28. helmikuuta 2013

Luomun myynti uuteen ennätykseen

Eilen saimme mediasta lukea, kuinka luomun myynti ylitti ensimmäisen kerran 200 miljoonaa euroa ja kasvoi noin neljänneksen edellisestä vuodesta:

HS MAKSUMUURI - Luomun myynti kasvaa

 

Luomun myynti kasvoi paljon muuta ruokamyyntiä ripeämmin, sillä päivittäistavarakaupan keskimääräinen vuosikasvu oli viime vuonna 5,3 prosenttia. Luomun kysyntä keskittyy vahvasti pääkaupunkiseudulle, jossa luomutuotteiden markkinaosuus oli noin 2,5 prosenttia. Koko maassa se on vain 1,6 prosenttia.

Euroopan maista suurin markkinaosuus luomulla on Tanskassa, yli seitsemän prosenttia kaikesta ruoka- ja juomamyynnistä

Tokihan se osuus kasvaa, etenkin kun luomusta uutisoidaan yleensä aina samalla tavalla, eli ääneen pääsee luomujärjestön tai suuren kaupan keskusliikkeen jäsen ja hän kertoo, että luomuun yhdistetään eläinten hyvinvointi, ympäristön hyvinvointi ja terveellisyys.

Toki yhdistetään, kun mainostoimistot ovat ne mielikuvat kuluttajien päähän iskeneet, mutta jos puhuisimme tieteellisten tutkimusten mukaisilla faktoilla, voisi luomumyynnin suunta olla aivan toinen.

Tosin muotitrendit ovat sellaisia, että ei siinä faktat auta, vaan trendi kestää aikansa, kunnes hiipuu ja jopa aloittaa suunnan alaspäin, kunnes jälleen jonkin ajan päästä se pitää keksiä uudelleen trendiksi, kun uudet ideat loppuvat. 

Mutta faktoistakin on luomun osalta puhuttu ja kun näin tapahtuu meillä, me jo osaamme aavistaa sen, miten siinä tulee käymään. Sen kertoo meille eräs Euroopan saarivaltio, jossa luomumyynti on tipahtanut jo vuodesta 2008, kun avoin keskustelu alkoi mediassa, joka pohjautui tosiasioihin, ei siihen, mihin luomu on saatu yhdistettyä mainoksien mielikuvissa.

Kotimaan keskustelussa on vaiettu kuoliaaksi luomun sadot ja se, mitä merkitsee luomun aiheuttama satotasojen romahdus. Jos kuluttajille kerrottaisiin, että ainoa tapa kompensoida luomusääntöjen noudattamisen mukainen satoromahdus on raivata lisää villiä luontoa maatalousmaaksi, voisi kuluttaja miettiä kaksi kertaa sitä, haluaako hän luomua, vaiko kenties luonnon pidettynä luontona.

Kun luomun sadoista aletaan puhua, paikalle yleensä lennähtää Osmo Rauhala joka aloittaa tutun saarnansa siitä, että Yhdysvalloissa on luomun koetilalla saatu viljeltyä maissia hyvillä satotasoilla, eikä mistään romahduksesta voida puhua. Kun häneltä kysytään kotimaan sadoista, hän vastaa, että Yhdysvalloissa on luomukoetilalla saatu hyviä satotasoja maissilla ja se siitä. Sitten hän saattaa kertoa, että hänellä on mukana aiheesta myös todisteet, mutta ne ovat muovipussissa eteisessä, kuten kävi taannoin Ylen ohjelmassa.

Kun ilmastonmuutos tekee kotimaastamme otollisen maissin viljelylle, palaamme uudelleen Osmon väitteisiin.

Luomusta vaietaan kaikki taikauskoiset säännöt eläinten hoidon osalta, eli mm. homeopatia ja sen asian tuleminen yleiseen tietoisuuteen saattanee saada monet ihmiset miettimään luomun ostamista kaksi kertaa.

Olisi mielenkiintoista tietää kotimaisen ja ulkomaisen luomun suhde myynnistä, sillä kuten tiedämme, pienet luomuputiikit ovat kaiken luomuhuuman keskellä menneet nurin yksi toisensa jälkeen ja suuremmatkin erikoismyymälät keikkuvat kaikki lähes tuhon partaalla.

Joten kaksi suurta ovat löytäneet oivan rahakoneen tuomaan itselleen voittoa lisää ja eipä se asia varmaan heitä tule tulevaisuudessakaan häiritsemään, vaan kun S-ryhmän edustaja tulee kommentoimaan asiaa, hän kertonee meille taas, että luomu on kuluttajien suosiossa etenkin siksi, koska luomu yhdistetään eläinten hyvinvointiin, ympäristön hyvinvointiin ja terveellisyyteen.

Koska luomu ei todellisuudessa, tieteellisten tutkimusten mukaan yhdisty mihinkään noista asioista, asia pitää muotoilla niin, että koska kuluttajat uskovat asian olevan noin, se on niin, eikä kenelläkään ole mitään sitä vastaan, että luulevat noin myös tulevaisuudessa.

 

26. helmikuuta 2013

Luomuruoka aiheuttaa autismia!

On löydetty vahva korrelaatio siitä, että luomuruoka aiheuttaa autismia ja se on tässä:


Murskaavat todisteet on esitetty ja nyt marssinkin kavereitteni luokse Yleen ja pyydän pari kameraa lainaksi, jotta pääsen tekemään kohudokumenttia, joka saa paljon facebook-tykkäyksiä, joiden perusteella nykyisin tiedettä ja dokumentteja tehdään.

Näin helppo on luoda kohujuttu, jota harrastaa vaikkapa kohublogaaja Noora Shingler, sillä hän perusteli löytämiään älyttömyyksiä ja epätotuuksia onnettoman kohudokumenttinsa tiimoilta vaikkapa näin:

A1/A2 -asia herätti kohua muutamia vuosia takaperin, kun kirja Devil in the Milk julkaistiin. Kirjan mukaan maissa, joissa juodaan eniten A1-maitoa, on myös eniten sydänsairauksia ja diabetesta



Joten tässäpä on Nooralle taas uusi kohuaihe, sillä autismi on tilastojen valossa lisääntynyt sitä mukaa kuin luomuruoka on yleistynyt.

Mutta onko näin? Tai onko niin, että kun juodaan maitoa, niin osteoporoosi yleistyy, kuten tilastojen valossa erilaiset itseoppineet, valaistuneet "terveysgurut" meille kertovat?

Valitettavasti näin ei ole, sillä siitä hetkestä, kun löydetään tilastollinen yhteys, on äärettömän pitkä matka siihen, että löydetään tilastollisen yhteyden lisäksi myös syy-seuraussuhde sille, että jonkin tilaston käyrän liikkeestä johonkin suuntaan voidaan vetää syy-seuraussuhde toisen tilaston käyrään.

Tilastotiede

 

Tilastotieteessä on tärkeää tehdä ero kausaliteetin ja korrelaation välillä. Kausaliteetti eli syy-seuraussuhde tarkoittaa tilastollisessa yhteydessä, että yhden muuttujan arvosta seuraa toisen muuttujan arvo. Kahden muuttujan välinen korrelaatio taas tarkoittaa, että niiden arvot vaihtelevat aineistossa yhdessä, mutta kausaliteetin suuntaan ei oteta kantaa. Esimerkiksi tulojen ja eliniän tutkimus voi osoittaa, että rikkaat elävät köyhiä pidempään. Tällöin tulot ja elinikä ovat aineistossa korreloituneita. Tästä ei voida kuitenkaan johtaa kausaalisuhdetta, jonka mukaan varallisuus lisäisi elinikää. Korrelaatio voi syntyä kolmannen havaitsemattoman muuttujan vaikutuksesta, joka saattaisi olla esimerkiksi terveyspalveluiden saatavuus.

Mutta nämä itseoppineet "gurut" ja kohutoimittajat eivät yleensä välitä tosiasioista, joten kausaliteetin ymmärtäminen on heiltä aivan liikaa pyydetty.

Cum hoc ergo propter hoc

 

Cum hoc ergo propter hoc (suom. Tämän kanssa, siispä tämän vuoksi) on keskustelussa esitetty argumentaatiovirhe, jossa oletetaan kahden asian yhdessä esiintymisen merkitsevän kausaliteettia niiden välillä.
Tämän argumentointivirheen yleinen kaava on:
  1. A ja B esiintyvät yhdessä
  2. siispä A aiheuttaa B:n.
Esimerkki virheestä on vaikkapa seuraava:
Teinitytöt syövät paljon suklaata. Teinitytöillä on usein akne. Siispä suklaansyönti aiheuttaa aknea.

 

Joten jos teemme erilaisten kohublogaajien omimien metodien mukaista kohujournalismia, luomuruoka aiheuttaa autismia, mutta...

Aiheuttaako luomuruoka autismia?

Ei aiheuta, mutta pitäisikö nyt varmuuden vuoksi luomuruoka kieltää toistaiseksi, ennen kuin kaikki riittävät tutkimukset on tehty ja kaikkien luomukemikaalien jokainen yhteisvaikutus ihmisen elimistöön on tehty, sillä ei kai koskaan voi olla liian varma? Kyse on sentään lapsistammme ja meille rakkaista ihmisistä, vaikka itsestä ei olisi niin väliä! 

Roskatiedettä ja kohujournalismia on hyvin helppo tehdä. Riittää vain, kun ei ymmärrä tilastotieteestä yhtään mitään, niin polku kohuun ja useisiin uusiin facebook-kavereihin ja tykkäyksiin on kullalla silattu. 

EDIT - sain ajatuksen postaukseen kun twitterissä levitettiin tuota kuvaa ja huomiota siitä, että luomumyynnin kasvu korreloi autismia, mutta hetken juuri googlailtuani kuva lienee napattu twitteriin alunperin täältä tai täältä ja löytyipä tällainenkin.

 

 


Luomun mielikuvat johtavat harhaan


Saksan uusin luomuhuijaus sai taas jostain syystä kotimaassamme hyvin vähän palstatilaa, on sitä sentään edes jossain pohdittu ajatuksen kanssa:

Iltalehti - Pääkirjoitus 26.02.2013:
 

Luomun mielikuvat voivat johtaa harhaan



Puhdas, aito ja luonnollinen. Nämä luonnonmukaisuuteen, eettisyyteen, luonnon ja eläinten hyvinvointiin liitetyt mielikuvat saavat yhä useammat kuluttajat valitsemaan luomutuotteen - jopa luomuviinin - "tavallisen" elintarvikkeen sijasta.

Tässä olisi voinut mainita myös sen, että mitään muuta ei ole kuin mielikuvat. Ei teollinen maatalous muutu luonnonmukaiseksi sillä, että sitä sanotaan sellaiseksi, vaan se on edelleen teollista maataloutta.

Luomu tarkoittaa vain sitä, että noudatetaan määrätyn sääntökokoelman sääntöjä, joiden laatijat ovat päättäneet niiden sääntöjen noudattamisen tarkoittavan sertifioitua luomutuotantoa.

Luomuliiton mielestä on luonnonmukaista viljellä yrttejä kasvihuoneessa kun ulkona on -35 astetta pakkasta ja aurinkoa ei näy kuin ehkä 1 tunti. Kun noudatamme luomusääntöjä, niin tuote on luomua, olipa sen taustalla miten luonnottomat olosuhteet tahansa.

Aiemmin valitettiin kotimaisen tarjonnan vähäisyyttä, mutta nyt ulkomaiset luomutuotteet ovat tulvineet tätä puutetta paikkaamaan. Tarjolla on noin kolme tuhatta luomutuotenimikettä. Eniten luomuna ostetaan maitotuotteita, tällä hetkellä 27 prosenttia luomun kokonaismyynnistä, mutta myös kananmunat ja viljatuotteet tekevät luomuna kauppansa.

Tämä on tilanne joka maassa. Tanskalainen luomutuotanto on vaikeuttanut hyvin paljon Ruotsin ja jopa Saksankin luomutuotantoa, kun Tanskan hyvin tuettu maatalous pystyy tuottamaan selkeästi halvempaa luomua jokaisen maahan ja myös tavanomaisena. Tanskan tilojen "teollisuus" on viety hyvin pitkälle, eli luomutilat ovat erittäin tehokkaita, teollisia maatiloja, jotka tuottavat paljon, nopeasti ja halvalla.

Kroatian hyvien maatalous- ja luomutukien avulla tuotettu luomumaito on Saksassa niin halpaa, että Saksan omat tuottajat eivät kykene kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttamaan, vaan he ostavat halpaa kroatialaista, kun taas saksalainen luomumaito tuodaan sotkemaan vaikkapa meidän markkinoitamme.

Epäilevä, "rationaalinen" kuluttaja suhtautuu syystäkin epäluuloisesti katsellessaan kaupan hyllyillä tämän tästä viliseviä "luomu"-leimoja purkkien kyljessä. Mistä ihmeestä tällainen tarjonta on yht´äkkiä polkaistu markkinoille?

Juuri näin. Tätä olen ihmetellyt itsekin, eli luomua ei tuoteta juuri missään. Tuotantoalat ovat kuitenkin suhteellisen minimaalisia jopa niissä maissa, joissa luomua tuotetaan "paljon" ja kun muistamme luomun säännöt, "katovuosia" on niin paljon, eli satokausia, joissa ei satoa kerätä, kiitos luomun sääntöjen, niin missä ihmeessä se luomu tuotetaan, lukipa siinä luomupaketissa minkä maan nimi tahansa?

Siellä noin kahtasataa suurta kanatilaa epäillään luomumerkin väärinkäytöstä. Kanalat eivät täytä alkuunkaan luomukanaloilta vaadittuja ehtoja, ja myös rehusta on omat epäilynsä. Kysymys on miljoonista munista. Ei ole pitkääkään aikaa siitä, kun Saksassa biomunissa löydettiin dioksiinia. Petokset houkuttavat, koska luomun kysyntä on todella kovaa ja luomuleimattujen tuotteiden hinnat korkealla.

Petokset houkuttavat etenkin siksi, että ei ole olemassa mitään testia, ei dna-testiä, ei makutestiä, eikä yhtään mitään menetelmää, joilla tavanomaisen tuotteen voisi erottaa luomutuotteesta, vaan petos voi jatkua niin kauan kuin vain tila saadaan naamioitua luomutilaksi luomutarkastajan yhden vuosittaisen tarkastuskäynnin ajaksi.

Katsotaanpa luomujärjestön omaa sivua:

LUOMU.FI - Hyvää makua


  • Luomuruoan maku syntyy luonnonmukaisuudesta, jota noudatetaan sekä raaka-ainetuotannossa että elintarvikevalmistuksessa. ... Luomukasvien kasvaessa omaa luonnollista tahtiaan luonnon omia lannoitteita hyödyntäen, kehittyy niihin aito maku. Luomuhedelmissä ja – vihanneksissa pehmeä maku syntyy luonnollisesta happo-sokeri  -tasapainosta. Luomulihan makuun vaikuttavat monet eri tekijät, muun muassa eläinten syömä luomurehu, joka on niiden luontaista ravintoa. Lisäksi eläinten vapaa liikkuminen vaikuttaa lihan koostumukseen.

Tämä luomumunaväärennöksen tutkinta on alkanut jo vuonna 2011, eli munia on myyty useita vuosia jo ennen sitä ja myös sen jälkeen ja jostain syystä kuluttajat eivät ole huomanneet mausta, että kanat eivät ole eläneet luomukanan "luonnonmukaista" elämää tai että ne olisivat syöneet luomutuotannon sääntökirjan mukaista luomusapuskaa.

Luomu ei maistu yhtään missään ja sen nämä luomuväärennösskandaalit osoittavat hyvin murskaavalla tavalla, sillä mikäli maistuisi, kuluttajat olisivat varmaan ottaneet yhteyttä, että nämä munathan maistuvat aivan samalle kuin tehotuotetut munat, eli näissä on jotain vikaa.

Mutta kun luomu ei maistu, vaan tavallisia munia, tavallisesti ruokittujen kanojen munia voidaan myydä luomuna, jos vain saadaan toiminta luomuksi naamioitua.

Luomun tekee vain leima paketissa ja se on helppo väärentää.

Luotettavasti aitoa 

 

 Luomutuotteen alkuperän voi jäljittää jokaisen raaka-aineen tuottaneeseen luomutilaan asti. Luonnosta kerätyt tuotteet voidaan jäljittää luomusertifioituun keruualueeseen ja tuotteet poimineeseen henkilöön asti. Koko luomutuotantoketjua valvotaan. Näin luomuvalvontaan kuuluvat yhtä tarkasti luomusiemeniä tuottava tila, luomuraaka-aineita tuottava tila, luomutuotteita valmistava, maahantuova tai varastoiva yritys kuin tuotteita myyvä kauppakin.

Euroopan komission luomusäännöt määrittelevät kaiken Euroopan sisällä myytävän ja tarjottavan luomun minimisäännöt. EU:n luomuasetuksen mukaan elintarvikkeissa sanojen luomu, luonnonmukainen, eko tai bio käyttö edellyttää luomuvalvontaan kuulumista.

Näinkö on? Yhtä luotettavasti luomu voi olla mitä tahansa, sillä luomun testaamiseksi ei ole mitään menetelmää ja mikäli biologia ei ole olennaisesti meitä vuosimiljardien aikana huijannut, tällaista testiä ei taida koskaan edes tulla.

Tai sitten luomuun pitää saada jokin markkeri, vaikkapa radioaktiivisen aineen muodossa, josta luomun voisi Eviran labrassa tunnistaa helposti ja luotettavasti.

25. helmikuuta 2013

Suuri luomuhuijaus Saksassa!

Ei voisi uutinen luomutuotannossa tapahtuvasta laajasta huijauksesta huonompaan aikaan tulla ja vieläpä kun se koskee luomun pyhimpiä arvoja, eli eläinten hyvinvointia, mutta tällaista nyt kaikki tarjoavat:

Saksassa epäillään laajaa luomumunien petosta

 

HS MAKSUMUURI - Epäily: Osa Saksan luomumunista ei ole luomua

 

Saksassa epäillään laajaa huijausta luomumunien tuotannossa. Viranomaiset selvittävät, ovatko munantuottajat pitäneet kanoja liian ahtaissa oloissa. Kanoja saa olla tietty määrä neliötä kohden, jotta munia voi kutsua luomuksi.

Luomumunat maksavat Saksassa noin 10 senttiä tavanomaisesti tuotettuja munia enemmän.

Juuri kun luomujärjestöt uskalsivat tulla poteroistaan hevosliha-skandaalin myötä kertomaan, että luomussa kaikki on toisin ja luomussa on sääntöjä, sääntöjä noudatetaan, kaikki on jäljitettävissä ja luomussa ei huijaus ole mahdollista tai erittäin vaikeaa, tuleekin luomun suurmaasta pommi, koskien eläinten hyvinvointia luomutuotannossa.

Entäpä Suomenkin luomuliiton väitteet siitä, että ostamalla minkä tahansa maan luomua voi olla varma siitä, että se on tuotettu samojen sääntöjen ja yhtä tarkan valvonnan alaisuudessa, sillä se on koko luomutuotannon kivijalka. Samat säännöt + tarkka valvonta = kaikkialla yhtä laadukas luomutuote.

Ilmeisesti tämä ei pidäkään paikkaansa, sillä emmehän me halua, että vastaava huijaus voisi olla mahdollista myös meillä, vaan ainoastaan saksalaiset ovat löperöitä luomusääntöjen noudattamisessa sekä etenkin niiden valvonnassa, sille miten ihmeessä tuollaista ei ole saatu kitkettyä luomuvalvonnan avulla pois?

Käyvätkö ne valvojat edes sitä yhtä kertaa vuodessa tilalla katsomassa, että noudatetaanko siellä yhtään mitään sääntöjä luomutuotannon sääntökirjasta?

Ottaen huomioon se, miten alas on Saksassa saatu vaikkapa luomumaidon hinta, voinee vastaavaa kohua odottaa jossain mutkassa luomumaidon tuotannosta.








 

Kumppanuusmaatalous tulee!

Ihmisillä on kova tarve päästä tuottamaan itse oma ruokansa ja tästä kertoo taas yksi uutinen:

Luomu on herättänyt jo runsaasti kiinnostusta

 

Puijon Konttilan tilan isäntä Keijo Heikkinen on jo saanut yhteydenottoja yksityishenkilöiltä, jotka ovat halukkaita tuottamaan omaa luomuruokaa viljelijän apuna. Kyseinen kausimaksulla rahoitettava kumppanuusmaatalous on nouseva trendi samaan tapaan kuin siirtola- ja kaupunkipuutarhat.

– Parisenkymmentä kiinnostunutta ja jokunen jo varmasti ilmoittautunut pariskunta on ottanut yhteyttä. Ja koko ajan etsitään lisää. Niin paljon otetaan kuin halukkaita löytyy, siinä ei ole rajaa, Heikkinen lupaa.

Konttilan tilan tuotantoon kuuluu viljelytuotteiden lisäksi muutakin, joten osallistujilta perittävän kausimaksun voi käyttää ilman riskiä heikosta satovuodesta.
Kumppanuusmaatalous on siirtolapuutarhapalstaa ja oman kasvimaan pitämistä ammattimaisempi suuntaus.

 

Tosin nämä luomu-aiheiset uutiset ovat siinä mielessä hieman omituisia, että jokunen jo varmasti ilmoittautunut pariskunta ja parikymmentä kiinnostunutta on otsikoissa runsasta kiinnostusta. Tietenkin jos tämän suhteuttaa luomun suunnattoman suureen myyntiin, joka on ruuan kokonaismyynnistä noin 1.5 %, niin voihan sitä tuossa valossa todeta runsaaksi kiinnostukseksi.

Kumppanuusmaatalous kuuluu hieman uudelleen nimettynä samaan sarjaan kuin pelto-osuuskunnat, joita on eteläiseen Suomeen perustettu vaihtelevalla menestyksellä.

Onko luomuruoka todella meille niin hyvää kuin annetaan ymmärtää?

 

”Sato on ollut vähän pettymys, mutta työ on ollut valtavan hauskaa.”

Kun osuustoimintapelto perustetaan, niin porukkaa on kuin pipoa talvimarkkinoilla, mutta kun alkuhuuma ja mahdollinen hauskuus alkaa maistua työltä ja pellolla kaikki illat raatava "vapaaehtoinen" huomaa, että rahalle saatava vastike ruuan muodossa on sangen vaatimaton, alkaa pipot pellolla vähentyä ja sitten siellä on ne 2-3 ideologisesti sitoutunutta ihmistä kitkemässä rikkaruohoja, koska valittu oma ideologia ei voi olla väärässä.

Toki toivotan hyvää onnea ja menestystä kumppanuusmaataloudelle, mutta osallistujat tulevat huomaamaan aika nopeasti sen, miksi on siirrytty hyvin monista pienistä tiloista teolliseen maanviljelykseen.

Useat pitävät tällaisia pieniä osuuskuntapeltoja tai kumppanuusmaataloutta sellaisena toimintana, että sillä voitaisiin jopa pitää Maapallo ruokittuna paljon paremmin kuin nykyisellä systeemillä ja se voisi olla jopa ruuantuotannon tulevaisuus.

Ajatellaanpa hetki hieman syvemmin tätä outoa ajatusrakennelmaa.

Sehän perustuu siihen, että oma paikallinen pelto tuottaa ruuan sille porukalle, joka siellä kädet mullassa puuhailee ja mikäli mahdollista, ylijäävää tuotetta myydään myös ulos.

Sitten siinä vieressä on toinen vastaava kumppanuuspelto, jolla työskentelee vaihteleva määrä toisia ihmisiä, jotka tuottavat itselleen ruokaa ja ehkäpä myyvät ulos, jos satokausi on loistava. Sitten jos toisella menee perunasato pieleen ja toisella porkkanat, niin he voivat hieman tasata satoja, jos taas toisella onkin perunat onnistuneet ja toisella porkkanat.

Mutta me testasimme tätä systeemiä jo esimerkiksi 1800-luvulla ja vuosisatoja ennen sitä, eivätkä kenttäkokeen tulokset olleet kovin rohkaisevia, sillä kaikki historiaan edes hivenen tutustuneet muistanevat vaikkapa suuret katovuodet, jolloin jopa 30 % suomalaisista kuoli nälkään ja/tai asian hoiti nälän heikentämiin ihmisiin iskeneet sairaudet.

Tämä johtui siitä, että ei ollut globaalia ruokaturvaa, jonka johdosta olisi voinut hankkia ruokaa sieltä, missä sato ei ollut menetetty esimerkiksi vaikeiden satokauden sääolosuhteiden takia.

Jo yksi surkea satokausi voi olla katastrofi, mutta useat peräkkäiset aiheuttavat jo hirvittävää tuhoa omavaraistalouteen keskittyneen maan kansalaisille.

Palaaminen tällaiseen paikalliseen, pienimuotoiseen tuotantoon, jossa ruokaa tuotetaan omiin tarpeisiin, alistaa ihmiset jälleen sille, että mikäli sato menetetään, se vaikuttaa suureen osaan ihmisistä hyvin negatiivisella tavalla.

Tietenkin asia on lähinnä teoreettinen, sillä ainakin tällä hetkellä nämä osuuskuntapelloilla hymyssä suin ahertavat ihmiset voivat kävellä paikalliseen X-markettiin ostoksille, vaikka oman pellon sato olisi pettymys.

Mutta entäpä sitten, jos se paikallinen X-market on riippuvainen niistä osuuskuntapelloista ja niiden tuottamasta ruuasta?

Mistä nälkäiset mahat saavat kaipaansa täytettä, jos meillä on taas 60-70 % kansasta pienillä pelloilla ahertamassa ja vaikkapa koko Pohjois-Eurooppaa koettelee maanviljelyksen kannalta hyvin vaikea sää koko satokauden tai jopa usean satokauden putkeen?

Kauppoihin voisi edelleen tulla ruokaa jostain muualta, mutta jos ihmisen päätulo on omalta pellolta saatava ruoka ja sen myynnistä saatu varallisuus ja sitä ei tulekaan, niin vaikka kauppa toisi Brasiliasta ruokaa hyllymetreittäin, ei sinulla olisi varaa ostaa sitä, koska et saanut mitään myytävää ja sitä kautta rahaa.

Siksi nykyinen globaali teollinen maatalous on minusta hyvä keksintö, että emme ole enää sen varassa, millainen sää täällä mahtaa olla satokautena, vaan meillä on mahdollisuus olla kuolematta nälkään myös silloin, kun kaikki ei mene kotimaassa tai Skandinaviassa nappiin.

Mutta koetapa selittää tällainen asia sellaiselle henkilölle, jonka mielestä globaali teollinen ruokatuotanto on kaiken pahan alku ja juuri, ja meidän pitäisi taas siirtyä agraariyhteiskuntaan, jotta tietäisimme sen, minkä niminen lehmä on lautasellamme ja minkä niminen viljelijä on porkkanasi tuottanut.


 

 

 

 

23. helmikuuta 2013

Yliopisto myyntiä edistämässä

Mikkeliin on perustettu luomuinstituutti, joka on varmaan kaikille uutisista tuttu asia, mutta tässä on joitain mutkia taas matkassa, sillä kyseinen luomuinstituutti on Helsingin yliopiston alaisuudessa toimiva laitos ja siksi vahvasti sidoksissa kyseiseen instanssiin.

Mikkelin Luomuinstituutti ryhtyy luomukumouksen tienraivaajaksi

 

Luomuinstituutilla on yleviä päämääriä luomututkimuksen lisäämisestä. Muissa asiaan liittyvisssä uutisissa on todettu, että se tutkimus on tähän asti ollut kovin vaatimatonta tai sitä ei ole ollut oikeastaan ollenkaan.

Tämän johdosta voisi tietenkin kysyä, että miksi ihmeessä valtioneuvosto on mennyt tekemään periaatteellisia päätöksiä siitä, että Suomen maataloutta siirretään voimalla luomutuotantoon, jos aiheesta ei ole edes mitään tieteellistä asian tueksi?

Luomuinstituutin harmiksi luomututkimusta on maailmalla tehty viimeaikoina paljonkin, mm. Stanfordin sekä Oxfordin yliopistossa, mutta siitä ei nyt kotimaan luomuympyröissä haluta kovin paljoa meteliä pitää:

Oxford - Organic farms not necessarily better for environment

 

Stanford - Little evidence of health benefits from organic foods

 

Mutta eniten minua koko instituuttihässäkässä ihmetyttää se, että Helsingin yliopiston alainen laitos on vahvasti kytketty edistämään luomun mainontaa, kysyntää ja tarjontaa.

Otetaanpa tuosta uutisesta yksi kohta:

Meidän on saatava kotimainen luomutuotanto kasvuun ja nousuun, jotta voisimme syödä kotimaassa tuotettua luomuruokaa. Pyrimme auttamaan tuottajia ja saamaan lisää tuottajia alalle. Autamme myös liiketoiminnan kehittämisessä sekä yrittäjyyden kehittämisessä.

Mitäpä tapahtuisi, jos Aalto-yliopistosta putkahtaisi ilmoille tällainen ilmoitus, koskien heidän tutkimustaan vaikkapa ydinfysiikan alueelta:

Meidän on saatava kotimainen ydinvoimatuotanto kasvuun ja nousuun, jotta voisimme käyttää kotimaassa tuottettua ydinvoimaa. Yliopisto pyrkii auttamaan ydinvoiman tuottajia ja saamaan lisää ydinvoiman tuottajia alalle. Autamme myös ydinvoimaan liittyvän liiketoiminnan kehittämisessä sekä yrittäjyyden kehittämisessä.

Tai Helsingin yliopiston farmakologian ja toksikologian osaston esimies ilmoittaisi juhlavasti, että osaston tavoitteena on lääkkeiden kysynnän lisääminen, sekä tavoitteena on saada lisää lääkkeiden käyttäjiä kotisuomeen, jotta lääketeollisuus voisi hyvin?

Lisäksi farmakologian osaston juhlavana tarkoituksena olisi lääkkeiden käytön mielikuvien parantaminen kansalaisten keskuudessa sekä monialaisen tutkimuksen kautta lieventää ihmisten mahdollisia negatiivisia mielikuvia lääkkeiden käytön lisäämistä kohtaan ja osaston tavoitteena on myös luoda lääkkeiden käytön lisäämiselle myönteinen ilmapiiri.

Jostain syystä luomuhössötys on sellaista toimintaa, että jopa Helsingin yliopisto katsotaan oivalliseksi kytkeä sen markkinointiin ja myynnin edistämiseen, mutta entä jos kyseessä olisi ydinvoima tai esimerkiksi lääkkeet?




 

 

22. helmikuuta 2013

Nähty - pilattu maito



Tulipa katsottua tuo "kohudokumentti" ja vaikka jo päätin, että en moiseen humpuukiin enää palaa, lienee kuitenkin parasta kommentoida myös kokonaan nähty "dokumentti", sillä blogiini on tultu parin viime päivän aikana satoja kertoja noin tuhat kertaa 2000 3500 4200 5000 kertaa googlen haulla "pilattu maito".

Ensin on pakko sanoa se, että on surullista huomata taikauskon suosio ja sen palaaminen takaisin niin, että jos ihminen ei ole ollut koulussa hereillä silloin, kun on käsitelty ihmisen biologiaa ja vaikkapa ruuansulatusta, niin ihminen ajattelee, että ne silloin kerrotut tosiasiat ja tieteelliset näkemykset eivät ole oikeasti olemassa, vaan ihmisen luulo aiheesta on totta.

Dokumentissa haastateltiin sairaanhoitajaa, joka on kerännyt ihmisten kertomuksia ja nyt sitä toimintaa pidettiin tutkimuksena, jolle ajateltiin oikein Nobelin palkintoa ja toivottavasti se oli ohjelman tyyliin sopivaa outoa huumoria.

Alkuun demonisoitiin homogenointia ja kun ei ymmärretä sitä mitä se on, niin sitten annetaan taikauskoisille käsityksille pääsy olohuoneeseen.

Homogenointi tarkoittaa sitä, että maito ajetaan mekaanisesti siivilän läpi, jolloin sen rasvapallerot muuttuvat isokokoisista pienikokoisiksi ja rasva sekoittuu paremmin nesteeseen, eikä jää maidon pintaan kellumaan.

Asia ei liity mitenkän maitosokeriin saatikka maidon proteiiniin, vaan kyseessä on sama asia, kuin leivottaessa voi olla tarpeen pistää jauho siivilän läpi, jolloin se on helpompi sekoittaa nesteeseen, eikä jauho mene kuppiin isoina paakkuina, eikä se siivilän läpi ajettu jauho muutu yhtään mitenkään eri jauhoksi, vai muuttuuko?

Kyseessä on mekaaninen toimenpide, jossa ei ole mitään ihmeellistä saatikka pelottavaa.

Homogenisaattorin toimintaperiaate


Nyt taikauskoinen teoria kertoo, että elimistömme huomaa maidon rasvaa muutetun pienempään partikkelikokoon, jolloin elimistö alkaa jotenkin mystisesti hyljeksiä sitä rasvaa, eikä elimistön rasvan pilkkomiseen tarkoittu koneisto osaa toimia kunnolla, vaan rasvapallerot pääsevät suoraan verenkiertoon ja ihminen saa kauheita oireita.

Noora Shinglerin olisi kannattanut olla taas koulussa hereillä ja kun ei ole ollut, olisi kannattanut googlata vaikkapa "rasva ruuansulatus", niin hän olisi päätynyt tänne:

RASVOJEN RUOANSULATUS, IMEYTYMINEN JA KULJETUS 

 

Helsingin yliopiston avoin koulutusmateriaali voi pelastaa ihmisen taikauskolta ja kun tuon lukee ajatuksen kanssa, tietää jo ihmisen ruuansulatuksesta rasvan osalta aika paljon ja sitten voi kysyä, että mitä ihmettä nuo ihmiset tuossa "dokumentissa" oikein puhuivat?

Todellisuudessa kun me syömme jotain, meidän elimistöömme menee vaikka minkä kokoisia rasvapalleroita kaikkien mahdollisten partikkelikokojen alueelta ja elimistössämme on koneisto sitä varten.

Tässäpä vielä maidon homogenoinnista ja ihmisen elimistön toiminnasta hieman tosiasiaa taikauskon sijaan ja tarjoajana on Helsingin yliopisto, kemian opetuksen keskus Kemma:

Kysy kemiasta - Maidon homogenointi

 

On sanottu, että maidon homogenoinnin yhteydessä rasvapallot pilkkoutuvat niin pieniksi, että ne pääsevät imeytymään verenkiertoon. Kun maito homogenoidaan, pilkkoutuvatko myös maidon valkuaisaineet yhtä pieniksi hiukkasiksi ja imeytyvät verenkiertoon?

 Mahan sappineste ajaa tehokkaammin saman asian kuin homogenointi eli muuttaa rasvan vielä pienemmiksi pisaroiksi. Ruoansulatuskanavan lipaasi-entsyymit hajottavat rasvat vielä pienemmiksi osasiksi, rasvahapoiksi ja glyseroliksi. Rasvahapot imeytyvät lopulta ohutsuolen nukkalisäkkeiden kautta elimistöön.


Maidon proteiinien joutuessa mahalaukkuun pepsiini-niminen entsyymi hajottaa proteiinit pieniksi aminohapoiksi, jotka imeytyvät nukkalisäkkeiden kautta verenkiertoon. Kyseessä on siis homogenointiin liittyvä myytti, sillä elimistö hoitaa homman paljon tehokkaammin.

 

 Joten "kohudokumentti" on täydellistä ihmisen ruuansulatuksen tiedetyn toiminnan vastaista humpuukia, sanon minä.

Me veronmaksajat olemme kustantaneet joidenkin asioista tietämättömien myyttien levittämistä verorahoillamme ja se kyllä hieman kiukuttaa ja sormella voisi osoittaa myös Yleisradion suuntaan, eli eikö siellä kukaan edes hiukan tarkista sitä, millaista soopaa meidän kaikkien rahoilla ollaan tuottamassa?

Ravitsemustiede ja se, mitä me tiedämme ihmisen elimistön toiminnasta, on tällä hetkellä korkealla tasolla, eikä meidän tarvitse enää keksiä asioita itse joidenkin taikauskoisten kertomusten perusteella tai sillä, mitä jokin serkun kummin kaima on kertonut kokeneensa jossain saunaillassa.

Tieteen tuottama tieto ei ole salaista, kuten voisi outoihin epätieteellisiin teorioihin mieltyneiden juttuja lukiessa päätyä, vaan omaan kirjahyllyyn voi ostaa vaikkapa Duodecimin julkaiseman kirjan Gastroenterologia, joka on oppi ruuansulatuskanavan ja siihen liittyvien elinten toiminnasta, sairauksista ja hoidoista ja jos ei tuhat sivua auta tiedonnälkään, sitten kannattaa lainata lisää teoksia, jotka asiaa käsittelevät.



