Viljapörssi käy kuumana: Vedätetäänkö hintoja?
Maailmaa uhkaa jälleen ruokakriisi, jonka ennustetaan kärjistyvän ensi vuoden alkupuolella. Jo nyt on alettu pitää mahdollisena, että viime vuosikymmenen lopun ruokalevottomuudet toistuvat.
Ruuan hintanäkymät ovat menneet kuukaudessa täysin uusiksi.
Näin ikävästi tässä pääsi käymään ja se alkaa kohta tuntua kuluttajan kukkarossa.
Maailmanpankki varoittikin pari viikkoa sitten ruuan hinnan nousun seurauksista. Pankin raportin mukaan ongelmia on ympäri maailmaa. Yhdysvaltojen kärsiessä kuivuudesta Euroopassa puolestaan sataa liikaa. Venäjällä taas on liian kuivaa, ja Intiassa ongelmana ovat poikkeuksellisen aikaisin alkaneet sateet.
Ja kun katselee Suomen sääkarttoja, niin nyt sitä poutaa pitäisi olla ainakin viikko, että tilanne hiukan tasaantuisi, mutta viikkoa emme taida saada. Mutta pienikin poutajakso auringon kera voi päästää monet pahimmista skenaarioista kotoisilla tiloilla.
Yhden koulukunnan mielestä markkinaspekulointi nostaa ruuan hintaa ja toisen mielestä sillä taas spekuloidaan liian vähän, mikä heidän mielestään vaikeuttaa ”oikean hintatason” löytymistä.
Mielipiteitä on yhtä monta kuin on kertojaa.
Pohjoismaista Tanskassa on käyty kriittisintä keskustelua ruuan hinnanmuodostukseen liittyvistä spekulatiivisista ilmiöistä.
Varmasti on, sillä Tanskan maatalous roikkuu konkurssin partaalla ja Tanskan maatalous ei kestä sellaista katastrofia, jota nyt pahimmat visionäärit ovat lupailemassa.
Lisäksi maatalous on Tanskan selkäranka ja Tanska on hyvin suuri maataloustuotteiden viejä. Tanska onkin kehunut sillä, että se pystyy ruokkimaan 15 miljoonaa ihmistä. Tosin ruokavalio olisi aika yksipuolinen, sillä sianliha on Tanskan ehdoton ykkönen ja noin 80 % tuotetusta sianlihasta viedään Tanskasta pois ja jos joku syyttää suomalaisia sianlihan tehotuotannosta, niin kannattaa käydä vierailulla tanskalaisella sikatilalla. Siellä on vedetty tuotanto äärimmilleen ja Suomen sikaloissa sioilla on aika lokoisat oltavat.
Tosin Tanskassa ruuan jalostus työllistää paljon enemmän ihmisiä nykyään kuin alkutuotanto, eli se pitkälle prosessoitu ruoka on sitä, mistä Tanska saa tuloja.
Vertailuna kerrottakoon, että Tanskassa on noin 2.7 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata käytössä, joka on 63 % koko Tanskan pinta-alasta. Suomessa hehtaareja on maatalouden käytössä 2.2 miljoonaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti