Hyvä sato -viljelykilpailu

Maatalouden ammattilehdet ovat hyvää lukemista heille, joilla on kenties liian suuria odotuksia vaikkapa luomuviljelystä ja sen todellisuudesta. Tuorein Maatilan Pellervo kertoo uusimman Hyvä sato -kilpailun vaiheista, jossa on mukana myös kaksi luomumetodein viljelevää, kuten jokaisena vuotena on ollut.

Kisaa on käyty samoilla lohkoilla jo vuosia, joten eri menetelmien edut ja haitat alkavat tulla näkyviin.

Luomujoukkueet ovat kuitenkin pärjänneet usein hyvin, jopa voittaneet kokonaiskilpailun hyvin vaatimattomillakin sadoilla, sillä kokonaiskilpailun voiton saavuttaiseksi lasketaan aivan kaikki menot ja tulot, eli vaatimaton sato yhdistettynä sadosta saatuun hyvään hintaan, sekä tavanomaista suurempiin maataloustukiin on tuottanut kokonaiskilpailussa hyvän sijoituksen.

Nyt kuitenkin luomun haitat alkavat jo tulla esiin ja luomujoukkueilla on mennyt lannoitteisiin jopa enemmän rahaa kuin tavanomaisilla viljelijöillä, mutta edes lannoitus ei ole tuomassa luomuun hyviä satoja.

Pro Agrian luomutiimi on käyttänyt lannoitteisiin enemmän rahaa kuin mikään toinen joukkue, mutta silti heidän Urho-syysvehnä kaipaisi kipeästi typpeä.

Ongelmia aiheuttaa luomun ihmeelliset säännöt, koska typpi pitää antaa orgaanisessa muodossa. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvi saa typen paljon hitaammin kuin mineraalilannoitteista. Pro Agrian luomuvehnä oli vaikeuksissa heti alkumetreillä ja jäi kasvussa pahasti jälkeen toiseen vehnää viljelleeseen joukkueeseen ja ero vain kasvoi satokauden aikana.

Positiivista on kuitenkin se, että taudit eivät luomuvehnään iskeneet, mutta rikkakasveja on paljon, jonka vaikutus nähdään vasta myöhemmin. Myös toinen luomutiimi kärsii suuresta rikkakasvien määrästä, mutta heidänkin pitäisi säästyä kasvitaudeilta.

Toinen luomutiimi on myös typen kanssa ongelmissa, mutta toisesta syystä. Heidän ongelmansa johtuvat siitä, että heidän mallasohransa ei enää tarvitsisi typpeä, vaan hitaasti vapautuva typpi saattaa laskea sadon laatua liian korkeaksi kohoavan valkuaisen muodossa, joten orgaanisen typen kanssa puljatessa ongelmia on, suuntaan jos toiseenkin.

Helsingin yliopiston joukkue päätti säästää kasvinsuojelusta ja se kostautui. Rukiiseen iski ruoste, joka verottaa satoa jonkin verran, joten pieni panostus kasvinsuojeluun olisi tuonut paremman sadon muodossa käytetyn rahan moninkertaisesti takaisin.

Tavanomaisesti kilpailussa viljelevän Raisionagron panostukset ovat tähän mennessä olleet kaikkein pienimmät, joten ei luomu tarkoita automaattisesti sitä, että viljelykustannukset ovat vaatimattomat.

Mutta loppupeleissä luomu tulee taas pärjäämään sadosta saadun paremman hinnan, sekä suurempien tukien muodossa.