14. toukokuuta 2013

Miksi luomuala tulisi kaksinkertaistaa?


Europarlamentaarikko Tarja Cronberg on jälleen harrastanut logiikkaa, jota en kykene ymmärtämään mistään suunnasta katsottuna:

Mikkelin Luomuinstituutti kokoaa alan osaamista yhteen

 

”Euroopassa luomun pinta-ala on kaksinkertaistunut 2000-luvulla, mutta missä on Suomi? Hallituksen tavoitteena on viljelyalasta viidennes luomua vuonna 2020. Maabrändivaltuuskunnan tavoite olisi puolet vuonna 2030”, vertasi instituutin pohjatyön tehnyt europarlamentaarikko Tarja Cronberg (vihr.) avajaisissa.

Tarja Cronberg ei ilmeisesti tiedä, että asiasta julkaistaan tilastoja, joista selviää se että missä se Suomi luuhaa:

EUROSTATS - area under organic farming

Kun Tarja Cronberg nyt lukee tuon tilaston, sekä vertaa sitä lausuntoonsa, niin mitähän on taas ajateltu ja mihin ne asiat ovat perustuneet?

Suomi on tällä hetkellä kärkipaikoilla, kun puhutaan tuottamattoman luomutuotannon suhteesta kokonaispinta-alaan, eli luomuun tuhlatusta pinta-alasta.

Esimerkiksi Euroopan maatalousjättiläisen Ranskan tuotannosta on luomussa vasta 3.3 %.

Tanska, jota meillä käytetään aina esimerkkinä puhuttaessa luomutuotannosta, on jämähtänyt lukemaan 6.1 prosenttia kokonaisalasta.

Saksa, tuo luomun mahtimaa, tuhlaa kokonaispanoksestaan luomuun saman 6.1 prosenttia kuin Tanskakin, mutta tosin molemmissa maissa luomun kulutus on tuotantoa suurempaa, joten jokainen voi pohtia, että mitä se tarkoittaa noin kauko-lähiruoka ajattelusta johtaen.

Joten jos luomun kulutuksen mahtimaat pärjäävät noin kuuden prosentin panoksella kokonaispinta-alasta, niin miksi ihmeessä meillä on jo noin 9 prosenttia luomussa, kun kulutus on aivan naurettavan pientä?

Maatalousjätti Puola jättää luomulle 4.1 prosenttia.

Romania, tuo Euroopan takapajula, jossa pientilat ovat vielä arvossaan ja kemialliset lannoitteet vain maanviljelijöiden kaukaisia haaveita, uhraa luomutuotannolle kokonaista 1.6 %, vaikka maatalous on käytännössä luomua, mutta ei tietenkään sertifioitua, koska tuottajilla ei ole varaa maksaa siitä ilosta.

Englannissa luomun osuus kokonaistuotannosta on 3.7 %.

Kun tuota tilastoa lukee, niin Suomihan on kärkipaikoilla luomuun siirretystä tuotannosta ja me olemme reippaasti yli keskiarvon ja takanamme on paljon enemmän maita, kuin edessämme.

Joten mitä europarlamentaarikko yritti meille viestiä ja oliko hän täysin rehellinen puheenvuorossaan, jos vertaamme sitä todelliseen tilanteeseen?


5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tuputuksen makua siinä on ja alan jo uskoa, että kyllä ne sen osuuden siihen viidennekseen hilaavat vaikka väkisin. Pitää kaupassa olla entistä tarkempi. Ja kasvattaa kesällä omat tomaatit niin kuin nytkin.
Melkein aina, kun luen jonkun uuden ei-ketjuravintolan ruokalistaa: luomu sitä ja luomu tätä.

Anonyymi kirjoitti...

Ja vuonna 2050 luomun osuus Suomen ruokatuotannosta on 100% ja bensiksellä on silloin myynnissä enää vain pelkkiä uusiutuvia biopolttoaineita?

Jos valittavanani on luomu ja ei-luomu, valitsen ilman muuta sen jälkimmäisen.

Anonyymi kirjoitti...

Niin minäkin. Mutta ehkä vuoteen 2050 mennessä on taas joku uusi muoti-ilmiö ja ainoa totuus.

Virpi K kirjoitti...

Ottamatta nyt kantaa luomun tai Cronbergin puolesta tai vastaan, ihmettelen blogistin omaa logiikkaa. Linkittämäsi tilaston mukaan Suomessa luomun osuus on 8.2 %, ei "noin 9%" kuten väitit. 27 maasta 7:ssä osuus on tuota suurempi, ja kärkisijalla on Itävalta 18.9% osuudella. Joten melko kummallinen on väite, että Suomi olisi "kärkipaikoilla".

Kuluttaja mielikuvien syövereissä kirjoitti...

>>> Joten melko kummallinen on väite, että Suomi olisi "kärkipaikoilla". >>>

Viiden maan jälkeen, jotka ovat panostaneet kaikki luomuun yli 10 %, muut ovatkin aika samoissa lukemissa ennen niitä, joissa prosentit ovat minimaalisia, niin tämän perusteella väitän Suomen olevan kärkipaikoilla.

Italia 8.5 %, Slovakia 8.6 % ja niin edelleen ja kun Suomessa on tuossa tilastossa 8.2 %, niin lähes samassa liikutaan.

Jos kuulumme reilusti parhaimpaan kolmannekseen niistä maista, jotka ovat eniten tuhlanneet arvokasta maatalousmaata tuottamattomaan luomupuuhasteluun, niin kyllä silloin voi sanoa, että olemme kärkipaikoilla siinä tragikoomisessa näytelmässä.

Tiedämme jo Ruotsin esimerkistä, että Ruotsi tuo huomattavan paljon enemmän ruokaa Ruotsin ulkopuolelta kuin Suomi, että mihin tämä luomupuuhastelu johtaa.

Kun ajamme maatalouden alas luomun avulla, niin tuontiruoka lisääntyy. Tosin ruoka myös halpenee, joten siinä mielessä luomu ajaa asiansa, jos on vain ostamatta luomua, kuten suurin osa suomalaisista tulee tekemäänkin.

Joten voisin väittää, jos uskoisin salaliittoihin, että luomun lobbaajia ovat suuret maataloustuottajat, jotka tuottavat halvalla tavanomaista ruokaa, sillä luomu ajaa heidän etujaan. Kun jonkin maan tuottajia siirtyy paljon luomuun, sadot romahtavat ja näin avautuu hyvät markkinat sille, joka tuottaa paljon ja halvalla.