Jälleen uutinen siitä, että luomutuotanto ei olekaan mikään automaattinen ohituskaista onneen, saatikka ympäristön kannalta parhaimpaan ratkaisuun, vaan tilanne on jopa päinvastoin:
Coffee Leaf Rust: It's Coming for Your Morning Joe
Kun luonnollisuusbuumi on nyt huipussaan, keskustelu esimerkiksi kasvinsuojeluaineista keskittyy lähinnä mahdollisiin haittoihin.
Keskustelun lähtökohdan pitäisi kuitenkin olla haittojen ja hyödyn suhde, kuten kaikessa muussakin loogisessa keskustelussa. Jos keskustelisimme aina pelkkien haittojen näkökulmasta, voisimme aivan mainiosti lopettaa modernit syöpähoidot, sillä usein hoidon aikana käy niin, että potilaan olotila on huomattavasti huonompi kuin hän on kertaakaan kokenut itse syövän aikana.
Kun ynnäämme syöpähoitojen haitat sekä hyödyt, olemme selkeästi plussan puolella ja tämän voinee vahvistaa jokainen syöpään sairastunut ja siitä modernin lääketieteen ansiosta parantunut tai lisäaikaa saanut.
Mutta kun siirrymme puhumaan kasvien sairauksista maatalouden yhteydessä, henki onkin se, että kasvin tautien parantamiseen tai ennaltaehkäisyyn ei saa käyttää modernia tietämystä, vaan kädet on sidottava selän taakse, jotta kuluttajien mielikuvat eivät vaarantuisi, mutta kasvin terveyden kanssa ei sitten olekaan väliä.
Coffee Leaf Rust (kahvinlehtiruoste) on kasviin iskevä sienitauti, joka tekee tuhoaan kahvinviljelyalueilla ja tauti on siinä mielessä ikävä, että se leviää tuulen ja sateen mukana.
Tautia vastaan on olemassa tehokkaita konsteja, kuten esimerkiksi synteettinen kasvinsuojeluaine Triazoline, mutta kuten arvaattekin ja etenkin linkkaamani jutun lukijat jo tietävätkin, luomussa tämä aine on ehdottoman kielletty, sillä luomutuotanto sallii tähänkin vaivaan kuparin, joka on paitsi suhteellisen tehoton, myös huomattavan paljon haitallisempi ympäristölle kuin sen modernit versiot.
Luomun keinojen vähäisyys on ongelma siinäkin mielessä, että jos jollekin alueelle iskee ruoste, vaatisi sen torjunta nopeita ja tehokkaita menetelmiä, mutta muutama luomutila useiden tavanomaisten seassa levittää ympäristöönsä yhä uusia taudin aiheuttajia, jos luomutila ei pääse tilanteen herraksi ja kaikki kärsivät, myös tavanomaiset tilat, jotka joutuvat luomutilalta leviävän ruosteen takia itse käyttämään kemikaaleja yhä kauemmin ja kauemmin.
His position points to a possible paradox: Could it be that well-intentioned but uninformed consumers, in pushing for organic coffee, are supporting an option that is less beneficial from an environmental and social justice perspective?
Tässä on Steve Savagen mielestä tyypillinen nykyajan paradoksi. Eli hyvää tarkoittavat, mutta huonosti informoidut kuluttajat itse asiassa siirtyessään luomuun aiheuttavat luonnolle enemmän harmia, sekä eivät välttämättä edistä edes tuottajien asemaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden perspektiivin näkökulmasta.
Kuten Esko Valtaoja jo aikoja sitten haastattelussa ilmaisi:
Luomu on hyvää tarkoittavien ihmisten väärä valinta.
Tämäkin esimerkki kahvintuotannon maailmasta vahvistaa kyseistä huomiota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti