MAKSUMUURI - Onko luomu oikeasti parempaa?
Veronmaksaja on jo nykyisellään mukana, sillä luomuun saa korotetut maataloustuet. Ne maksoivat viime vuonna 30 miljoonaa euroa. Valtio myös tukee esimerkiksi Luomuliiton toimintaa. Ja kun maatalousneuvonnasta on leikattu, luomuneuvonnan määrärahat on säilytetty ennallaan.
30 miljoonaa euroa tuntuu tietenkin pieneltä rahalta, jos lukee vaikkapa talousuutisia, sillä miljardi (= 1000 miljoonaa) alkaa olla sellainen pienin yksikkö, jota siellä käytetään, mutta silti 30 miljoonaa euroa on sellainen summa, että sillä palkattaisin huomattava määrä kouluavustajia, tai jopa keittäjiä kouluun tekemään yksilöllistä kouluruokaa nirsoille lapsille sen sijaan, että isot teollisuuskeittiöyksiköt vääntävät teollisuusruokaa ylisuurissa tehdasolosuhteissa, koko ajan vähenevällä henkilökunnalla.
Sillä voisi saada muutaman lääkärin maaseudulle, tai sillä voisi saada vaikkapa ylisuuriin päiväkoteihin muutaman koulutetun lastentarhaohjaajan lisää, mutta olemme äänestäneet eduskuntaan viisaita puolestamme päättämään asioita ja näin he ovat viisauksissaan päättäneet.
Olemme siis trendikkäästi päättäneet sijoittaa 30 miljoonaa euroa luomutuotannon tukemiseen ja mitäpä me sillä saamme?
Kaupassa ruuan hinnasta kiinnostuneet tietävätkin, että satsaamalla 30 miljoonaa euroa ylimääräistä luomutuotannon tukemiseen, saamme huomattavan paljon tavanomaista ruokaa kalliimpaa ruokaa, mutta tietenkin jos lompakossa on muutakin kuin ilmaa, ei se ole ongelma.
Sitten tiedämme, että tavanomaisen maatalouden neuvontaa on vähennetty, mutta luomutuotannon neuvonnan määrärahoja ei ole leikattu, joten tämänkin pitäisi näkyä jossain, eli vaikkapa sadoissa, olisi sellainen maalaisjärkinen havainto, jota vaikkapa Osmo Rauhalakin peräänkuuluttaa mainioissa jutuissaan, joten maalaisjärkisesti asiaa kannattaa lähestyä satotilastojen kautta:
Luomusatotilasto
- Luomuviljaa tuotettiin yhteensä 83 miljoonaa kiloa. Määrä on 2,2 % Suomen koko viljantuotannosta.
- Luomuvehnän sato oli 15,3 miljoonaa kiloa eli 1,7 % koko vehnäntuotannosta.
- Luomurukiin sato oli 5,1 miljoonaa kiloa eli 7,8 % koko rukiintuotannosta. Luomuohran sato oli 6,6 miljoonaa kiloa eli 0,4 % koko ohrantuotannosta.
- Luomukauran sato oli 38,6 miljoonaa kiloa eli 3,5 % koko kaurantuotannosta.
Vehnää viljellään kilollisesti eniten, mutta prosentuaalisesti sen osuus on mitätön, mutta otamme senkin mukaan vertailuun ja lisäksi kaksi prosentuaalisesti suosituinta luomuviljelykasvia, eli rukiin ja kauran..
Ensin satotilastoista luomun vaikutus hehtaarisatoihin vehnän osalta prosenteissa. Ensin vuosiluku 06, 07 jne ja sitten ero tavanomaisen viljelyn keskihehtaarisatoihin prosenteissa. Luvut ovat aivan jotain muuta kuin mitä Osmo Rauhala väitti taannoin Hesarissa, mutta nämä ovatkin oikeista, toteutuneista sadoista, ei kenenkään villeistä luomu-unelmista:
Vehnä 06 -48.6%, 07 -50.4%, 08 -46.7%, 09 -50.7%, 11 -45.2%, 12 -43,9%.
Syysvehnä 06 -60.6%, 07 -60.9%, 08 -48.2%, 09 -50.7%, 11 -56,6%, 12 -41,1%
Mutta suosituimmat, eli ruis ja kaura ovat tässä:
Ruis 06 -37.3%, 07 -39.3%, 08 -43.4%, 09 -32.5%, 11 -44%, 12 -49%
Kaura 06 -37.7%, 07 -39.2%, 08 -42.4%, 09 -43.9%, 11 -38,6%, 12 -41,8%
Vuosi 2010 puuttuu, koska siltä vuodelta luomusatotilastoja ei julkaistu, joten emme tiedä sitä, jos vaikkapa silloin luomusadot olivat häikäisevän loistavat, joten asia jäänee ikuiseksi mysteeriksi siltä osin.
Jos nyt pohdimme asiaa maalaisjärkisesti, niin näitä lukuja katsomalla voisi päätellä sen, että mikäli me haluaisimme satoa yhtä paljon kiloina kuin tavanomaisella viljelyllä, jotain olisi todellakin tehtävä!