Sitten ääneen pääsi yleislääkäri Sovijärvi, joka heti alkuun osoitti, että hän ei tiedä yhtään mitään siitä, mitä on pastörointi ja mitä on iskukuumennus, sillä hän sotki ne asiat jo ensimmäisessä puhutussa lauseessaan, vaikka ne ovat kaksi eri asiaa:

Pastörointi

 

Iskukuumennus

 

Sovijärvi mutisi jotain tällaista, mikäli oikein kuulin:

Pastöroinnissa iskukuumennetaan tosi korkeeseen lämpötilaan ett siin tuhotaan käytännössä kaikki bakteerit, menee myös hyvät bakteerit ja niin edelleen

 Eli tällä tasolla dokumentin asiantuntijat olivat. Myöskään toimittaja ei ilmeisesti tiennyt asioiden eroa, koska hän ei pysäyttänyt kameraa ja pyytänyt asiantuntijaansa kertomaan vähemmän sekavan ja paikkansapitämättömän todistuksen, vaan moinen hölmöys dokumenttiin pääsi.

Sitten lääkäri heitti ilmaan joitain lukuja, että vain yksi miljoonasta tai yksi kymmenestä miljoonasta saa jotain oireita jostain raakamaidon sisältämästä bakteerista ja ilmeisesti uutiset, koskien kotisuomen tai ulkomaiden raakamaitomyrkytyksiä, olivat jääneet lukematta, tai ne unohdettiin, koska ne eivät millään sopineet ohjelman taikauskoisiin näkemyksiin. Mutta yksi kotimainen tapaus  mainittiin sitten ohimennen jonkin ajan päästä.

Sitten ääneen pääsi raakamaitobisnesmies Riskakki ja voi vain kysyä, että mihin hänen lausuntonsa perustui? Oliko sillä jotain tieteellistä taustaa, vai keksikö hän kaiken itse?

Minusta keksi ja tieteen mielestä myös, sillä emme me näissä asioissa enää ihan niin kivikaudella ole, kuin voisi päätellä sellaisten ihmisten mielipiteistä, jotka eivät ole olleet koulussa hereillä biologian tunnilla.

Tämänkin osion todistelu oli kuitenkin aika musertavan heikko esitys, sillä raakamaitokauppias oli todistajana siitä, että hänen kauppaamansa tavara on hyvä ostos.

Olisiko siis McDonaldsin edustaja samalla logiikalla sovelias kertomaan, että hampurilainen on hyvää ravintoa ja siinä ei ole ravitsemuksellisesti mitään vikaa? Ilmeisesti!

Seuraavassa sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki kertoo siitä, mitä me tiedämme asioista tieteen näkökulmasta ja tämäkin on kenen tahansa saatavilla olevaa tietoa, myös Noora Shinglerin, mutta hän on enemmän kiinnostunut tarinoista ja annan hänelle hieman vinkkejä postauksen lopussa:

Laktoosi-intoleranssi

 

 Sitten alkoikin mielenkiintoinen osuus ihmeellisestä A1- ja A2-maitoteoriasta, jossa jokin maito on pahaa A1-maitoa ja toinen maito onkin hyvää A2-maitoa ja pari sanaa tästä asiasta, sillä se muuttuikin tässä dokumentissa yllättäen joksikin tosiasiaksi.

Tämä mystinen maitoteoria putkahti markkinoille Keith Woodfordin kirjasta Devil in the Milk, joka ilmestyi joitain vuosia sitten ja tämäkin tieto olisi voinut olla sellainen, että sen olisi voinut Nooran dokumentissa kertoa.

Asiaa on kyllä lähestytty tieteellisesti, eli vaikkapa täällä:

The A2 milk case: a critical review

 

Puhdas ruoka -sivustolta löytyi linkki myös suomeksi esitettyyn asiaan A1- ja A2-maidosta:

EFSA arvioi A1-maidon peptidit harmittomiksi

 

Tässäkin kohdin on tutkimustietoa asiasta, eikä Noora Shinglerin väitteille asioiden tutkimattomuudesta ole mitään pohjaa vaan kyse on siitä, että Noora Shingler ei ole itse ottanut asioista selvää ja sen johdosta hän höpisee puolitotuuksiaan ja lähes valheita.
 
Eli kyseessä on pelkkää taikauskoa ja pitää muistaa, että A2-maito on rekisteröity tavaramerkki, joka putkahti markkinoille kirjan ilmestymisen aikoihin Uudessa-Seelannissa sekä Australiassa ja sen omistaa A2 Corporation, mutta tätäkään taloudellista eturistiriitaa ei Noora Shingler kyennyt saamaan selville kertoessaan epätieteellisestä humpuukiteoriasta.

Woodfordin kirja on tyypillistä pelotteluhumpuukia, jossa on monille asioille löydetty tilastollinen yhteys ja se nyt onnistuu mistä tahansa, mutta syy-yhteyttä ei sitten löydykään ja siitä ollaan ihan hiljaa. Ensin luodaan outo teoria, sitten pelotellaan ihmisiä ja sitten maan päälle laskeutuu tuotemessias, joka parantaa oudon teorian mukaisen pelottavan sairauden. Näin luodaan bisnestä ja sen olisi voinut kertoa.

Sitten pääsi ääneen maatalousneuvoja Katja Mahal, joka oli tehnyt jonkin tutkimuksen rehujen vaikutuksesta maidon laatuun ja tässä asiassa olemme vain sanottujen lauseiden varassa, sillä googlella en löytänyt millään haulla itse tutkimusta, jotta olisi päässyt katsomaan mitä eroja löytyi ja miten merkittäviä ne olivat, joten tuota osiota on vaikea kommentoida.

Sitten oli kertausjakso, jossa loistavan kehäpäätelmän avulla todistettiin kaikki oikeaksi tiedoksi.

Ensin sairaanhoitaja oli kerännyt juttuja ihmisten kokemista tuntemuksista ja sitten lääkäri, joka ei tiennyt edes pastöroinnin ja iskukuumennuksen eroa, todisti jotain pastöroinnista ja nyökytteli päälle. Sitten eräs nainen uskoi jotain omien kokemuksiensa pohjalta ja kyseisen kokemuksen allekirjoittaa myös lääkäri, joka ei tiennyt pastöroinnin ja iskukuumennuksen eroa. Sitten saksalaistutkimus, josta ei oikein mitään kerrottu, todistaa, että lehmän ruokinnalla on vaikutusta maidon laatuun, mutta sen ei pitäisi olla yllätys kenellekään.

Mutta tämä unohdettiin tyystin:

Maidon homogenoinnilla ei yhteyttä yliherkkyysoireisiin

 

Suomessa on tehty väitöskirja (usean tutkimuksen kokonaisuus) aiheesta, jossa haastateltiin 936 ihmistä ja lisäksi 291 osallistui kliinisiin kokeisiin, joka kertoi, että homogenointi ei vaikuta yhtään mihinkään.

Kohudokumentin jälkipyykissä on esitetty väitöskirjaa kohtaan kritiikkiä vaikkapa siinä, että koetilanteet oli huonosti suunniteltu, eikä tutkittavan elimistö "toipunut" riittävästi ennen seuraavaa koetta, mutta tämäkin asia selitetään itse väitöksessä ja perustellaan seikkaperäisesti. On tietenkin ikävää, että yksi osallistuja, dokumentissa esiintynyt Raija Tukkinen, koki koejärjestelyn huonoksi omalta osaltaan.

Senpä takia hyvään kokeeseen osallistuu lukuisa joukko ihmisiä, että mahdolliset yksittäistapaukset eivät vaikuta laajassa mitassa itse kokeeseen.

Kokeet olivat kuitenkin kaksoissokkokokeita, jolloin maidon (tai lumejuoman) nauttija ei tiennyt mitä nauttii, eikä kokeen tekijä tiennyt sitä mitä annetaan, vaan kaikki selvisi vasta kokeiden jälkeen.

Eli koetilanteessa osallistuja ei kyennyt näkemään vaikkapa kasvojen ilmeestä sitä, mitä tuotetta hän tulee samaan, vaan kaikki oli sokkoa kaikille.

Ihmeellisintä asiassa on se, että tässä sokkokokeessa myös lumejuoma, joka oli soijasta, aiheutti osalle oireita, samoja kuin silloin kun he saivat maitoa, eli osa sai oireita kaikesta ja taas osa, joka saa oireita tietäessään juovansa maitoa, ei saanutkaan oireita sokkona saadusta juomasta.

Osa sai sokkokokeessa oireita homogenoimattomasta luomumaidosta, vaikka he väittivät pystyvänsä juomaan sitä "siviilissä" ja niin edelleen.

Vaikka kymmesosa testatuista ilmoitti saavansa kovia oireita maidosta ja neljäsosa oireita, niin kuitenkin sokkokokeissa oireet olivat harvinaisia, mutta tätäkään tosiasiaa ei kyetty tuomaan "dokumentissa" esiin.

Eli todellisessa elämässä me emme ole vain Valion teettämän muutaman viikon tutkimuksen varassa, kuten valheellisesti väitettiin, vaan meillä on mm. kotimainen väitöskirja aiheesta usean sadan ihmisen kokeesta, sekä lukuisia ulkomaisia tieteellisiä tutkimuksia aiheesta, jotka vaiettiin täysin.

Miksi? Kenties kavereiden raakamaitobisnesten takia, vai olisiko jo A2-maito nurkan takana tulossa kotimaan markkinoille ja se sattuu tarvitsemaan jonkin kohun, jotta markkinointi saa hyvä alkusykäyksen, kuten se tarvitsi Maapallon toisella puolella Australiassa.

Sitten ihmetytti tämä Valion piinaaminen ainoaksi syylliseksi ja voi kysyä, että osallistuiko kenties ruotsalais-tanskalainen ruokajätti Arla dokumentin rahoittamiseen, sillä niin omituinen oli Valion ottaminen silmätikuksi asiassa, etenkin kun edes yhtä tieteellistä näyttöä ei asiasta ollut, vaan vain ja ainoastaan ihmisten outoja kertomuksia, jotka voivat olla myös luulotaudin tuottamia.

Mutta koska dokumentin lähtökohta on se, että ihmisten kertomukset ovat asioista, joilla maailmaa ohjataan, niin tässäpä Noora Shinglerille pari ohjelmavinkkiä tulevaisuuden varalle:

Silminnäkijä: UFOT - vaiettu totuus

Noora voi kerätä henkilöitä, jotka ovat joutuneet ufojen kaappaamiksi ja heidät on viety kaukaisille planeetoille ikäviin kokeisiin ja he ovat saaneet näistä ufo-kaappauksista elinikäisiä traumoja ja monia haittoja elimistöönsä. Miksi näistä ei puhuta ja miksi ufoista vaietaan?

Ohjelmaan voisi ottaa haastatteluun vaikkapa lääkäri  Rauni-Leena Luukanen-Kilden, joka omaa omakohtaista kokemusta ufojen kaappauksista ja hän kertoo, että Maapallollamme ufot vierailevat säännöllisesti ja kaappailevat ihmisiä kokeisiin minkä ehtivät.

Emme tietenkään voi kyseenalaistaa ihmisten kertomuksia, jos he kerran ovat oikeasti kokeneet  joutuneensa avaruusolentojen kaappaamiksi ja heillä on tehty ikäviä kokeita, joista on jäänyt traumoja.

Sitten voisi olla vaikkapa:

Silminnäkijä: horoskoopit - salattu todellisuus, jossa etsimme ihmisiä, jotka ovat omakohtaisesti kokeneet, että tähdistä voi ennustaa tulevaisuutta, eivätkä iltapäivälehtien horoskoopit ole humpuukia, sillä vaikkapa entinen huippu-urheilija Satu Ruotsalainen on tätä mieltä. Miksi me etsisimme asioille tieteellisen näkemyksen, kun me voimme haastatella ihmisiä heidän kokemuksistaan ja ne ovat tietenkin totta.


Nyt on tietenkin niin ikävästi, että tämä humpuukidokumentti muuttui todeksi ja aina kun jossain asiasta keskustellaan, tämä dokumentti ja sen omituinen sisältö vedetään esiin, koska kun se on kerran teeveessä sanottu, se on silloin totta.

