Luomua taas suurkeittiöihin

Koska luomun hurjat kasvuprosentit tavallisten kuluttajien keskuudessa eivät kantaneet vuotta kauempaa, niin taas on aika sille, että luomua koetetaan ängetä suurkeittiöihin, jolloin me kaikki maksamme sen kustannukset verojen muodossa.

Jälleen on tehty hienoja laskelmia siitä, että kuinka se luomu on sitten niin tavattoman edullista, että sitä ilman muuta kannattaa käyttää kaupunkien ja kuntien keittiöissä, koska maksajina ovat me kaikki tavalliset veronmaksajat. Tietenkään edes pientä viitettä siitä että mistä ne rahat sitten otetaan, ei anneta, vaan pelkästään tuijotetaan yhtä lukua, kuten uusi tutkimus jälleen kertoo:

Ruokalistasuunnittelu mahdollistaa luomun käytön ammattikeittiöissä

 

Ruokalistaa räätälöimällä luomun hintaero tavanomaisiin raaka-aineisiin verrattuna saadaan painettua jopa 0,02–0,05 euroon per annos – ravitsemuksesta tinkimättä.

Tyypillistä luomumatematiikkaa, jolla koetetaan hämätä päättäjiä ja jätetään laskuista pois hyvin tärkeä elementti.

Tietenkin on hyvin halpaa, jos luomu nostaa vain 2 senttiä yhtä annosta, mutta kun kaupungeissa saatetaan tarjota 25 000-50 000 ateriaa päivässä, niin osaisiko joku nyt äkkiä päätellä, että tuleeko kahden sentin korotus vuositasolla halvaksi vai äärettömän kalliiksi?

Kuten jo aiempi uutinen Turusta kertoi, niin Turun kaupungin ruokapalvelu tuottaa 9 miljoonaa ateriaa vuodessa, niin tuleeko kahden sentin korotus Turun kaupungille halvaksi vaiko kalliiksi?

Entäpä tämä toinen halpa luomuratkaisu, eli vain viiden sentin korotus? Tuleeko se esimerkiksi Turulle halvaksi, jos tiedämme, että Turun kaupunki tarjoaa yhdeksän miljoonaa ateriaa vuodessa?

 – Yleinen ennakkoluulo on, että luomu on julkisen sektorin ammattikeittiölle liian kallista. Halusimme tutkia, kuinka paljon luomutuotteiden vaihtaminen ruokalistalle todellisuudessa vaikuttaa annoksen hintaan, perustelee hankepäällikkö Anu Arolaakso EkoCentriasta.

Eli kun tuijotamme silmät kiiluen yhden aterian hintaa, korotus voi äkkiä maalaisjärjellä pohtien tuntua mukavan alhaiselta, jos emme ota huomioon niitä miljoonia annoksia, joita tämä korotus tulee vuositasolla korottamaan kyseisen vaatimattoman ja pienen senttimäärän.

– Kokonaan luomun ja tavanomaisen tuotteiden hintaeroa ei saada poistettua, sillä luomuruoan tuotantokustannukset ovat tavanomaista suuremmat. Luomun kilpailuvalttina onkin laatu ja tuotantoketjun jäljitettävyys, Arolaakso toteaa. 

Eikös luomun kustannukset pitäisi olla halvemmat, kun sitä tuetaan enemmän ja luomu ei käytä kalliita keinolannoitteita, eikä juuri kasvinsuojeluakaan ja ravinteita kierrätetään, sekä sadotkin ovat mainosten mukaan lähes samoissa tavanomaisen tuotannon kanssa?

Vai eikö mainokset kerrokaan totuutta luomusta, vaan se on tuottamatonta puuhastelua, joka on kallista ja vaivalloista tuottaa edes niitä määriä, että Suomen noin 1.7 % markkinaosuus saataisiin täytettyä kotimaisella luomulla, vaikka tuotannosta on jo yhdeksän prosenttia luomussa?

Ja laatu? Yhdessäkään sokkotestissä luomu ei erotu mainitun laatunsa avulla, vaan jos maistaja ei tiedä nauttivansa luomua, yleensä luomutuotteet tapaa sieltä sokkotestien häntäpäästä.

Kottila ja Arolaakso muistuttavat, että luomun käyttöä ammattikeittiössä on helppo lisätä pikkuhiljaa vaihtamalla aluksi jokin hyvin saatavilla oleva tuote luomuksi. Kysynnän kasvu tasoittaa luomuraaka-aineiden hintaa verrattuna tavanomaisesti tuotettuihin.

Tämä tarkoittaa teetä, joka yleensä pitää keittiöin luomun portailla ja sitten jos halutaan toiselle portaalle, niin lisätään listaan se, että välillä käytetään luomujauhoja jossain tilanteessa.

EDIT:

Tuottavan Maan puolella valveutunut kansalainen on hieman tonkinut tutkimusta pintaa syvemmälle ja sen perusteella huomannut, että ainakaan matematiikka ei ole ollut tutkimuksen tekijöiden vahvinta osaamisaluetta:

Vs: Luomu laitosruokailussa ja muu pyrkimys pakkosyöttää

 

Joten kaikki merkit ovat ilmassa siihen suuntaan, että kyseessä on taas yksi hyvin perinteinen luomututkimus, jota toivottavasti ei niellä purematta päättäjien toimesta.