä vielä Aamulehden versio aiheesta:

Karppaus ja luomu menivät jo - Mitä tuli tilalle?

 

Ruokavaliomuoti vaihtuu aivan kuten vaatemuotikin. Jos suosit edelleen luomua ja karppausta, olet auttamattomasti jälkijunassa ruokavaliotrendien kanssa.

Ei ole helppoa olla trendikäs ja siksipä ehkä kannattaa tukeutua järkeviin viljelymetodeihin, jotka tuottavat ruokaa kansalle, eikä olla niinkään kiinnostunut siitä, mitä elintarviketeollisuus keksii seuraavaksi meidän rahojemme varalle. Luomukin on vain elintarviketeollisuuden nostama trendi ja kun elintarviketeollisuus hylkää sen ja siirtyy seuraavaan trendiin, luomu kutistuu taas siihen osaansa, jonka se ansaitsee tuottamattomana, osin taikauskoisena viljelyideologiana, kuten biodynaaminenkin viljely.


Jos S-ryhmä ja Kesko ei olisi innostunut luomusta, luomutiloja olisi muutama prosentti kaikista  ja luomun osuus myynnistä pyörisi jossain nollan ja yhden prosentin välissä. Mutta ne innostuivat luomusta nähdessään siinä kaupallista potentiaalia, jonka avulla saadaan ihmisille myytyä kalliimpaa ruokaa ja kun se innostus lakkaa ja uusi trendi nähdään kaupallisesti parempana, luomu hylätään samalla hetkellä.

Tällaista se peli vain on, vaikka useat haluaisivat uskoa sen olevan jotain muuta.

Onko luomu parempaa?

Aiemmin mainitsemani Tiede-lehden luomujuttu on ilmestynyt kokonaisuudessaan nettiin luettavaksi ja sen löydätte täältä:

Onko luomu parempaa? 

 

Jutussa oli puutteensa, vaikka sen suhteen, että luomun satoisuutta olisi voinut tiukemmin käsitellä Suomen toteutuneiden satojen tasolla, sillä ne löytyvät satotilastoista.

Luomulihajalosteissa saa käyttää natriumnitriittiä tai kaliumnitraattia ehkäisemään ruokamyrkytyksiä aiheuttavien bakteerien kasvua, mutta vain puolet tavanomaisesta määrästä. Muut säilöntäaineet ovat kiellettyjä. Tästä syystä luomu­elintarvikkeet pilaantuvat nopeammin kuin tavanomaiset.

Tässäkin olisi ollut hyvä paikka kyseenalaistaa se, pitääkö niitä säilöntäaineita pelätä niin, että ne kaikki kielletään, paria lukuunottamatta ja siihen pohdiskeluun olisi voinut ottaa vauhtia vaikkapa täältä:

Mahasyöpä Lääkärikirja Duodecim

 

Mahalaukunsyövät ovat vähentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana rajusti. Arvellaan, että vähentyminen johtuu muun muassa ruoan säilöntämenetelmien ja hygieniatason parantumisesta. Vähenemiseen on myös vaikuttanut mahalaukun helikobakteeri-infektioiden väheneminen yleisen hygienian parantumisen myötä.

Jos ruuan moderneilla säilöntämenetelmillä on tällaisia vaikutuksia, niin miksi jotkut taistelevat niitä vastaan lähes uskonnollisella kiihkolla? Eikö kannattaisi ottaa ensin tosiasioista selvää ja perustaa mielipiteensä vasta sen jälkeen?

 Cornellin yliopiston Jenny Wan-chen Leen mukaan luomua ympäröi nykyään jopa sädekehä. Hän pisti ruokakaupassa kävijöitä vertailemaan tavanomaisia ja luomutuotteita. Luomu voitti paitsi maussa myös terveellisyydessä: koehenkilöt uskoivat luomutuotteen sisältävän enemmän tärkeitä ravintoaineita ja vähemmän kaloreita kuin tavallinen. He eivät kuitenkaan tienneet, että testatut vaihtoehdot olivat kaikki samaa sorttia.

Näin helppo on ihmistä huijata, kun hänet pistetään uskomaan jotain.

Akatemiapalkinnot jaettu

Suomen Akatemia jakoi perjantaina 9.11 akatemiapalkinnot ja koskapa palkintojen saajat tutkimuksineen koskettavat läheisesti myös ruokatuotannon huolia sekä murheita, niin mikäpäs on tällaisesta tiedottaa.

