Viljelysmaalla rikkauksiin

Elina Grundström kirjoitti aamun Hesarin pääkirjoitusosastolla mielenkiintoisen kolumnin maanviljelyksen ja etenkin sen tärkeimmäin, eli maanviljelysmaan omistussuhteista tulevaisuudessa:

Jos klikkaat seuraavaa linkkiä, menetät yhden lukuoikeuden viikkosi viiden lukuoikeuden määrästä, jos et ole Hesarin verkkotilaaja!

Viljelysmaa on uusi Ikea

 

Kol­me ruot­sa­lais­ta pörs­si­yh­tiö­tä on on­nis­tu­nut sii­nä, mi­hin Man­ner­heim ei pys­ty­nyt. Tri­gon Ag­ri, Black Earth Far­ming ja Alp­cot Ag­ro ovat ot­ta­neet hal­lin­taan­sa yli puo­li mil­joo­naa heh­taa­ria maa­ta en­ti­sen Neu­vos­to­lii­ton alueel­ta.

Näinpä se on. Aiemmin maita vallattiin ase kädessä mutta nykyään aseen sijaan kädessä kannattaa pitää rahatukkoa. Vähemmän veristä ja huomattavasti helpompaa.

Yh­tiöi­den tu­lok­set ovat ol­leet huo­no­ja, mut­ta juu­ri nyt ta­lous­leh­det pi­tä­vät yh­tiöi­tä lu­paa­vi­na si­joi­tus­koh­tei­na. Esi­mer­kik­si Tri­gon Ag­ri on nous­sut kan­nat­ta­vak­si, vaik­ka se on toi­mi­nut vas­ta muu­ta­man vuo­den ja vil­je­lee val­ta­via aluei­ta il­man maa­ta­lous­tu­kia.

 Aiemmin jo hieman avasin eri maanviljelystapojen eroja, joten luulisin, että Venäjän aroja viljellään ekstensiivisesti, eli valtavan suuri maa-alue mahdollistaa hyvän tuoton, vaikka lannoitteista ja kasvinsuojelusta joudutaan hieman tinkimään kustannusten pienentämiseksi. Koska maataloustuki on kuitenkin suhteellisen merkittävä tuotantopanos maanviljelyssä ja jos heillä ei sitä ole, niin jotenkin se on kompensoitava jotta viljely kannattaa.

Tuk­hol­man pörs­siin lis­ta­tut maa­ta­lous­yh­tiöt hyö­ty­vät luon­non­va­ro­jen eh­ty­mi­ses­tä. Nii­den osa­ke­kurs­sit pe­rus­tu­vat kan­sain­vä­li­sen ruo­ka­krii­sin pel­koon ja tie­toi­suu­teen sii­tä, et­tä il­mas­ton­muu­tos li­sää ka­to­vuo­sia.

Yh­tiöi­den ar­von odo­te­taan kas­va­van si­tä mu­kaa kuin maail­man vil­ja­va­ras­tot tyh­je­ne­vät. Par­hail­laan va­ras­tot ovat poik­keuk­sel­li­sen vä­häi­set vii­me ke­sän en­nä­tys­mäi­sen kui­vuu­den vuok­si, ja tal­ven mit­taan nii­den pe­lä­tään eh­ty­vän en­ti­ses­tään.

Luomutuotantoa monet perustelevat sillä, että koska kaikkialla on huomattavaa ylituotantoa, niin tällainen sadot romahduttava viljelyideologia sopii tilanteeseen mainiosti, mutta valitettavasti nämä ylituotantoajat ovat menneen talven lumia ja jo vuosia on eletty lähes kädestä suuhun.

Kun Neu­vos­to­liit­to kaa­tui, kol­hoo­sit me­ni­vät kon­kurs­siin. En­ti­sen Neu­vos­to­lii­ton alueel­la oli pa­him­mil­laan yli 20 mil­joo­naa heh­taa­ria vil­je­lys­maa­ta ke­san­to­na. Pel­to­ja on edel­leen vil­je­le­mät­tä, ja nii­tä tar­jo­taan vuok­ral­le, kos­ka pai­kal­li­set ta­lon­po­jat ei­vät pys­ty in­ves­toi­maan ny­ky­ai­kai­seen maan­vil­je­lyyn.

Hetkinen. Onhan olemassa maanviljelyideologia 1920-luvulta, joka on etenkin rikkaassa lännessä suuri trendi, joten miksi ihmeessä paikalliset talonpojat eivät innostu siitä ja ala viljellä maataan luomun sääntöjen mukaan ja tuota ruokaa meille upporikkaille, joille ruuan hinta ei ole mikään ongelma, vaan mitä kalliimpaa, sen trendikkäämpää!

Miksihän he haluaisivat harrastaa nykyaikaista maanviljelyä, eivätkä ole oikein innostuneita sadan vuoden takaisista metodeista ja ideologiasta, joka kieltää lähes kaikki modernit tieteen tuottamat keinot.

Se on varmaan sama kuin tuolla terveydenhuollon puolella, että kovin moni ei välttämättä menisi lääkäriin, joka mainostaa olevansa luonnonmukainen 1920-luvun lääkäri, vaikka kuinka media siitä koettaisi trendiä rikkaille kaupunkilaisille tehdä.

Ruoan hin­nan­nou­suun pe­rus­tu­va bis­nes on yli­pään­sä eet­ti­ses­ti on­gel­mal­lis­ta, kos­ka se voi ai­heut­taa köy­his­sä mais­sa nä­län­hä­tää. Sik­si esi­mer­kik­si Nor­dea on il­moit­ta­nut luo­pu­van­sa si­joi­tu­sinst­ru­men­teis­ta, jot­ka pe­rus­tu­vat elin­tar­vik­kei­den hin­noil­la spe­ku­loi­mi­seen.

Näinpä se on ja mitäpä sitten luomun puolella? Sitä tuotetaan yhä enemmän kehitysmaissa, joissa pientilalliset tuottavat sertifioitua luomua meille pohjoisen rikkaille ja se meille tuotettu trendikäs luomuherkku on pois sen köyhän maan kansalaisten lautasilta. Voisivat he sitä tietenkin tuottaa myös omille kansalaisilleen, mutta ei heillä ole varaa siitä maksaa sitä, mitä me maksamme, joten sitä viedään nyt ja tulevaisuudessa rahan luo, eli meille.

Rahaa puhuu, niin Afrikassa, täällä kuin Venäjän aroillakin.

Ja mitä enemmän maa-alaa siirtyy tuottamattomaan luomuun, sitä enemmän ruuan hinta nousee myös tavanomaisella puolella, tietenkin.

Jos Suomenkin 9 % luomun maa-ala siirtyisi takaisin tuottavaan viljelyyn, sen maa-alan tuottama ruoka laskisi ruuan hintaa meillä. Nyt luomun 9 % tuotanto-osuudella ei saada tyydytettyä edes noin yhden prosentin osuutta, joka kotimaisen luomun osuus on kaikesta myytävästä trendiherkusta tällä hetkellä. Satoromahdus on hirvittävä, mutta eipä se meitä paljoa hetkauta, kun meillä on asiat niin hyvin.

Meillä on resursseja tuhlattavaksi hölmöyksiin ja näin taitaa olla myös tulevaisuudessakin, vai onko?