EDIT:

Kommentoin saamaani palautetta uusimmassa postauksessa, jonka voitte lukea seuraavan linkin takaa:

Vastakritiikkiä luomulakon mielipiteisiin

 

EDIT 2:


Sami Sundell on päätynyt ihmettelemään Silminnäkijän esille saamia asioita omassa blogissaan ja jutut löydätte klikkaamalla seuraavia linkkejä:


AJATUSKUVIA - Myrkyllinen maito ja näytön puute


Ajatuskuvia - Pilatun maidon paluu

 

Joten jos minun suoraviivaistettu versiona aiheuttaa närästystä, on dokumenttia Sami Sundellin toimesta lähestytty vähemmän suoraviivaisesti ja analyyttisemmin niin jospa se minun versioni rinnalla aiheuttaa lukijassa enemmän ajatuksia siitä, miten Silminnäkijä ohjelmaansa tekee.

Asia lienee loppuunkaluttu.

 



 

21. helmikuuta 2013

Onko kotiruoka terveellistä?


Uusin Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim piti sisällään jutun tuoreehkosta brittitutkimuksesta siitä, onko nk. kotiruoka terveellisempää kuin kaupan valmisateriat. Valitettavasti juttu ei ole vielä vapaasti luettavissa netissä, vaan vasta seuraavan numeron ilmestymisen jälkeen.

Vertailukohtana käytettiin brittitelevision ruokaohjelmien julkkiskokkien reseptejä heidän tekemistään kotiruuista ja aterioista, joita he kauppaavat katselijoille terveellisinä kotiruokina, eli vaihtoehtoina kaupan valmis- tai mikroaterioille.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä British Medical Journal -julkaisussa ja sen sanoma oli selkeä, eli näissä julkkiskokkien kotiruuissa pitäisi olla jokin varoitustarra niiden epäterveellisyydestä, sillä niissä oli kaloreita aivan huomattavat ylimäärät, sekä rasvaa, etenkin tyydyttynyttä rasvaa, sekä suolaa.

Jamie Oliverin, Nigella Lawsonin yms tunnettujen kokkien ohjelmista sekä reseptikirjoista poimittiin tarkasteltavaksi noin 100 kotiruokaohjetta ja kun ruokien ravitsemuksellisia arvoja verrattiin kauppojen einesruokiin, olivat einesruuat terveellisempiä.

Vaikka einesruuat olivat tässä vertailussa terveellisempiä, niin yksikään tv-kokkien reseptillä tehty kotiruoka, saatikka kauppojen valmisruoka ei täyttänyt WHO:n suosituksia terveellisestä ateriasta.

Joten jos vedämme ihmeellisen piikkilanka-aidan kotiruuan ja kaupan eineksien välille, niin myös kotiruuasta voi tehdä hyvin epäterveellistä, vaikka käyttäisi jokaista sellaista tuotetta, jossa on mahdollisimman lyhyt tuoteseloste tai ei tuoteselostetta ollenkaan.

Terveellinen tai epäterveellinen ravitsemus on jotain aivan muuta kuin sitä, että tekee itse kotiruokaa tai ostaa valmiita eineksiä, sillä molemmilla tavoilla voi mennä vikaan.

Tässä ehkäpä ihmisillä on hämärtänyt käsitys terveellisestä ruuasta, kun he kuvittelevat tekevänsä terveelllistä kotiruokaa ja heittelevät pataan puolikkaan voipaketin, sekä kourallisen suolaa, oli se sitten millaista intiaanien luomuhippisuolaa tahansa.


19. helmikuuta 2013

Esko Valtaoja - uskontoviiniä



Esko Valtaojalta ilmestyi jälleen mainio kirjoitus, jonka voitte lukea täältä:

Uskontoviiniä

 

Uskonnollinen viini hyppäsi taas kerran silmiini Alkon tuoreesta esitteestä, joka ensimmäisellä sivullaan ylpeänä julisti, että monopolimme valikoimaan on nyt lisätty monta uutta biodynaamista viiniä. Ne on kasvatettu ottaen huolella vaarin ”auringon, kuun ja planeettojen” liikkeistä taivaalla.

Jos ihminen haluaa taikauskoa, joku sen kaupallisen lokeron tulee täyttämään, olipa vuosi 1500 tai 2013.

No, epäilemättä Auringon asema kannattaakin huomioida viljelypuuhissa. Jos se on keskipäivällä kovin matalalla etelässä, pellolla on luultavasti liikaa lunta kyntötöihin. Ja korkealla loistava Kuu on vinkki siitä, että kannattaa ottaa taskulamppu mukaan rypäleitten poimimisreissulle. Loppu onkin sitten puhdasta uskontoa, tähdistä ennustamista ja horoskooppiviljelyä, joka vielä kaiken lisäksi saa Suomessakin valtiontukea luomuviljelyn kummallisena sivukasvannaisena.

Ja biodynaaminen väki väittää toimintansa olevan enemmän luomua kuin luomu itse ja he katselevat luomuväkeä vähän altakulmien, kun luomu on mennyt osan Steinerin humpuukiopeista hylkäämään. Mutta kyllä se sieltä luomun taustalta vielä vahvana löytyy. Me veronmaksajat todellakin rahoitamme tuollaista taikauskoista höpinää, aivan kuten Valtaoja mainitsee ja taas voi kysyä, että olisiko sille rahalle parempaakin käyttöä?

Taikausko ei kuole; se vain saa yhä uusia ilmenemismuotoja. Kun paikallisen noidan siunaamat amuletit menettivät tehonsa, siirryimme sujuvasti magneettirannekkeisiin ja Power Balance -pantoihin. Ja kukapa enää tosissaan tähdistä ennustamiseen uskoisi, mutta Rudolf Steinerin antroposofiseen uskonlahkoon perustuva biodynaaminen viljely on tietysti jotain ihan muuta – uuden ajan henkistynyttä tieteellisyyttä ja yhteyttä elämäämme hallitseviin suuriin kosmisiin sykleihin. Onhan meillä steinerkoulutkin, miksi ei sitten steinerviinejä.

Niin kauan kuin suuret rahat pyörivät, taikausko ei kuole. Mutta sitten kun rahavirrat alkavat pienentyä, ei taikauskoon enää kauppias välttämättä jaksa panostaa, vaan sitä kautta se hiipuu, kunnes jälleen joskus nousee trendiksi uuden henkisesti heränneen sukupolven myötä.

Jopa luotettavan vuotuisen Viinistä viiniin -kirjan tekijä Juha Berglund on hurahtanut biodynamiikkaan omalla viinitilallaan. ”Kuun vaikutuksia ei voi siellä olla huomaamatta, kun Garonnen pinta nousee ja laskee vuoroveden mukana. Miksei se sitten vaikuttaisi kasvien sisällä liikkuviin nesteisiin?” Ota yhteyttä, Juha, niin kerron, miksi ei. Keskiaika meni jo.

Kriittinen ajattelu voisi olla kouluaine ja kun ihminen tekee lajillemme hyvin tyypillisen logiikkavirheen, eli sekoitetaan korrelaatio ja kausaalisuus, niin näinpä siinä sitten käy.

Kausaalisuuden ja korrelaation sekoittuminen tarkoittaa sitä, että luullaan kahta toisiinsa täysin liittymätöntä asiaa sellaisiksi, että niillä olisi syy- ja seuraussuhde, mutta tästä aiheesta olen tekemässä juuri postauksen, joten näytän selkeän esimerkin avulla, miten taikauskoa myydään ja ihmisten mieliä sekoitetaan.

Esimerkiksi roketedenialistit käyttävät tätä tehokkaasti hyväkseen luodessaan humpuukipropagandaansa, mutta tulen ottamaan esimerkin hieman lähempää blogin aihepiiristä, sillä luomun on todettu aiheuttavan ... mitä? Sepä selviää tulevaisuudessa.

16. helmikuuta 2013

Kommentteja - pilattu maito



Kirjoitukseni Noora Shinglerin vielä julkaisemattomasta maitodokumentista kirvoittikin pitkiä kommenttaja postaukseeni kuten ajattelinkin ja vastaanpa niihin nyt tässä, sillä kommentointiosiossa pidempi vastailu on hieman hankalaa ja käydään väitteet läpi saapumisjärjestyksessä, eli ensin karppisiskot:

 Syytät toimittajaa fanaattisuudesta, mutta kovin fanaattisesti ja subjektiivisesti lähestyt asiaa itsekin, vain oman kapean näkökulmasi hyväksyen.

Ja tämä kapea näkökanta tarkoittaa siis lähestymällä asiaa tieteellisen tutkimuksen kautta, joihin löytyi myös linkki itse jutusta, mutta tässäpä se vielä kerran, muistin virkistykseksi:

Laktoosi-intoleranssi ja ruokavalio

 

Tosin erilaisiin tarinoihin mieltyneille juttu on yhtä myrkkyä, sillä se ei tue erilaisia markkinoilla kiertäviä urbaaneja huhuja maidosta, mutta se onkin taas uuden postauksen aihe.

Laktoosi-intoleranssi

 

Joten tälläiseen tieteelliseen tietoon tukeutuminen katsotaan erilaisissa huuhaapiireissä ahdaskatseiseksi fanatismiksi ja jokainen voi muodostaa asiasta sen näkemyksen, joka omaatuntoa miellyttää.

Mutta kuten olen jo aiemmin postannut, niin asia liittynee siihen, että tällä hetkellä huuhaaksi katsottava tavara onkin nimetty aidan toisella puolella laajennetun luonnontieteen näkemyksiksi. Sitä ei siis "virallinen" luonnontiede vielä hyväksy, mutta kun vettä virtaa Vuoksessa muutama tuhat vuotta, asiat tulevat muuttumaan asian suhteen dramaattisesti.

Tällä hetkellä asia on kuitenkin niin, että meillä on tieteellinen menetelmä, jonka sääntöjä noudattamalla jotakin on käsitelty tieteellisesti. Ei ole olemassa lähes tiedettä, epävirallista tiedettä tai vaihtoehtotiedettä, vaan säännöt ovat selkeät ja niitä joko noudatetaan ja tehdään tiedettä tai sitten tehdään tarinoita niihin mieltyneille.

Aivan kuten ei ole olemassa kiinalaista lääketiedettä, suomalaista lääketiedettä tai länsimaista lääketiedettä, vaan meillä on näyttöön perustuvaa lääketiedettä ja sitten on erilaisia uskomuksia, joita jokainen nimeää sellaiseen muotoon, joita omat bisnekset vaativat.

...  Enoni ja hänen vaimonsa ... Siskoni aviomiehen ... siskoni perhe ja vanhempani ...  ja niin edelleen

Näitä kutsutaan tarinoiksi ja jos yksittäinen ihminen on saanut uskomalla johonkin helpotusta vaivoihinsa, niin se on tietenkin hieno homma kyseisen yksilön kannalta, mutta mihin me vedämme rajan näissä tarinoissa ja siinä, mitä niiden yksittäisten tarinoiden pitää yhteiskunnassa tarkoittaa isossa mittakaavassa?

Pitäisikö meidän uudistaa terveydenhuoltojärjestelmämme, koska kaupungilla liikkuu tarinoita siitä, että helluntaikirkon rukouspiirissä on rukouksella parannettu syöpiä, sekä toista jalkaa selkeästi lyhyempi jalka on pidentynyt rukouksen voimalla jopa 10 senttiä?

Tarinoita riittää ja niillä voi olla yksilön mielenterveyden ja terveydenkin kannalta hyötyä, mutta ne ovat kuitenkin vain tarinoita.

Valion järjestämä kolmen viikon tutkimus ei siis paljon kerro vielä. 

Asiasta on kylläkin tieteellistä tietoa hyllymetreittäin ja jokainen tieteellisesti tehty tutkimus kertoo hyvin selkää sanomaa.

Ja tässäpä hyvä juttu aiheesta vuosien takaa, joka kannattaa lukea ajatuksen kanssa, sillä kaikki urbaanihuhut käydään läpi selkeästi suomeksi.


Homogenointi ei auta maitoyliherkkiä

 

Minä luotan itse enemmän tieteelliseen metodiin näissä asioissa ja niiden viesti on hyvin selkeä, eikä sitä jonkin sukulaisen kertoma tarina voi muuksi muuttaa. Sitten jos sukulainen haluaa, hän voi aloittaa omista tunnoistaan tieteellisen metodin hyväksymän tutkimuksen ja sitten hänen kokemuksensa voi muuttua tieteelliseksi tiedoksi, pois tarinoista.

