Luomukinkkua pöytään!

Taas on se aika vuodesta, kun huikean kallista luomukinkkua saa naurettavan halpaan hintaan kauppojen alelaareista, vaikka niitä ei edes pitänyt riittää kaikille.

Paikallisen Prisman alelaari oli pullollaan luomukinkkuja, kuten ennen jouluakin se oli pullollaan luomukinkkuja, mutta hinta oli tipahtanut 17.90 kilohinnasta 7.90 kilohintaan. Eli nyt seitsemän kiloa luomukinkkua maksaisi enää 55 euroa, kun ennen joulua se maksoi 125 euroa.

Kenen syyksi pannaan luomukinkkujen riittävyys kaupoissa? Median, joka toitotti kinkkujen riittämättömyyttä kuluttajille vai kuluttajien, jotka uskoivat median ilmoitusta siitä, että luomukinkkuja ei riitä kaikille? Kuluttajia jo muutenkin pidetään tyhminä tai saamattomina vätyksinä luomutoimijoiden suunnalta, niin josko laitetaan luomukinkkujen riittävyys kuluttajien saamattomuuden piikkiin, sekä typeryyteen uskoa kaikki, mitä mediassa ilmoitetaan.

Joten luomuväen pitäisi kyllästää seuraavan joulun alla media ilmoituksilla, että luomukinkkuja taatusti riittää kaikille halukkaille, aivan kuten joka vuosi on riittänyt, niin josko silloin ihmiset lähtisivät niitä innoikkaina etsimään, kun tietäisivät, että kauppias tarjoaa luomukinkun eikä "ei oota", kuten nyt media on antanut ymmärtää.

Asiaa käsittelee myös Tuottava Maa keskustelussaan ja jopa luomumyynnin kulta-alueella pääkaupunkiseudulla luomukinkkuja on runsaasti alelaareissa kuluttajien joulun jälkeistä kinkunnälkää helpottamassa.

Joulun juttupaketti!

Luomulakko viettää pyhien alla hiljaisempaa aikaa, joten on aika tarjota lukijoilleni pieni joulupaketti pitkien hiljaisten päivien ratoksi.

Luomulakko ei suinkaan ole ainoa luomukriittinen taho Suomessa, vaan esimerkiksi Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry on tuottanut hyvin kattavan paketin tietoa tuottavasta maataloudesta, joten sieltä saa hyvin painavaa faktoin perusteltua tietoa luomutuotannosta, joka ei ole sieltä tuottavimmasta päästä.

Yhdistyksen sivuston keskustelupalstalla riittää lukemista vaikka viikoiksi, mutta eräs tuore aihe kannattaa ottaa käsittelyyn ensin, nimittäin luomun satoisuus.

Maaseudun tulevaisuus julkaisi Maaseudun tiede -liitteessä tietoja luomun ja tavanomaisen sadoista ja seuraavan linkin takaa pääsee suoraan asiaan:

Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

 

Luomun ja luonnonmukaisuuden ihannointi kuuluu vahvasti myös erilaisiin lääketieteen ulkopuolella huuheltaviin vaihtoehtohoitoihin ja muuhun vastaavaan huuhaahan ja Roskatiede-blogi on kirjoittanut asiasta muutaman oivallisen blogauksen:

Perusta oma, uusi vaihtoehtohoito – rikastu näillä ohjeilla

 

Jokaisen luomuihmisen terveyspankista löytyy elävän veren analyysi, josta tarjolla mittava faktapaketti:

Happy pH, ei niin onnellista elävän veren kuvausta ja pH-hoitoa

 

Jokainen lienee lukenut paljon juttuja siitä, kuinka voi elää sairastumatta, kun vain syö oikein (lue:luomua) ja pitää luonnonmukaisuuden jumalat tyytyväisinä ympäröimällä itsensä erilaisista henkisyyden kaupoista ostamillaan luonnonmukaisilla kulutustarvikkeilla.