Kun näitä tilastoja katselee, niin luomuväki aloittaa virren veisuun siitä, että tilastot eivät kerro kaikkea, mutta jokainen voi nyt painottaa aivan niitä virren säkeistöjä, joka itsestä tuntuvat tärkeimmiltä ja minä olen nyt kiinnostunut näistä säkeistöistä.
Vaihtoehtoja meillä on seuraavasti, eli luomun hehtaarisatoja pitäisi saada dramaattisesti kasvatettua, mutta kuten usean vuoden poiminta toteutuneista sadoista antaa näyttää, ei se tule olemaan helppoa, sillä luomun sadot ovat melkoista vuoristorataa ja arpapeliä.
Sitten on olemassa tietenkin toinen vaihtoehto, eli viljelyn pinta-alalla tilanteen tasapainoittaminen.
Nyt pistäkääpä se maalaisjärki jylläämään, sillä seuraava matemaattinen pohdiskelu ei pitäisi olla ylivoimaisen vaikea:
Tosiasioiden valossa luomu romahduttaa hehtaarisatoja noin 32.5-60,9 % alaspäin, niin pitääko silloin villiä luontoa raivata enemmän sileäksi, tasaiseksi maatalousmaaksi vai voimmeko kenties palauttaa maatalousmaata takaisin villiksi luonnoksi vastaavalla prosenttiosuudella, mikäli aiomme edelleen saada vastaavia kiloja tuotetta nälkäisten kuluttajien lautaselle?
En ole kauhean kiinnostunut Osmo Rauhalan tavoin siitä, mitä jonkin luomuopiston koetila on saanut viljellyksi jossain Teksasissa, vaan enemmän olen kiinnostunut siitä, millaisia tuloksia suomalaiset viljelijät saavat aikaiseksi Suomen olosuhteissa, todellisessa elämässä.
Mutta tuolta löytyy siis se, mitä me saamme kun pistämme 30 miljoonaa euroa erääseen trendikkääseen viljelyideologiaan.
Voisiko sen rahan käyttää myös toisin?
4 kommenttia:
Mainio pohdinta, ja tuota homma taitaa todella olla: suuremmman tuen vastineena saamme pienempiä satoja. Tuotettua satokiloa kohden menee tukea todella paljon. Muutamien haihattelu ja "herkuttelu" maksatetaan kaikilla?
Tähän odottaisi luomun kannattajilta jotain vastinetta!
Toki tavanomaisella viljelyllä saadaan parempia satoja aikaan, ainakin tällä hetkellä. Se on osaltaan kuitenkin kovin lyhytnäköistä toimintaa.
Fosforin loppuminen on uhka ja luonnonmukaisessa maataloudessa ravinteiden kierrättäminen on huomattavasti paremmissa kannattimissa. Siinä käytetään myös enemmän biologista typensidontaa. Toki se on myös rantautumassa tavanomaiseen viljelyyn yhä enemmän, mikä onkin yksi luomuviljelyn hienoimpia puolia. Tavanomaista viljelyä harjoittavat ihmiset ottavat mallia luonnonmukaisesta viljelystä.
Luomu ei ole vielä maataloudessa valmis ja siksi sitä pitää tutkia ja tukea. Tutkimustuloksissa luomu loistaa osaltaan siitä syystä, että niissä luomua ovat harjoittaneet osaavat ihmiset. Se vaatii todella rautaista ammattitaitoa.
Se ei kuitenkaan tarkoittaisi, että luomu pitäisi lopettaa. Mielestäni "ideaali" maatalous on jotain luomun ja tavanomaisen välillä.
Luomussa parasta on se, että maaperän on todella oltava hyvässä kunnossa, että siinä voi menestyksekkäästi viljellä. Maan on oltava multavaa, kuohkeaa, rehevää ja mielellään täynnä lieroja. Luonnonmukainen tuotanto parantaa viljelymaan laatua. Kuka tietää mitä esim. sadan vuoden tavanomainen viljely tekee pellolle? Peltoon toki voidaan aina uusi mullistava aine laittaa, mutta kyllä kasvivuorotus ja kunnon muokkaus ovat parasta hoitoa mitä pelto voi saada. Valitettavasti tavanomaisessa tuotannossa kasvinvuorotus on usein olematonta ja muokkauskerratkin vähenevät suorakylvön ja roundupin takia.
Fosforin kierto maataloudessa katkeaa aina siihen kun ihminen on syönyt tuotetun ruoan, oli se luomua tai ei, ja eiköhän tuo koske myös muita kasvien tarvitsemia mineraaleja. Se että fosfori kiertää ensin kotieläinten kautta ei asiaa miksikään muuta.
Luomuruoan kalleudessa taitaa olla kylläkin kyse enemmän myyjien ahneudesta kuin siitä, että luomutuotanto olisi oikeasti kalliimpaa.
Eräällä tuttavallani on luomutila, joka tuottaa kasviksia torimyyntiin. Useasti hänen myymänsä luomukasvikset ovat torilla halvempia kuin ei-luomutilojen myymät kasvikset.
Kyse on vain siitä, minkälaista ylihintaa kenenkin omatunto antaa periksi pyytää kysynnän ja tarjonnan lakien sisällä. Eivät applen it-laitteetkaan objektiivisesti ole moninkertaisesti kilpailijoitaan parempia...
Lähetä kommentti