Mielenkiinnosta olen seurannut tätä maitoasiaa (jo taustanikin vuoksi) enkä ole verkostoistani kuullut yhtään sairastumiskokemusta.

Et sitten päättänyt lukea linkittämiäni uutisia asiasta, vaan päätit tukeutua ainoastaan verkostosi tuottamiin tarinoihin?

Ykisttäisiä uutisia on toki mediassa ollut, mutta mitä osaa kokonaisuudesta se lopulta näyttelee? Raakamaito ei ole siis mikään sairastuttamisautomaatti, vaikka yksittäisiä tapauksia onkin. 

Tämä varmaan kannattaa mennä kertomaan vaikkapa uusimman kaliforniassa tapahtuneen raakamaitoskandaalin sairastuttamille perheille ja vanhemmille, joiden lapsilta on loppuelämä pilalla vakavien sisäelinvairioiden takia, mutta hienoa on se, että sinun verkostosi ei ole moista vielä kokenut.

Entäpä sinä päivänä, kun se yksittäinen tapahtuma koskee sinun perhettäsi ja se olisi ollut estettävissä hyvin yksinkertaisella toimenpiteellä, eli pastöroinnilla?

Tässä vielä yksi yksittäinen tapaus aiheesta, eli kuluttajan omakohtainen kokemus, jos niitä sitten arvostaa:

About that raw milk . . .By

 

 

21 sick from raw milk in Oregon; again ‘people missed the boat on one of the great advances in public health – pasteurization’

 

 
Mutta jos otetaan huomioon se, miten mitättömän pienen piirin puuhastelusta tässä raakamaitovouhotuksessa on kyse, niin kyllä silloin nämä muutamat kotimaiset yksittäistapaukset  ovat siinä purossa hyvin merkittäviä tapauksia ja jos suhde säilyy samana kun raakamaidon suosio kasvaa, sairastumisia tulee tapahtumaan liukuhihnalta.

Toivotaan parasta, mutta minä tukeuden edelleen nykyteknologian tuomaan turvallisuuteen ja minua asia ei tule koskettamaan millään tasolla, mutta jos haluaa terveydellään leikkiä, niin se on tehty mahdolliseksi.

Käytät raakamaidon hintana vain yhtä hintaa (Eat&Joy): lähes viisi euroa litra. Kovin on kapea näkökulma, olisiko kannattanut tehdä hiukan taustatyötä tuonkin asian kanssa.

Asia liittynee siihen, että raakamaitobisnesmies E-P Rislakki on tuotu mainostamaan omia bisneksiään dokumenttiin ja siitäpä tämä idea verrata hänen omaa hintaansa siihen tuotteeseen, jota hän dokumentissa tulee demonisoimaan. Pahoittelen, että en selittänyt asiayhteyttä tuon paremmin, vaan oletin sen tulevan ajatuksissa esiin automaattisesti.

Ja Yhdysvaltain ruokaviranomainen FDA on koonnut erittäin kattavan tietopaketin maidosta, lukemattomien tieteellisten viitteiden kera ja siihenpä kannattaa jokaisen taikauskoisiin käsityksiin mieltyneen hieman tuhlata lyhyttä elämäänsä:

Consumer Information About Milk Safety

 

Siellä käydään jokainen urbaani pelotteluhuhu maidosta läpi tieteellisten viitteiden kera.


Seuraavaksi Noora Kumpulainen:

 Hmm, kirjoitus kyllä ilmaisee epäsuorasti, että sinulla olisi jonkinlaisia patoutumia Noora Shingleriä kohtaan. En pidä tätä tekstiäsi hyvin kirjoitettuna, enkä faktoihin nojaavina. Itse maatilalle syntyneenä ja siellä kasvaneena luulisin nähneeni muitakin "huuhaaksi" väittämiäsi asioita, jotka ovat oikeasti toimivia juttuja. Lienet kaupunkilainen? Kirjoitustyylistäsi kuvastuu myös, että luomulakkoilu on nimenomaan väkipakolla väännettyä vastarannankiiskeilyä. Ehkei se ole kovin toimiva näkökulma, sillä yllyt vain yhtä fanaattiseksi, kuin pahimmat eläinaktivstit ja luomuintoilijat.

Minulla on "patoutumia" vain alati kasvavaa humpuukia kohtaan, jonka määrä kasvaa kasvamistaan.

Meillä on ruokaongelmaisia ja syömishäiriöisiä jo muutenkin aivan liikaa, niin että en pidä kovin tarpeellisena sitä, että niitä lietsotaan lisää, etenkin kun lietsonta perustuu vain kavereiden bisnesten mainostamiseen ja epätieteelliseen, tieteellisen tiedon vastaiseen roskatietoon.

Mutta tämä on päivän trendi. Jos olet mieltynyt epätieteelliseen huuhaaseen, niin ainoa konsti pitää oma huuhaakorttitalo kasassa, on väittää tieteelliseen tietoon tukeutuvien maailmankuvaa samanlaiseksi kuin omaa, eli että kyseessä olisi vain uskomusten tasapeli.

Asia ei kuitenkaan ole näin, vaan mielipiteillä voi olla hieman eroa, riippuen sen mielipiteen taustalla vaikuttavista argumenteista.

Siskoni mies kertoi juhannuksena mökillä  vastaan "Waser, M., K. B. Michels, C. Bieli, H. Floistrup, G. Pershagen, E. v. Mutius, M. Ege, J. Riedler, D. Schram-Bijkerk, B. Brunekreef, M. v. Hage, R. Lauener, and C. Braun-Fahrlaender. 2007. Inverse association of farm milk consumption with asthma and allergy in rural and suburban populations across Europe. Clinical and Experimental Allergy" voivat kuitenkin olla painoarvoltaan hieman erilaisia, mutta kuitenkin tilanne on se, että jos haluaa uskoa siskon miehen kertomusta pätevämpänä, siihen on täysi oikeus.

Ja viimeinen anonyymi:

Enpä olekaan ennen näille sivuille löytänyt...eikä tarvitse toiste tullakaan. Näin täydellistä fundamentalistista yksisilmäisyyttä harvoin kohtaakaan, erittäin ahkeraa sellaista. Kuka saa mistäkin elämäänsä sisältöä..?

Myös sinun mielipiteesi on arvokas ja mikäli sivustoni ei sinua miellyttänyt, niin tänne ei todellekaan ole pakko tulla uudestaan.

Mutta kuitenkin koen, että jos ihminen on saatu peloteltua jollakin roskatiedolla pelkäämään taas uutta asiaa, jonka johdosta hänen pitäisikin tukea jotain toista bisnestä, niin ehkäpä hyvin alkuvaiheessa saatu asiallinen tieto pelottelusta ja sen taustoista voi saada ihmisen huomaamaan, että pelottelu oli täysin epärelevanttiin huuhaaseen perustuvaa.



Liika porkkanakin myrkyllistä

Tässäpä uutinen heille, joiden on vaikea ymmärtää sitä, että myrkyllisyyden tekee määrä, ei jokin trendikäs nykyaihe:

HS MAKSUMUURI - Älä syö kolmea kiloa porkkanoita viikossa

 

Jos syö vii­kos­sa kol­me ki­loa pork­ka­noi­ta, dieet­ti voi men­nä pa­has­ti met­sään.

Yh­dys­val­tain Ohios­sa työs­ken­te­le­vä lää­kä­ri­pa­ri kir­joit­ti ta­paus­tut­ki­muk­sen 48-vuo­tiaas­ta mies­po­ti­laas­ta, jo­ka va­lit­ti vat­sa­ki­pu­ja ja kel­ta­orans­sik­si muut­tu­nut­ta ihoaan. Tut­ki­muk­ses­sa pal­jas­tui, et­tä mie­hen pak­su­suo­li oli täyn­nä ulos­tet­ta, ja mak­sa-ar­vot ko­hol­la. Po­ti­laal­la to­det­tiin um­me­tus, bee­ta­ka­ro­tee­ni­ta­son nou­su ve­res­sä ja mah­dol­li­nen A-vi­ta­mii­ni­myr­ky­tys.

Kun po­ti­las­ta haas­ta­tel­tiin tar­kem­min, pal­jas­tui, et­tä hän oli yrit­tä­nyt laih­tua syö­mäl­lä jo­pa kol­me ki­loa pork­ka­noi­ta vii­kos­sa. Kun mies lo­pet­ti pork­ka­noi­den ah­mi­mi­sen, mak­sa-ar­vot kor­jau­tui­vat kuu­kau­des­sa.

Kolme kiloa viikossa ei ole kuitenkaan kuin  reilu 400 grammaa päivässä. Vajaa pieni pussillinen porkkanoita päivässä ja potilas sai itsensä tuohon tilaan.

Joten onko kaikki luonnonmukainen automaattisesti terveellistä ja kaikki muu ei?

 

15. helmikuuta 2013

Kasvisdieetin päästöhyöty pieneni



Vihreä Lanka tarjoilee seuraavan Reutersin väittämän uutisen suomeksi:


Kasvisdieetin päästöhyöty oletettua pienempi


Karkkien ja snacks-tuotteiden korvaaminen kasviksilla voi olla hyväksi terveydelle, mutta ilmastoa se ei auta.

Uutistoimisto Reuters uutisoi ranskalaistutkimuksesta, jonka mukaan kasvis- ja hedelmäruokavalio ei ole ilmaston kannalta niin ylivoimainen kuin on aiemmin laskettu. Kasvisten etumatkaa lyhentää se, että matalakalorisia ruokatuotteita joutuu syömään enemmän kuin esimerkiksi lihaa.

Naudanliha tuottaa grammaa kohden keskimäärin 15 kertaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin kasvikset, mutta kun päästöt rinnastetaan energiasisältöön, ero on enää kolminkertainen.

Lähes 2 000 ranskalaisen ruokavalioon perustuneen tutkimuksen perusteella kalorikohtaiset päästöt ovat kasviksia pienemmät tärkkelyksessä, makeisissa, snackseissa, maitotuotteissa ja rasvoissa. Samalle tasolle kasvisten kanssa ylsivät porsaanliha, siipikarja ja kananmunat.

Sitten pitänee varmaan miettiä sitä, että miten me saamme päästöt pienemmiksi niin kasvien kuin lihan tuotannossa ja onnistuuko se tuotantoa tehostamalla, vaiko kenties tekemällä siitä entistä tehottomampaa?

Vai kysymmekö kenties trendikkäiltä kaupunkilaisilta, että mitä he mahtaisivat haluta asian suhteen tehtävän ja sitten vain toimimme sen mukaan, niin kaikki ovat tyytyväisiä, hetken.

14. helmikuuta 2013

Koska luomuhuijaus paljastuu?

Pohditaanpa asioita taas hetki tosiasioiden valossa, sillä taannoisessa Hesarin jutussa luki näin:

MAKSUMUURI - Onko luomu oikeasti parempaa?

 

Veronmaksaja on jo nykyisellään mukana, sillä luomuun saa korotetut maataloustuet. Ne maksoivat viime vuonna 30 miljoonaa euroa. Valtio myös tukee esimerkiksi Luomuliiton toimintaa. Ja kun maatalousneuvonnasta on leikattu, luomuneuvonnan määrärahat on säilytetty ennallaan.

30 miljoonaa euroa tuntuu tietenkin pieneltä rahalta, jos lukee vaikkapa talousuutisia, sillä miljardi (= 1000 miljoonaa) alkaa olla sellainen pienin yksikkö, jota siellä käytetään, mutta silti 30 miljoonaa euroa on sellainen summa, että sillä palkattaisin huomattava määrä kouluavustajia, tai jopa keittäjiä kouluun tekemään yksilöllistä kouluruokaa nirsoille lapsille sen sijaan, että isot teollisuuskeittiöyksiköt vääntävät teollisuusruokaa ylisuurissa tehdasolosuhteissa, koko ajan vähenevällä henkilökunnalla.

Sillä voisi saada muutaman lääkärin maaseudulle, tai sillä voisi saada vaikkapa ylisuuriin päiväkoteihin muutaman koulutetun lastentarhaohjaajan lisää, mutta olemme äänestäneet eduskuntaan viisaita puolestamme päättämään asioita ja näin he ovat viisauksissaan päättäneet.

Olemme siis trendikkäästi päättäneet sijoittaa 30 miljoonaa euroa luomutuotannon tukemiseen ja mitäpä me sillä saamme?

