Luomuinstituutti avattiin Mikkelissä

Luomuinstituutin avaussanat on lausuttu Mikkelissä ja toiminta on pyörähtänyt käyntiin. Siksipä asian tiimoilta on uutisiakin pulpahtanut markkinoille:

"Luomukeskustelua haittaa tarpeeton vastakkainasettelu"

 

Luomun hyödyistä ja haitoista on käyty kiivasta keskustelua julkisuudessa viime kuukausien aikana. Luomun vastustajat eivät näe mitään selkeää näyttöä luomun paremmuudelle, olipa sitten kyse luomun ympäristöystävällisyydestä tai terveellisyydestä.

Periaatteessa mitään kauheaa keskustelua ei tarvitsisi käydä, sillä useat lähiaikoina julkaistut laajat tutkimukset osoittavat luomun olevan pelkkää markkinamiesten sanahelinää, jolla kuluttajille koetetaan myydä ylihintaista ruokaa.

Little evidence of health benefits from organic foods, Stanford study finds

 

Organic farms not necessarily better for environment

 

Kiistassa on pitkälti kyse siitä, että suomalaista ruokaa ajatellaan lähtökohtaisesti puhtaana. Se on melkein luomua. Tämän takia monet ihmettelevät, onko muu kotimainen ruoka sitten vähemmän puhdasta kuin luomu, Vihreiden europarlamentaarikko ja luomuinstituuttihankkeen selvittäjä Tarja Cronberg pohtii.

Mitä tässä koetetiin sanoa? Käsittääkseni vastakkainasettelu on syntynyt luomuväen puolelta, eli siten, että tavanomaista tuotantoa on mustamaalattu niin, että se tuottaisi jotenkin epäkelpoa ja "myrkytettyä" ruokaa ja luomu olisi vastaus tähän, sillä eihän luomulle muuten mitään kysyntää kyetä luomaan. Jokin ero pitäisi kuluttajien mieliin saada, jotta he ostaisivat hyvin kallista ruokaa tavanomaisen tilalle.

- Tästä on syntynyt vastakkainasettelu ja kilpailutilanne. Asia on hankala siksi, koska tämän vuoksi luomu ja tavanomainen viljely eivät voi kehittää toinen toisiaan. Kun kilpailija kehittää innovaatioita, niin tulokset painetaan alas, Cronberg harmittelee.

Mitä ihmeen innovaatioita luomu voi markkinoille tuoda, kun viherlannoitus, viljelykierto, kompostointi, lannan käyttäminen lannoitteena jne jne jne ovat olleet yleisiä menetelmiä jo vuosisatoja.

Luomun ainoa ero on se, että se on ahtailla säännöillään sulkenut hyvin paljon menetelmiä pois, joka on täysin järjetöntä, vaikka sitä katselisi millaisten luomulasien kautta tahansa.

- Ei ole pystytty osoittamaan, että luomutuotannolla saavutetut sadot olisivat merkittävästi pienempiä kuin tehotuotannossa. Luomussa voidaan saada hyviä satoja ja joissain tapauksissa  on saatu jopa parempia satoja kuin tavanomaisessa viljelyssä.

Voisiko joku kertoa luomuinsituutin johtajalle sellaiset terveiset, että Suomessa satotilastot ovat julkista tietoa, toisin kuin monissa muissa maissa, joten jokainen veronmaksaja voi itse käydä toteamassa tilanteen Matildan satotilastoista:

Luomusatotilasto - Julkistukset 

 

Kun luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen saa tuolta tilastot esiin, niin sitten hän voi avata vierelle tavanomaisen viljelyn tilastot ja sitten keskustellaan siitä, että mikä mahtoi mennä pieleen Siiskosen lausunnossa Yleisradion uutisessa:

Satotilasto - Julkistukset

 

Mikä mahtoi mennä pieleen, vai pitääkö luomuinstituutin johtaja meitä hieman tyhminä?

- On myös myytti, että luomutuotantoyksiköt olisivat pienempiä kuin tavalliset. Esimerkiksi keskikokoinen suomalainen luomumaatila on 45 hehtaarin maatila.