Mediuutiset tarjoaa tällaisesta hienon kirjoituksen, jossa on päästy asian kaupalliseen ytimeen:

Hyvinvoinnista terveysterrorismiin

Terveysterroristit ovat usein terveitä ja hyväkuntoisia nuoria aikuisia, joiden lähisuvussa ei esiinny juurikaan sairauksia. He ovat ravintotietoisia ja suhtautuvat fanaattisesti ruokaan. Erilaiset dieetit ovat heidän uskontonsa, ja he tekevät niiden puolesta aggressiivista käännytystyötä. He jaottelevat ravintoaineet usein sallittuihin ja kiellettyihin. Itseoppineet gurut pitävät ravitsemusaiheisia blogeja, kirjoittavat kirjoja ja artikkeleita, kiertävät luennoimassa terveydestä ja myyvät samalla tuotteitaan tai palveluitaan. 

Ilmeisesti myynninedistämistarkoituksiin on kehitetty salaliittoteorioita, joiden mukaan nykyisten ravitsemussuositusten taustalla on elintarviketeollisuus ja lääketiedettä ohjaavat vain lääketeollisuuden intressit. Monissa kuntoilu-, fitness- ja naistenlehdissä alkaa olla yhä enemmän näiden gurujen ravintojuttuja, joista osa kuitenkin paljastuu kirjoitetuksi ilman perustietoa ihmisen ravitsemusfysiologiasta.

Ja tässäpä vielä pieni ajatus siitä, että kaikessa kannattaa pitää kohtuus mielessä, niin terveydessä kuin ruuassakin:

Kohtuullisuus kuuluu jouluun

 

Ylensyöneitä hoidetaan jouluisin yliopistosairaalan ensiavussa. Tässä lehdessä sivulla 10 julkaistava uutinen Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) joulukiireistä saattaa peräti naurattaa, mutta kyse on perimmältään vakavasta asiasta ja muustakin kuin pelkästä syömisestä.

Ylensyönyt joutuu sairaalaan, kun suoli ei yksinkertaisesti vedä: herkkuja notkuvasta joulupöydästä on ahmittu aivan liikaa ruokaa.

Kun ruoka jää jumiin, osa potilaista joutuu tiputukseen, jotta suolisto saa aikaa sulattaa lanttulaatikkoa, sienisalaattia, kinkkua, karjalanpaistia ja suklaakonvehteja. Joillekin tiputus on liian hidas helpotuskeino, joten heitä on autettava imemällä mahalaukun sisältöä pois nenämahaletkulla
.
Sen lisäksi, että ylensyönti on terveydelle vaarallista, se on myös moraalisesti arveluttavaa. Kyse on ajankuvasta: kohtuus ei ole kylliksi. Kun on vara syödä itsensä kipeäksi, sitten syödään kanssa.

Moni syyllistyy joulunpyhinä ja uudenvuodenaattona tavanomaista suurempaan kohtuuttomuuteen myös alkoholinkäytössään. Sekin näkyy yliopistosairaalan ensiavussa, missä lääkäri ompelee yökaudet päihtyneiden verisiä vammoja, jotka ovat syntyneet joko kompuroinneista tai tappelunnujakoista.

On helppo yhtyä KYSin ensiavun toivotukseen: kohtuullista joulua!

Kohtuullista Joulua jokaiselle Luomulakon lukijalle!

Luomujoulu käy kalliiksi

Kaleva vertaili jutussaan ruokakoria jouluisten ruokien kautta, eli mitä jouluruuat tulisivat maksamaan luomuna:

Kaleva vertaili: Luomujoulu käy kalliiksi kukkarolle

 

Jouluruoat luonnonmukaisesti tuotetuista elintarvikkeista maksavat reilusti yli tuplaten tavallisiin verrattuna. Luomujoulu maksaisi keskiverrolle nelihenkiselle perheelle 191,40 euroa, kun tavalliseen tyytyvät selviävät reilusti alle satasella, vain 84 eurolla.

Tämä on aika ihmeellistä, sillä luomuliiton mukaan luomu ei juurikaan näy hinnoissa, vaan luomun avulla voi jopa säästää, ainakin suurkeittiöissä, jonne luomua koetetaan väkisellä tunkea, koska silloin me kaikki veronmaksajat pääsisimme maksamaan luomulisää.