Kaupassa ruuan hinnasta kiinnostuneet tietävätkin, että satsaamalla 30 miljoonaa euroa ylimääräistä luomutuotannon tukemiseen, saamme huomattavan paljon tavanomaista ruokaa kalliimpaa ruokaa, mutta tietenkin jos lompakossa on muutakin kuin ilmaa, ei se ole ongelma.

Sitten tiedämme, että tavanomaisen maatalouden neuvontaa on vähennetty, mutta luomutuotannon neuvonnan määrärahoja ei ole leikattu, joten tämänkin pitäisi näkyä jossain, eli vaikkapa sadoissa, olisi sellainen maalaisjärkinen havainto, jota vaikkapa Osmo Rauhalakin peräänkuuluttaa mainioissa jutuissaan, joten maalaisjärkisesti asiaa kannattaa lähestyä satotilastojen kautta:

Luomusatotilasto

 

  • Luomuviljaa tuotettiin yhteensä 83 miljoonaa kiloa. Määrä on 2,2 % Suomen koko viljantuotannosta.
  • Luomuvehnän sato oli 15,3 miljoonaa kiloa eli 1,7 % koko vehnäntuotannosta.
  • Luomurukiin sato oli 5,1 miljoonaa kiloa eli 7,8 % koko rukiintuotannosta. Luomuohran sato oli 6,6 miljoonaa kiloa eli 0,4 % koko ohrantuotannosta.
  • Luomukauran sato oli 38,6 miljoonaa kiloa eli 3,5 % koko kaurantuotannosta.

Vehnää viljellään kilollisesti eniten, mutta prosentuaalisesti sen osuus on mitätön, mutta otamme senkin mukaan vertailuun ja lisäksi kaksi prosentuaalisesti suosituinta luomuviljelykasvia, eli rukiin ja kauran..

Ensin satotilastoista luomun vaikutus hehtaarisatoihin vehnän osalta prosenteissa. Ensin vuosiluku 06, 07 jne ja sitten ero tavanomaisen viljelyn keskihehtaarisatoihin prosenteissa. Luvut ovat aivan jotain muuta kuin mitä Osmo Rauhala väitti taannoin Hesarissa, mutta nämä ovatkin oikeista, toteutuneista sadoista, ei kenenkään villeistä luomu-unelmista:

Vehnä 06 -48.6%, 07 -50.4%, 08 -46.7%, 09 -50.7%, 11 -45.2%, 12 -43,9%.

Syysvehnä 06 -60.6%, 07 -60.9%, 08 -48.2%, 09 -50.7%, 11 -56,6%, 12 -41,1%

Mutta suosituimmat, eli ruis ja kaura ovat tässä:

Ruis 06 -37.3%, 07 -39.3%, 08 -43.4%, 09 -32.5%, 11 -44%, 12 -49%

Kaura 06 -37.7%, 07 -39.2%, 08 -42.4%, 09 -43.9%,  11 -38,6%, 12 -41,8%

Vuosi 2010 puuttuu, koska siltä vuodelta luomusatotilastoja ei julkaistu, joten emme tiedä sitä, jos vaikkapa silloin luomusadot olivat häikäisevän loistavat, joten asia jäänee ikuiseksi mysteeriksi siltä osin.
 
Jos nyt pohdimme asiaa maalaisjärkisesti, niin näitä lukuja katsomalla voisi päätellä sen, että mikäli me haluaisimme satoa yhtä paljon kiloina kuin tavanomaisella viljelyllä, jotain olisi todellakin tehtävä!

Kun näitä tilastoja katselee, niin luomuväki aloittaa virren veisuun siitä, että tilastot eivät kerro kaikkea, mutta jokainen voi nyt painottaa aivan niitä virren säkeistöjä, joka itsestä tuntuvat tärkeimmiltä ja minä olen nyt kiinnostunut näistä säkeistöistä.

Vaihtoehtoja meillä on seuraavasti, eli luomun hehtaarisatoja pitäisi saada dramaattisesti kasvatettua, mutta kuten usean vuoden poiminta toteutuneista sadoista antaa näyttää, ei se tule olemaan helppoa, sillä luomun sadot ovat melkoista vuoristorataa ja arpapeliä.

Sitten on olemassa tietenkin toinen vaihtoehto, eli viljelyn pinta-alalla tilanteen tasapainoittaminen.

Nyt pistäkääpä se maalaisjärki jylläämään, sillä seuraava matemaattinen pohdiskelu ei pitäisi olla ylivoimaisen vaikea:

Tosiasioiden valossa luomu romahduttaa hehtaarisatoja noin 32.5-60,9 % alaspäin, niin pitääko silloin villiä luontoa raivata enemmän sileäksi, tasaiseksi maatalousmaaksi vai voimmeko kenties  palauttaa maatalousmaata takaisin villiksi luonnoksi vastaavalla prosenttiosuudella, mikäli aiomme edelleen saada vastaavia kiloja tuotetta nälkäisten kuluttajien lautaselle?

En ole kauhean kiinnostunut Osmo Rauhalan tavoin siitä, mitä jonkin luomuopiston koetila on saanut viljellyksi jossain Teksasissa, vaan enemmän olen kiinnostunut siitä, millaisia tuloksia suomalaiset viljelijät saavat aikaiseksi Suomen olosuhteissa, todellisessa elämässä.

Mutta tuolta löytyy siis se, mitä me saamme kun pistämme 30 miljoonaa euroa erääseen trendikkääseen viljelyideologiaan.

Voisiko sen rahan käyttää myös toisin?








 

 

13. helmikuuta 2013

Silminnäkijä - pilattu maito

Noora Shingler on päättänyt palata jälleen mieliaiheensa, eli maidon ja sen kammottavuuden pariin uudella dokumentillaan, jonka hän on päässyt tekemään Yleisradion, eli meidän veronmaksajien rahoilla. Silloin tietenkin odottaisi dokumentilta myös tosiasioihin perustuvaa laatua, eikä vain jonkin hyvän kaverin bisnesten mainostamista, jolta uunituore dokumentti näyttää ennakkotietojen perusteella:

SILMINNÄKIJÄ: PILATTU MAITO

 

Monien suomalaisten vatsa ei kestä kaupan maitoa, mutta suoraan tilalta tuleva käsittelemätön raakamaito sopii. Silminnäkijä selvittää, mistä tämä johtuu. 

Silminnäkijä olisi varmaan voinut lukea vaikkapa muutaman aiheesta tehdyn tutkimuksen, joiden mukaan jos ihminen on oikeasti maidolle tai sen jollekin ainesosalle allerginen, ei mikään maito sovi, tai kyseistä ainesosaa sisältävä maito ei sovi, mutta tämä lienee taas liikaa vaadittu, sillä asialle haluttaneen väkisin osoittaa jokin nykytrendin mukainen luonnonmukainen ratkaisu.

Ja tosiasiat kertovat meille myös näin, jonka toimittaja Noora Shingler täysin autuaasti unohtaa:


Laktoosi-intoleranssi ja ruokavalio

 

Viimeaikaiset geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että aikuisiän laktoosi-intoleranssi on maailmassa normaali variantti ja pysyvä laktoosin sieto on itse asiassa ollut aluksi poikkeava ominaisuus, joka on kuitenkin joissakin maitoa runsaasti käyttävissä väestöissä saavuttanut valta-aseman valikoitumisen kautta. Laktoosin sieto tai sietämättömyys eivät ole sairauksia vaan ominaisuuksia kuten ihon tai silmien väri. Niihin oppii suhtautumaan.

Laktoosi-intoleranssi ei ole sairaus, tai elintarviketeollisuuden meihin tuottama salaliitto, vaan tieteellisen tutkimuksen mukaan se on geneettinen ominaisuus, aivan kuten vaikkapa silmien väri ja edes tällaista yleisesti tiedettyä asiaa toimittaja Noora Shingler ei ole viitsinyt tai vaivautunut selvittämään, koska hän on jo etukäteen päättänyt kaiken mitä aikoo satuilla, eli lähinnä kavereiden bisnesten mainostamisen.


Joka viidennellä suomalaisella on laktoosi-intoleranssi, jonka takia he joutuvat turvautumaan kalliimpiin laktoosittomiin tuotteisiin. Tämä sopii maidon myyjille, jotka saavat paremman katteen erikoistuotteista. 

Ahaa. Koska erikoismaito, vaikkapa laktoositon, on hieman tavanomaista maitoa kalliimpaa, niin se on merkki kammottavasta, suorastaan rikollisesta bisneksestä, lienee tässä ajatuksena, mutta...

- Tämä ns. laktoosi-intoleranssi on yksi maailman levinneimmistä myyteistä. Sen tyyppinen sairastuminen elintarvikkeesta ei kuulu yhdellekään viranomaiselle. Siksi se saa jatkua. Jos joku vastaavanlainen ilmiö liittyisi johonkin muuhun elintarvikkeeseen, luulen että se olisi kielletty, sanoo Eat&Joy -maatilatorin perustaja ja raakamaidon myyjä Eero-Pekka Rislakki. 

Vanha pelottelija Eero-Pekka Rislakki on kutsuttu mukaan hokemaan trendikkäitä lausahduksia siitä, miten kauheaa myrkkyä kaupan maito on ja sitten kohta ihmetellään sitä, kun taas on saatu muutama syömishäiriöinen lisää kouluihin, kun jo ennestään luurangonlaihat teinit eivät uskalla enää edes maitoa juoda, josta ovat ennen kuitenkin edes jotain ravintoaineita saaneet.

Kummallista on tietenkin se, että kaikki maailman asiantuntijat ovat väärässä ja yhteisessä salaliitossa meidän myrkyttämiseksemme ja yksinäinen Lonely Wolf, raakamaitobisnesmies Eero-Pekka Rislakki,  omaa salattua, esoteerista tietoa, jota yksikään oikea, yliopistossa vuosia opiskellut asiantuntija ei ole saanut selville.

Tässä on vähän samoja piirteitä kuin muussakin uskonnollisessa fanatismissa, nimittäin esimerkiksi nuoren maan kreationismissa, jonka kannattajat uskovat, että kristinuskon jumala on luonut kaiken noin 6000 vuotta sitten ja kaikki maailman geologit, biologit, fyysikot, matemaatikot, tähtitieteilijät, arkeologit jne ovat Saatanan kanssa salaliitossa ja taidemaalari sekä postikorttitaiteilija Kimmo Pälikkö on se, joka omaa kaiken tarvittavan tiedon Maapallon elämän 6000 vuotta pitkästä todellisesta historiasta ja muut ovat väärässä.

Se logiikan kukkanen tässä taas ihmetyttää, että jos kerran erikoismaito, joka on hieman kalliimpaa kuin tavanomainen, on jokin kaupallinen salaliitto kansalaisten myrkyttämiseksi, niin entäs sitten se raakamaito, joka nyt vain sattuu olemaan suoraan sieltä Eero-Pekan myymälästä ostettuna vielä kalliimpaa kuin yksikään kaupan erikoismaito?

Sitten kun me vielä luemme oikeita uutisia sen kyseisen raakamaidon terveysriskeistä, joita tässä on viime aikoina Suomessakin esiintynyt, niin mikä on tämän Nooran dokumentin tarkoitus?

Eikö sen Eero-Pekan maidon käsittämätön litrahinta kerro mitään Eero-Pekan bisnesten hämäräperäisyydestä, vai miten tämä luomulogiikka taas toimii?

Jos ihminen ei siedä laktoosia, niin hän ei saisi kammottavan kaupallisen salaliiton takia ostaa laktoositonta maitojuomaa kaupasta, hintaan 1.45 euroa litra, vaan hänen pitäisikin ostaa Eero-Pekan kaupasta raakamaitoa, joka tosin maksaa lähes viisi euroa litra ja jossa on sitä laktoosia, jota oikeasti laktoosi-intolerantikon elimistö ei siedä?

Nimittäin viimeksi kun katsoin, niin Eat&Joyn luksusherkkuputiikissa raakamaito maksoi melkein viisi euroa litra ja se hinta siis ei ole mikään merkki mistään hämärästä voitontavoittelusta ja isoista katteista, mutta kolme kertaa halvemman laktoosittoman maidon hinta on?

Haluaako Noora Shingler kertoa, että ihmisten ei tulisi ostaa laktoositonta maitoa, joka maksaa hieman tavanomaista enemmän, koska se hinta on huijausta, vaan heidän tulisi ostaa hänen kaverinsa myymää laktoosia sisältävää raakamaitoa, joka on aivan käsittämättömän kallista verrattuna yhteenkään kaupan erikoismaitoon?