Vuoden 2012 Akatemiapalkinnot Anna-Liisa Laineelle ja Mari Sandellille

 

Laine tutkii Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksella, miksi kasvitaudit esiintyvät siellä missä esiintyvät ja miksi niiden isännilleen aiheuttama haitta vaihtelee niin paljon: ”Tämän ymmärtäminen on tärkeää niin ihmisten terveyttä uhkaavien tautien vuoksi kuin maataloudessa, missä kasvitaudit aiheuttavat vuosittain valtavia satotappioita. Itse lähestyn aihetta perustutkimuksen kautta ja tutkimuskohteeni on Ahvenanmaan kuivilla kedoilla kasvava heinäratamo (Plantago lanceolata) ja sitä infektoiva härmäsieni (Podosphaera plantaginis)”, Laine kertoo.

Näin asia tahtoo oikeassa elämässä olla, eli kasvitaudit ovat todellakin hyvin vakava uhka ruuan alkutuotannolle ja niitä vastaan pitäisi käydä tinkimätöntä taistelua. Viljelykasvit ovat aika heikoilla tuossa kilpailussa.

Sitten on tietenkin ideologioita, ideologisia tuotantotapoja, joissa kasvitauteja kutsutaan luonnon monimuotoisuudeksi ja niitä vastaan nostetaan kädet pystyyn, sekä annetaan tautien tuhota satoja tai pilata satojen laatu.

Nyt kun luomuinstituutti on saatu perustettua Mikkeliin, tosin vielä ilman rahoitusta ja johtajaa, toivottavasti alamme saada myös laadukasta luomututkimusta luettavaksi, vaikkapa kasvitautien torjunnasta luomutuotannossa, eikä vain fraaseja siitä, että pitäisi kyllä tutkia, mutta kun kukaan ei tutki.

Epäreilun kaupan moittimiskampanja

Savon Sanomat uutisoi kotimaisten tuottajien tulevasta tempauksesta Kuopion torilla:

Kilo nautaa alle 3 eurolla ja sikaa 1,5 eurolla!

 

Ensi viikon keskiviikkona Kuopion torilla on myynnissä taatusti kaupungin halvimmat lihat. Asialla ovat pohjoissavolaiset maanviljelijät, jotka myyvät tuottajahintaan naudanlihaa, sianlihaa, luomukananmunia ja luomuruisjauhoja.

Käytännössä se tarkoittaa, että naudanlihan hinta jää alle kolmen euron kilo ja sianlihasta ei tarvitse maksaa kuin 1,5 euroa kilolta.

Tilaisuus alkaa kello 10. Se on osa viljelijöiden valtakunnallista epäreilun kaupan moittimiskampanjaa, jolla tuottajat haluavat kertoa, että ruokaketjussa he tekevät eniten, mutta saavat vähiten.

Mitenkäs se menikään, että pitää vain kaikkien ostaa enemmän luomua, niin sitä alkaa sitten saada paljon halvemmalla. Keneltäköhän se halpa hinta otetaan, sillä ei se halpane siten, että se ei olisi joltain pois. Kapitalismi ei toimi niin.

Olisiko luomun kannattanut antaa olla omassa ekolokerossaan, eikä tehdä siitä halpabulkkia, jota  markkinoilla on aivan tarpeeksi?

Statusta heille, joilla on siitä varaa maksaa.

 

Taikausko hävisi Kaliforniassa!

Kaliforniassa on pitkään väännetty kättä siitä, että geenimuunnellut tuotteet pitäisi merkitä kaupoissa, tosin syystä, joka ei ole mitenkään tieteellisesti perusteltavissa. Asiaa on perusteltu lähinnä sillä, että kuluttajilla pitää olla oikeus tietää asiasta.

Kaliforniassa on käyty myös mittava pelottelukampanja geenimuunneltua ruokaa vastaan ja lukemattomia urbaanilegendoja on kierrätetty yhä uudelleen ja uudelleen, ilman järjen häivääkään.

Geenimuuntelun taikauskoiset vastustajat ovat kovasti hehkuttaneet lain lähes varmaa läpimenoa, sillä niin vaarallista, tekaistujen todisteiden mukaan, geenimuunneltu ruoka kuulemma on.

No toisin kävi:

California Fails to Pass GM Foods Labeling Initiative

 

Kuten jo aiemmin uutisoin, saattoi uusin tekaistu, tieteen kaapuun puettu gmo-pelottelu jopa toimia itseään vastaan ja pisti pisteen tälle hölmöilylle.

 

Lisäksi geenimuuntelun vastustajat toivoivat asian johtavan ns. lumipalloefektiin, eli jos Kaliforniassa saadaan pallo pyörimään, se tulee sitten kasvamaan sellaisiin mittoihin, että osavaltio toisensa perään hyväksyy saman lain, toistensa imussa.