No se peruskaupunkilainen, joka on luomuun hurahtanut, tosin ostaa luomua siksi, kun hän luulee luomun tulevan sympaattisilta luomupientiloilta ja häntä voi ärsyttää tieto siitä, että ne isot tilat ovatkin luomua ja ne tavanomaiset tilat ovat sympaattisia pientiloja.

Siiskosen mielestä ei ole myöskään mitään selkeää näyttöä siitä, että luomu olisi epäterveellistä.

En ole kuullutkaan, että on jotain näyttöä siitä, että luomu voisi olla epäterveellistä, mutta näin onkin? Olen luullut, että luomu on aivan tavallista ruokaa, tosin tuottamattomasti tuotettua, sekä hyvin kallista, eli lähinnä rahan tuhlausta.

Minusta on kiinnostavaa, että juuri luomun on aina puolustauduttava näissä kysymyksissä. Tavanomaiselta tuotannolta ei vaadita vastaavaa. Ei vaadita esimerkiksi selvityksiä niistä vaikutuksista, joita synteettisillä lisäaineilla syömässämme ruoassa on. Molemmilta puolilta tarvitaan enemmän tutkimustietoa, Pirjo Siiskonen torppaa.

No mutta kun niistä on täysin pätevää tieteellistä tietoa saatavilla pilvinpimein ja ainoastaan asiaan perehtymättömät huuharit löytävät asiasta jotain ihmeteltävää.

Jos luomuinstituutin johtaja ei ole asiasta tietoinen, hän voinee sivistää itseään toisen professorin, nimittäin Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen Marina Heinosen esityksellä ja hänen luentonsa on luettavissa täältä:

Lisäaineet ruoassa – turha huolenaihe

 

Erimielisyydet luomun hyödyistä ja haitoista eivät ole estäneet kuitenkaan luomun kysynnän jatkuvaa kasvua. Suomalainen luomutuotanto ei pysty enää vastaamaan kotimaan kuluttajakysyntään.

Se ei ole koskaan pystynyt ja voisi lisätä sen, että luomutuotanto ei pysty tyydyttämään kotimaisuudella yhdenkään maan luomukuluttajien tarpeita, vaan se on tuontitavaraa kaikkialla. Mistä se johtuu, voisi olla luomuinstituutin hyvä tutkimuskohde.

Ja tosiasia on se, että luomun kulutus on minimaalista kaikkialla, eli jopa siellä, missä kuluttajat avaavat luomulle auliisti lompakkoaan. Sielläkin luomun osuus kokonaispotista on n. 5-7 prosentin tienoilla.

- Luomuruoka voi olla ulkomailla tuotettua ja silti siinä on kaikki luomun tunnukset. Tämä aiheuttaa pitkän hiilijalanjäljen. Siksi olisi hyvä, että luomuruoan kuljetusmatkoja saataisiin karsittua, Siiskonen kertoo.

Ja siellä luomuväen pippaloissa on juuri tilaisuuksia, joissa pohditaan kotimaisen luomun rahtaamista ulkomaille, joten mitä ihmettä te koetatte meille kuluttajille kertoa?

Seminaari luomun vientimarkkinoista 16.5.2013

 

- Tutkimusta tarvitaan, jotta voidaan kehittää esimerkiksi bisnesmalleja, jotka ovat tuottavia viljelijöille, Cronberg lataa.

Ahaa. Tällaisesta tutkimuksesta on kysymys, mutta entäpä jos ensin tutkitaan sellaista, että voidaanko luomussa ylipäätänsä tuottaa mitään järkevällä maankulutuksella?

Pitääkö meidän nyt ajatella vain sitä, että miten luomubisnes pyörii, vaiko Maapallon tulevaisuutta?

Kuten olen jo useita kertoja todennut, luomussa on kyse vain bisneksestä ja siitä, miten ylihintaista ruokaa saadaan myytyä kuluttajille tai ujutettua muuten kuluttajien maksettavaksi.

Satotilastot kuitenkin kertovat karua kieltään siitä, että jos haluat nähdä luonnon luontona, etkä suinkaan tasaisena maatalousmaana, niin silloin jätä luomu kauppaan ja osta järkevästi tuotettua ruokaa.