 - Se oikea tuote on sillä lehmällä. Mun mielestäni lehmät saisivat nostaa kunnianloukkaussyytteen ihmisille, kun ne ovat pilanneet hyvän tuotteen, toteaa tamperelainen Hannele Hämäläinen. Hän on yksi ohjelmaa varten kootusta testiryhmästä, joka testasi raakamaitoa tavallisen maidon tilalla. Testiryhmään koottiin eri-ikäisiä ihmisiä, joille kaupan maito aiheuttaa ongelmia.

Miten minusta tuntuu Hannele Hämäläisen kommentin luettuani, että Noora Shingler ei ole kyennyt tekemään koetta niin, että koe täyttäisi edes yhden tieteellisen kokeen vaatiman tunnusmerkin, sillä jotenkin Hannelen kommentti on suhteellisen asenteellinen ja lieneekö kyse siitä, että koeryhmään on valittu Nooran kavereita, joilla on sama uskomusmaailma siitä, että raakamaito pelastaa ja kaupan maito on kauhean myrkytyssalaliiton tulosta?

Noora Shinglerin kannattaisi selvittää vaikkapa se, mitä tarkoittaa kaksoissokkoutettu koe.


Tutkimuksen suunnittelu ratkaisee, mitä tuloksista voidaan päätellä

 

Lienee mennyt pieleen niin satunnaistaminen, sokkoutus, kuin kohdepopulaation valintakin, mutta ei kai kaikkea voi saada, trendikkäänä nykyaikana.


Maidon käsittelyllä on pitkä historia. Pastöroinnilla tuhotaan bakteereja ja homogenoinnilla pilkotaan rasvaa pienemmäksi. Raakamaitoa pelätään taudinaiheuttajien, esimerkiksi EHEC- bakteerien takia. 

Ja tällä käsittelylle on erittäin hyvät syyt, jos yhtään on uutisia asian tiimoilta seurannut, mutta jos suhtautuu asiaan siten, että kaverien raakamaitobisnekseen pitää saada lisää rahaa uusien asiakkaiden muodossa, ne uutiset kannattanee unohtaa:

Raakamaidon riskit

Raakamaidon riskit osa 2

 

Raakamaitoa epäillään kampylobakteeriepidemian lähteeksi Pohjanmaalla

 

Odotan mielenkiinnolla, että onko uutisia raakamaidon toteutuneista haitoista kelpuutettu mukaan ollenkaan, vaan onko kyseessä vain kavereiden bisnesten mainostaminen, sillä...

 

Raakamaito on nyt nuorille aikuisille trendi.

Ai niin se olikin, että pitää olla trendikäs kaupunkilainen ja silloin tosiasioista ei tarvitse kauheasti välittää ja jos voi yhtään kavereiden bisneksiä jelpata, niin se kannattaa tehdä, mutta ne muut on niin ilkeitä ja niillä on aina jokin bisnes ja sen tehostaminen mielessä?

Vanhemmille sukupolville se merkitsee paluuta tinkimaidon aikaan, jolloin maidosta ei vielä saanut vatsanpuruja. 

Niin. Vanhemmille sukupolville voi muistua mieleen myös aika, kun ihminen sairastui kuolemanvakavasti ja heitti henkensä maidon sisältämän luonnonmukaisen ylimääräisen tavaran johdosta ja ongelmasta ei ole vieläkään päästy, ainakin jos edes joskus sattuu vilkaisemaan todellisen maailman uutisia, eikä keksi todellisuutta itse.

Olen pahoillani asiantuntevien ja ammattitaitoisten toimittajien puolesta siitä syystä, että toimittaja ei ole suojattu ammattinimike, vaan kuka tahansa kadunmies tai -nainen saa halutessaan sitä titteliä käyttää ja suoltaa mediaan millaista tuubaa ikinä kehtaa.



11. helmikuuta 2013

Tarjoilija, keitossani on kemikaalia!

Seuraavaksi uutinen, joka paljon selventää sitä, miksi erilaiset ruokahumpuukit menevät läpi tässä ajassa, kuten menevät enkeliterapiat, homeopatia ja muut vastaavat typeryydet 2000-luvun nykyihmiselle:

Valtaosa suomalaisista uskoo ruuan sisältävän kemikaaleja

 

No mikäpä se kemikaali sitten on?

Se on kemiallinen aine, jonka rakenne tunnetaan tai se voi olla myös kemiallisten aineiden seos, jonka ainesosat ja ainesosien pitoisuudet tunnetaan.

Eurobarometrin tarkoituksena oli selvittää mitä EU:ssa ajatellaan kemikaaleista. Kemikaali-termin merkitystä ei siksi selitetty vastaajille.

Suomalaisista 79 prosenttia on vakuuttunut, että ruuissa ja juomissa on kemikaaleja. 

Ehkäpä 21 % ajattelee, että lautasella tai mukissa on luonnon esoteerisia voimia, jotka eivät ole kemikaalia nähneetkään.

Kemikaalilainsäädäntö

 

" Tässä laissa tarkoitetaan kemikaalilla alkuaineita ja niiden kemiallisia yhdisteitä sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai teollisesti tuotettuina (aineet) sekä kahden tai useamman aineen seoksia (valmisteet)."

Ajatelkaas, että luonnossakin esiintyy kemikaaleja, aivan luonnostaan.

Ehkäpä niistä opetushallinnon määrärahoista ei enää kannattaisi leikata!

Luomu humpuukimessuilla

Vaihtoehtoväki oli ihmettelemässä tuonpuoleisen, enkeleiden ja huuhaaterapioiden tehoa koko viime viikonlopun ja pikkulinnut kertoivat korvaani, että myös luomu/biodynaaminen huuhaa oli myymässä itseään kaiken muun humpuukin seassa siitä innostuneille kansalaisille.

Sanna Ukkola: Turhuuden markkinat

 

Rajatiedon kojuja henkiparannuksesta, telepatiasta ja astraalimatkoista silmänkantamattomiin. Paikalla tuhansia kävijöitä, lähinnä keski-ikäisiä naisia, ja parisensataa näytteilleasettajaa.

Taitavat samat keski-ikäiset naiset olla parasta a-ryhmää myös biodynaamiselle humpuukille, kuin sen hieman sivistyneemmälle pikkuserkulle, luomuviljelylle.

Vieraille tarjoiltiin tarot-tulkintaa, kädestä ennustamista, kristalliparannusta, reikihoitoa ja enkelikanavointia. Kaikkien terapiapisteiden eteen oli muodostunut pitkät jonot, naiset tönivät toisiaan ja etuilivat päästäkseen kuulemaan väritulkintoja aurastaan (20 euroa).

Luonnollisesti enkeliterapian seurana maistui luomutee, jonka astraalit värähtelyt ovat myös enkelien suosiossa.

Humpuuki on Suomessa miljoonien eurojen arvoinen bisnes. Tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista uskoo enkeleihin, joissain naisille suunnatuissa kyselyissä prosenttiluvut ovat olleet huomattavasti korkeampia.

Kannattaa muistaa, että kun arvostelemme jotain negatiivisen mielikuvan kautta bisnekseksi, niin siinä samassa kategoriassa mahdollinen luonnonmukainen kilpailija on myös samaa bisnestä, joka taistelee saman kuluttajan lompakon sisällöstä.

Esimerkiksi luonnonmukaisuuteen hurahtaneet blogistit arvostelevat käyttämiensä tuotteiden kilpailijoita siitä, että he koettavat ostaa mm. ilmaisia tuotteita jakamalla blogisteja kehumaan tuotteitaan, mutta silti niille samoille blogisteille kelpaa vaikkapa lavallinen ilmaista luomukuohuviiniä syntymäpäiväjuhliinsa ilman mitään tunnontuskia. Luultavaa on, että kyseisen viinin toimittaja haluaa lukea tuotteensä nimen käyttämisen yhteydessä jotain positiivisia mielikuvia aiheuttavaa, eikö totta? Miten se luomumaahantuoja siis eroaa ei-luomusta kilpailijastaan?

Kuohuvaa ja kuppikakkuja

 

Halusin tarjota ystäville parasta, joten olin yhteydessä erään tietyn luomukuohuvan maahantuojaan.....  ... Olen viinitalon fani, joten kehtasin pyytää — ison maailman (ja muotiblogien) tyyliin — tilaisuudelleni juomasponssia. Sain maahantuojalta satsin synttärilahjaksi. Vieraat ja allekirjoittanut kiittävät!

Näin siis luomuskumpan maahantuoja lahjoo luomublogistia, eikä siinä nähdä mitään ihmeellistä, mutta jos se sama maahantuoja antaisi lavallisen ei-luomua skumppaa jollekin, siitäpä nousisi aivan hirveä itku ja poru siitä, kuinka ilkeää ja alhaista bisnes on.

Takaisin humpuukimessuille:

Entinen kulttuuriministerimme Tanja Karpela (kesk.) kävi säännöllisesti tapaamassa intialaista Amma-gurua ja puhui tosissaan chakrojen puhdistuksesta ja energiavirroista.

Vihreiden kansanedustaja Jani Toivola kävi Minä Olen -lehden haastattelussa meedion juttusilla, jossa Toivolan edesmennyt isä antoi neuvoja pojalleen meedion kautta.

Lehdet kirjoittavat täysin kritiikittömästi selvänäkijöistä, enkeleistä ja astrologiasta.

Kannattaa muistaa, että nämä samat tanjakarpelat ja janitoivolat ovat niitä ihmisiä, jotka päättävät vaikkapa maataloutemme kohtalosta eduskunnassa ja meidän tulisi tietenkin luottaa siihen, että he tekevät päätökset tosiasioiden valossa, eikä esimerkiksi enkelien ja meedioiden ohjaamana, jolta meno vähän tänä päivänä tuntuu.

Parhaimmillaan rajatiede on harmitonta hömppää. Pahimmillaan se tappaa ihmisiä.

Pahimmillaan se jättää eläimet sairastuttuaan vaille hoitoa homeopatian muodossa ja romahduttaa sadot.

MESSULIITE - MINÄ OLEN 9-10.2.2013 

 

Tällaista siis Suomessa 2013, maassa, jossa kansalaisille on tarjolla kaikki mahdollinen tieto ja sivistys - ja jossa koulutuksen taso on maailman huippua. Se on jossain määrin lohdutonta.

Katsotaanpa vielä Voimaannu messun valikoimiin:

Voimaannu Messut 2012, Seinäjoki

 

Voimaannu-messujen teemana oli luomu vuonna 2012 ja sieltäpä varmaan myös arvoisan eduskuntamme päättäjät ovat saaneet innoitustansa, vai mitäpä pitäisi sanoa vaikkapa tästä:

 Luomuteema näkyi myös luentotarjonnassa. Lauantaina messuilla luennoi Tiina Lindholm aiheena; Luomun henkinen salaisuus.

Luomun henkinen salaisuus?

Onko luomulla muita salaisuuksia kuin se, että siihen turvautuminen romahduttaa sadot ja saa kaupan elintarvikkeen hinnan pomppaamaan pilviin?

Vielä on siis salattu henkinen puoli? Esoteerista voimaa lautasella?

Onkohan brändityöryhmä mahtanut konsultoida Luonnonvoimat Yhdistys ry:tä useastikin laatiessaan tulevaisuuden Suomen visioita maataloutemme suhteen?


Luomun henkinen salaisuus



Lehdet ovat pullollaan erilaisia ohjeita, mikä on ihmisen terveydelle sopivaa ja mikä haitallista.Yhteistä näille kaikille ohjeille on kuluvina vuosina ollut se, että dieetit tulevat ja menevät. Siten kuluttajan ja normaalin kansalaisen ei aina ole helppo tehdä oikeita valintoja, koska nämä median tarjoamat ns. oikeat valinnat näyttävät vaihtuvan jopa vuosittain. Monet henkiselle tielle lähteneet ovat herkissä kehoissaan huomanneet, että kaikki viralliset ohjeet eivät siten aina olekaan terveydelle parhaita mahdollisia. Jos halutaan saada suurempaa tietoa ruuan ja sen eri valmistus- ja käyttötapojen vaikutuksesta ihmisen terveyteen, ainoa oikea korkeampi tie näiden salojen selvittämiseen löytyy ikuisen viisauden lähteestä eli Luonnonmuistista. Se mitä luonto on ikuisuudesta asti tarjonnut, tuntuu monesti vain liian helposta ratkaisulta.

 

Tähän on taas hyvä lopettaa.