Koko hässäkkä ei ole perustunut tiedettyyn tietoon, tieteeseen enää pitkiin aikoihin, vaan asia on muuttunut täysin poliittiseksi peliksi, mutta onneksi järki kuitenkin voitti kaiken kähminnän ja taikauskoisen sähellyksen.

Geenimuokattu tomaatti teki terveemmäksi

Seuraava tuore uutinen  Tiede-lehden palstalta tarjoilee aivan loistavan uutisen, joka kertoo meille tiedon ja faktoihin nojautuvan maailman mahdollisuuksista.

Geenimuokattu tomaatti teki terveemmäksi

 

Kalifornialaisen UCLA:n yliopiston tutkijat ovat kehittäneet geenimuunnellun tomaatin, joka teki sitä syöneet hiiret terveemmiksi.

Geenimuokkauksella tomaatti saatiin tuottamaan peptidiä, joka jäljittelee elimistössä niin sanotun hyvän kolesterolin sisältämää ApoA-1-peptidiä. Tutkijat ruokkivat tällä tomaatilla hiiriä, joilta puuttuu kyky poistaa huonoa ldl-kolesterolia verestä, minkä vuoksi eläimillä esiintyy tulehduksia ja verisuonten rasvoittumista.

Mutta koska tällaisen tuotteen saaminen markkinoille on äärettömän kallista, sekä vaikeaa, kiitos tieteenvastaisten änkyräpiirien, saanemme nauttia tästä tomaatista vain uutisten välityksellä useita vuosia.

Tomaattiateriat tuottivat tulosta. Kuivattua ja jauhettua tomaattia popsineilla eläimillä esiintyi harvemmin tulehdusta, ja niiden verisuoniin kertyi vähemmän plakkia.

"Löysimme uuden käytännöllisen tavan valmistaa peptidiä, joka toimii kuin hyvän kolesterolin pääproteiini mutta joka on monta kertaa tehokkaampi ja jonka voi nauttia syötävän kasvin mukana", kertoi tutkimusjohtaja Alan M. Fogelman UCLA:sta Yhdysvaltain sydäntutkijoiden yhdistyksen kokouksessa.

Kaikenlaista taikauskoa luonnonmukaisuuden parantavasta voimasta tai tontuista ja maahisista ihmiset kyllä iloiten tervehtivät ja kannattavat, mutta kun tiede tekee jotain konkreettista, johon luultavasti järkevällä politiikalla jopa köyhillä olisi varaa, se hautautuu nykyisen "henkisen ilmaston" ansiosta tutkimuskeskusten pöytälaatikoihin pölyttymään jopa vuosikymmeniksi. Kunnes jokin kaunis päivä henkinen ilmastomme on sellainen, että näistä asioista pystyy suurelle yleisöllä ääneen puhumaan, ilman jonkin itseoppineen "new age asiantuntijan" vääristelyjä.

 

Meediot - tieto on pois muodista!

Koska ruoka-asiat ovat olleet hieman kortilla, otetaanpa toinen aihe kevyeen käsittelyyn.

Kuten olemme maataloudesta ja sen tulevaisuuden näkymistä todenneet, tietoon ja todistettuihin faktoihin perustuvat asiat ovat tämän hetkisessä henkisessä ilmastossa pahasti pois muodista ja kaiken maailman hömppä sekä humpuuki on vallannut markkinoita kiihtyvällä vauhdilla.

Miksi faktoja on vaikea myydä? Miksi tieteellinen tieto aiheuttaa useissa ihmisissä ilkeitä värinöitä ja  ajatuksia sen mahdollisesta epäpätevyydestä ilmoittaa meille luotettavasti se, miten asiat ovat?

Valitettavasti myös meidän rahoillamme pyöritettävä Yleisradio on ottanut haasteekseen tuottaa markkinoille ehkä kammottavinta epätieteelllistä soopaa, mitä olen pitkiin aikoihin nähnyt:

Meediot 

 

Ohjelma on Ylen Areenassa otsikon "Dokumentit ja fakta" -otsikon alla.

Koska kyseessä on Yleisradion mielestä dokumentti, joka sisältää ilmeisesti faktatietoa, se käsittelee  muutamaa kolmikymppistä naista, joilla on hyvin suuri halu uskoa, että he kykenevät ottamaan yhteyttä tuonpuoleiseen ja näkevät asioita ennalta! On mukaan toki tasa-arvon nimissä päässyt muutama mieskin, mutta ainakin ensimmäisen jakson perusteella vahvasti sivuosaan.

Siis hyvää päivää ja kiitos vain kovasti, arvoisa verorahoin ylläpidettävä Yleisradio, että käytätte minunkin rahojani tuollaiseen käsittämättömään potaskaan!

Sarjassa naiset lähtevät Meedio-kurssille, joilla on paljon muitakin huuhaahumpuuki-uskovaisia sopertelemassa käsittämättömyyksiä.

Onhan se hienoa oppia, että ruuhkaisella parkkipaikalla tyhjän ruudun saa helpommin, kun pyytää enkeleiltä apua ja hepä nopsasti järkkäävätkin asian. 

Onneksi asiakasturva tässä hölmöilyssä on hyvällä tolalla, sillä nämä meediopalvelijat ovat vastuussa myös henkimaailmaan, joten asiakkaan tyytyväisyys on taattu korkeilla panoksilla.

Tällaista meno on 2010-luvun Suomessa ja sitä tarjoilevat ihmiset, jotka ovat käyneet kovasti kehutun peruskoulumme ja heidät on siellä opetettu lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan ja toivottavasti myös kriittinen ajattelu otettaisiin opetussuunnitelmiin, ennen kuin on myöhäistä. 

Katsastin netin sisältöä tästä henkisestä kehityksestä, maahengistä, luonnon hengistä, tontuista sekä maahisista ja jostain mystisestä syystä luomuruoka on kovasti tonttujen, maahenkien, maahisten, joulupukkien ja muiden satuolentojen suosiossa.

Äitimaa Keskus - Luonto, Hyvinvointi, Henkinen tietoisuus ja niin edelleen

Siellä ovat enkelit, noidat, astrologia, homeopatia, kristallikulhomusiikit sekä luomu sulassa sovussa keskenään ja jostain syystä minun mielestäni luomu tuonne oikein hyvin sopiikin, kaiken muun vertaisensa joukkoon.

Mutta pitääkö meidän todellakin tukea tuollaista verorahoin, vai voisivatko tonttuihin, joulupukkiin, maahisiin, astrologiaan ja luomuun uskovat itse kustantaa omat taikauskohupinsa?

Ylen sarjaa katsellessa minusta alkoi tuntua hieman siltä, että ehkäpä näitä sarjan tai Äitimaa-keskuksen meedioita oli konsultoitu silloin, kun brändityöryhmän visiot maataloutemme tulevaisuudesta löytiin lukkoon, sillä lähes samanlaista tuubaa sieltäkin tuli, tosin hieman paremmin markkinoituna, mukajärkevimmin mielikuvin varustettuna.

Luomutuotanto lisääntyy

Yle uutisoi luomuhehtaarien lisääntymisestä Etelä-Pohjanmaalla:

Luomutuotanto lisääntyi eniten Etelä-Pohjanmaalla

 

Toivottavasti tämä kehitys sitten näkyy myös kauppojen hyllyillä, eikä vain numeroina tilastoissa. Kuluttajille on vakuutettu, että tuotannon lisääntyminen tuottaa halvempaa luomua hyllyille, jota riittää kaikille, eikä ulkomaista tarvitse enää ostaa tai tuoda maahan, niin ollaanpa tarkkana siellä hyllyjen välissä ja katselkaa, toteutuvatko nämä visiot.

Luomutuotanto on kasvanut vuonna 2012 reilusti koko Suomessa, mutta suhteellisesti eniten kasvua on ollut Etelä-Pohjanmaalla. Luomutilojen määrä on kasvanut tänä vuonna 16 prosenttia. Luomupellon viljelyala on kasvanut 20 prosenttia.

Näitä hehtaareita on aikaisemmin tullut etenkin tuonne Pohjois-Karjalaan yms seuduille, jotka eivät välttämättä ole olleet tunnettuja siitä, että niiden olosuhteet olisivat esimerkiksi viljan viljelylle otolliset, niin josko luomu alkaisi saada paljon kaivattuja tuloksia nyt, kun myös hieman hedelmällisimmiltä alueilta viljelyä siirtyy luomuun. Sen näemme vuoden 2013 tilastoista, jotka julkaistaan keväällä vuonna 2014, jos jaksamme odottaa.


Uutisissa on kirjoitettu lähinnä siitä, miten paljon uusia tiloja on siirtynyt luomuun, mutta luopuneiden määrästä ei ole ollut ensimmäistäkään sanaa. Eviran ennakkotilasto 1.9.2012 kertoo, että uusia luomutiloja on todellakin ennätysmäärä, eli 364 kappaletta, mutta kuitenkin tästä  tuotantotavasta on samaan aikaan luopunut 109 kappaletta tiloja.

LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2012 Ennakkotietoja

 

Osa on eläköityviä, lopettavia tiloja, mutta saattaa siellä joukossa olla sellaisiakin tiloja, joilta on keinot loppuneet määrättyjen luomun ongelmien kohdalla.

Edellisen luomubuumin hiipumisen jälkimainingeissa vuonna 2006, kokonaista 463 luomutilaa iski jostain syystä hanskat tiskiin.