Ainoa tapa säästää luomun avulla tässä tapauksessa olisi vähentää reilusti lautasella olevan ruuan määrää, joten tottahan toki toinen puoli, jos ei olla aivan tarkkoja siitä, millä mielikuvilla pelataan milloinkin.

Luomuväen mielestä luomun tuottaminen on paljon halvempaa, koska ei tarvita kalliita kasvinsuojeluaineita, eikä keinolannoitteita saa käyttää ja luomuviljelijä saa jopa paljon enemmän tukea kuin tavanomainen tuottaja ja silti hintaero on noin järkyttävä todellisuudessa?

Yksittäisistä tuotteista suurin hintaeron aiheuttaja on kinkku. Seitsemän kilon luomukinkusta joutuu pulittamaan 16,90 euroa kilolta, kun tavallista kalliimman, suomalaisen viljapossun kilohinta on 5,70 euroa.

Paikallisessa Prismassa kyseisiä luomukinkkuja oli vielä pilvin pimein, enkä ihmettele, kun noin 6-7 kilon luomukinkusta joutuu maksamaan noin 115 euroa, kun meidän kaupassa hinta oli 17.90 euroa kilolta.

Kuinka huuhaata tuotetaan?

Ravitsemuksen ympärillä pyörii paljon huuhaata, eli todellisuuteen perustumatonta hölynpölyä ja moni varmaan ihmettelee, että kuinka sellaista synnytetään markkinoille.

Kirjailija Joonas Konstig antoi Helsingin Sanomissa 4.12.2013 erittäin hyvän esimerkin siitä, miten huuhaata tuotetaan markkinoille ja koska hänen tuottamansa hölynpöly oli otettu ilolla vastaan valtakunnan päälehdessä, moni sitä saattaa pitää jopa totena:

Kasvirasvoilla tehdään suurta ihmiskoetta

Ainoa asia, mikä Joonas Konstigin kolumnista kävi ilmi, on se, että hän ei ole ollut koulun biologian tunneilla hereillä, etenkään silloin, kun on opiskeltu jotain kasveista. Puutteet koulusivistyksessä voisi tietenkin paikata jälkeenpäin, mutta Konstigin kirjoitus oli niin puhdasoppista huuhaata, että näin ei ole ilmeisesti tapahtunut, eikä tule tapahtumaankaan.

Joonas Konstigin tapauksessa lienee merkittävää myös se, että hänellä ei ole alan koulutusta, joka ei terveysasioissa ole lieventävä asianhaara, jos kerran jonkinlaisena asiantuntijana esiintyy.

Onneksi tämän päivän lehdessä esitettiin vastine mielipidepalstalla ja Joonaksen vilkasta mielikuvitusta sekä opiskeluajan tiedon puutteita koetti korjata Antti Kontturi, lääketieteen kandidaatti:

Ruoan rasvoista pitäisi kirjoittaa vastuullisesti

Joonaksen tuottama huuhaa, hölynpöly, tieteellisen tiedon vastainen potaska ei kaipaa uusintaa, sillä Antti Kontturin vastine pitää kaiken oleellisen sisällään, joten se on tässä, jos ei linkki aukene:

Ko­lum­nis­ti Joo­nas Kons­tig kir­joit­ti HS:n verk­ko­si­vuil­la 4. jou­lu­kuu­ta, et­tä kas­vi­ras­voil­la teh­dään suur­ta ih­mis­koet­ta. Ju­tun mu­kaan sa­na kas­vi­ras­va on ok­sy­mo­ro­ni, sil­lä eläi­mil­lä on yk­sin­oi­keus ras­vaan.

Kons­tig oli häm­men­ty­nyt sii­tä, kuin­ka tie­tyis­tä kas­veis­ta voi­daan saa­da ras­vai­sia öl­jy­jä. "Soi­jaöl­jy? Soi­ja on ras­va­ton pa­pu", hän kir­joit­ti.

Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen elin­tar­vi­ke­tie­to­kan­nan Fi­ne­lin mu­kaan kui­vat­tu soi­ja­pa­pu si­säl­tää 39 pro­sent­tia ras­vaa. Kons­tig oli pyö­ris­tä­nyt tä­män lä­him­pään nol­laan. Kons­tig ih­met­te­li myös, kuin­ka au­rin­gon­ku­kan ku­kas­ta pu­ris­te­taan öl­jyä. Au­rin­gon­kuk­ka­öl­jy saa­daan kas­vin sie­me­nis­tä, joi­den ras­va­pi­toi­suus on 73 pro­sent­tia.

Kons­tig oli li­säk­si huo­lis­saan kas­vi­ras­vo­jen ai­heut­ta­mis­ta per­soo­nal­li­suu­den muu­tok­sis­ta. Jot­kut tut­ki­jat ovat hä­nen mu­kaan­sa myös löy­tä­neet kor­re­laa­tion kas­vi­ras­van ja käy­tös­häi­riöi­den, ku­ten ag­gres­sion vä­lil­lä. Pub­med on tie­teel­li­sen kir­jal­li­suu­den ja jul­kai­su­jen ha­ku­ko­ne, jo­ka si­säl­tää yli 23 mil­joo­naa läh­det­tä. Ha­ku­sa­no­jen "ve­ge­tab­le fat" ja "agg­res­sion" yh­dis­tel­mä ei tuo­ta yh­tään ha­ku­tu­los­ta.

Kons­tig ei vai­vau­tu­nut tar­kis­ta­maan fak­to­ja tai tar­joa­maan to­tea­muk­sil­leen läh­tei­tä. Ar­gu­men­toin­ti oli kär­jis­tet­tyä ja fii­lis­poh­jais­ta ku­ten usein me­dian ter­veys­kes­kus­te­lus­sa. Kir­joit­ta­jal­la on va­paus kir­joit­ta­mi­sen te­ho­kei­noi­hin, jot­ka usein aut­ta­vat vies­tin pe­ril­le­me­nos­sa, mut­ta ke­tä pal­ve­lee ta­hal­li­nen tie­tä­mät­tö­myys ja asioi­den vää­ris­te­ly?

Ti­las­to­kes­kuk­sen mu­kaan ve­ren­kier­to­elin­ten sai­raus on Suo­men ylei­sin kuo­lin­syy se­kä mie­hil­lä et­tä nai­sil­la. Se ai­heut­taa noin 40 pro­sent­tia kai­kis­ta kuo­le­mis­ta. Ruo­ka­va­lion eläin­ras­vo­jen kor­vaa­mi­nen kas­vi­ras­voil­la eh­käi­see ve­ren­kier­to­elin­ten sai­rauk­sia. Läh­tei­tä täl­le to­tea­muk­sel­le on niin pal­jon, et­tä nii­den luet­te­le­mi­nen täs­sä oli­si ab­sur­dia.

Ant­ti Kont­tu­rilää­ke­tie­teen kan­di­daat­ti Hel­sin­ki

Joten se, että jokin asia on julkaistu lehdessä, ei todellakaan tarkoita sitä, että asialla olisi mitään tekemistä faktojen kanssa, sillä nykypäivän trendi on se, että facebook-tykkäyksiä saa paljon enemmän, kun keksii posketonta potaskaa ja esittää huikeita väitteitä, ilman sen kummempia todisteita väitteilleen ja mitä enemmän löytää koulunsa nukkuen selvittäneitä lukijoita, sen kiihkeämmin huuhaa leviää sosiaalisen median verkostoja pitkin ja jokainen tykkää. Minä en.

Luomu saa ruuan maistumaan!

Kerrankin iloisia uutisia luomun kuluttajille, sillä ruotsalaiset tutkijat onnistuivat saaman selville sen, että kun ruuan sanoo olevan luomua, syöjä kokee sen maukkaamaksi:

Ruotsalaiset paljastavat: Näin ruoan saa maistumaan paremmalta

Ja sitten seuraa huonot uutiset, eli ruuan ei tarvitse olla luomua, riittää kun sanoo sen olevan. No tämä asia on ollut tiedossa jo pitkään ja tähän mystiseen lumevaikutukseen luomun suosio taitaa myös perustua.

