”Vätysmäinen kuluttaja ei jaksa ajatella ruuan alkuperää”
Lähiruokayrittäjä Aki Arjola ei kuitenkaan syytä tästä kauppaa.”Syynä on kuluttajan vätysmäinen laiskuus. Olemme täysin ulkoistaneet ruokamme tuottamisen ja kaupankäynnin. Niin pitkälle, ettemme edes halua ajatella, mitä syömme.”
Aki Arjola ystävineen perusti kaupan, jonka tuotteille ei ole kysyntää, niin vikapa ei tietenkään ole kaupassa ja sen valikoimissa, vaan meissä onnettomissa kuluttajissa, jotka olemme saamattomia vätyksiä.
Aki Arjolan kannattaisi kuitenkin muistaa, että kuluttajien aliarvioiminen ei välttämättä tule auttamaan hänen bisneksiään myöskään tulevaisuudessa. Hitunen nöyryyttää voisi ehkä auttaa, ei asiakkaiden haukkuminen, sillä sitä yleensä saa, mitä tilaa.
Hänen hienolla maatilatorillaan maksoi keittolounas kympin ja kun hetken miettii, että paljonko maksaa sen keiton ainekset, vaikka olisi sitten taikauskoisinta biodynaamista ja kalleimmalla shamppanjalla kasteltua, niin kymppi lautasellisesta keittoa, joka on suurimmaksi osaksi vesijohtovettä, on paljon rahaa. Mutta tietenkin jos joku sellaista haluaa, niin sitten jonkun pitää sitä myydä. Kannattaisi olla iloinen jokaisesta asiakkaasta, eikä ruikuttaa turhasta.
Minusta kuluttaja on kuningas ja Arjolan kommentit ovat jo sellaisia, että voisi boikotoida kaikkea mahdollista jossa hänen nimensä esiintyy, ihan periaatteesta.
Arjolan mukaan kuluttaja marssii kauppaan kuin sokea narussa ja ostaa, mitä hänelle myydään.
Vaikka Arjola pitää kuluttajaa näin käsittämättömän tyhmänä, jostain syystä hän ei omassa liikkeessään onnistu myymään kuluttajille mitään, vaan väkeä on jo jouduttu irtisanomaan, vaikka pulju ei ole ollut pystyssä vuottakaan?
Onko vika silloin kauppiaassa, vaiko kuluttajassa?
2 kommenttia:
Ei tietysti pitäisi toivoa lamaa ja kurjuutta, mutta järkeä se toisi ruoka-asiaan. Hulluutta on tukea tuottamattomuutta ja taikauskoa: luomua.
PS:vaikeaa on todistaa, ettei ole robotti. Voitko helpottaa asiaa?
Itsehän nuo koettavat kovasti naruttaa kuluttajaa marssimaan omaan kauppaansa, Arjolan sanoin "kuin sokea narussa". Voisikohan niillä kuluttajilla olla omiakin mielipiteitä, joiden pohjalta tekevät omat päätöksensä? Mitä enemmän on kyse välttämättömyystarvikkeista, sitä härskimmin ihmisiä haukutaan. Vai onko kukaan huomannut vähävaraisia syyllistettävän siitä, etteivät he osta Burberryn laukkuja?
Lähetä kommentti