Jos ruoanlaittotaitosi eivät ole ihan huipputasolla, tutustu ruotsalaistutkijoiden uuteen oivallukseen. Vieraat saa nimittäin huijattua uskomaan, että ruoka on todellisuutta parempaa, jos heille kertoo sen olevan luomua.

Onko tämä nyt luomun kannalta hyvä vai huono uutinen? Jos poltat kastikkeen pohjaan, niin vain sanot sen olevan luomua niin kukaan ei huomaa mitään ja taitojasi ylistetään kuorossa? Pihvi menee hieman ylikypsäksi tai jopa reilusti, niin sanot sen vain olevan luomua, niin kaikki huokailevat onnesta soikeana?

Osallistujille annettiin kaksi kupillista tavallista kahvia, mutta toisessa kupissa väitettiin olevan luomukahvia. Vaikka kahvit olivat todellisuudessa samaa laatua, osallistujien mielestä "luomu" maistui paremmalta. Tutkijat päättelivätkin, että pelkkä ruoan leimaaminen luonnonmukaiseksi riittää muokkaamaan odotuksia.

Ruotsalaistutkijat uskovat tämän tarkoittavan sitä, että luomutuotteista ollaan valmiita maksamaan enemmän, mutta myös sitä, että tieto ruoan luonnonmukaisuudesta tekee syömisestä vielä nautinnollisempaa.

Yhdistetäänpä tähän uutiseen eräs aiempi uutinen:

RUOKAHUIJAUKSIA SUITSITTAVA POLIISIN VOIMIN EU:SSA

Raportin mukaan kymmenen useimmin väärennettyä ruokaa ovat järjestyksessä oliiviöljy, kala, luomuruoka, maito, viljat, hunaja ja vaahterasiirappi, kahvi ja tee, mausteet kuten chilijauhe ja sahrami, viinit sekä tietyt hedelmämehut.

Osaakos kukaan arvata, miksi luomu on ruokaväärennösten kolmen suosituimman joukossa?

Kun tavallisen omenan naamioi luomuksi, kuluttaja maistaa sen herkullisena ja on valmis maksamaan siitä enemmän, kuin aivan tavallisesta omenasta, joka se todellisuudessa on.

Se tietenkin ihmetyttää, että jos kerran luomun maistaa, kuten niin monet kehtaavat väittää, niin miksi se ei näy todellisuudessa, jossa elämme?

Sitäpä voi lähestyvän Joulun kunniaksi ihmetellä, kun kohu joulukinkkujen riittävyydestä on jo alkanut, ajallaan, aivan kuten joka Joulu.

Kenelle luomu maistuu?

Kyselytutkimukset ovat siitä veikeitä, että niillä saadaan lyhyen ajan sisään jopa täysin vastakkaisia tuloksia aikaiseksi käden käänteessä:

Eniten luomua käyttävät yli 55-vuotiaat – ”Tuli pienenä yllätyksenä”

Pro Luomu ja luomuliitto ovat koettaneet pitää yllä käsitystä, että luomu on nuorekkaiden ja trendikkäiden ihmisten valinta ja heidän teettämissään kyselytutkimuksissa luomua käyttävätkin kaikkein eniten hyvin koulutetut ja varakkaat nuorehkot naisihmiset, eivät sitten juuri muut.

Uusimman luomubarometrin tuoman tuloksen perusteella Pro Luomun Marja-Riitta Kottila äityi jopa sanomaan, että luomuun suhtautuvat nihkeästi vain maalla asuvat nk. peräkammarin pojat ja sitten nuoret, hyvin koulutetut kaupungeissa asuvat naiset ovat ottaneet luomun omakseen.

Joka tapauksessa tilanne on se, että luomumyynin arvo on noin 1.5 % ruuan kokonaismyynnistä, niin sen perusteella en vielä menisi sanomaan, että yksikään kuluttajasegmentin osa ostaisi luomu mitenkään usein tai innokkaasti.

Luomukeruualue laajeni Lapissa. Jippii?

Uutiset tuovat varakkaille luomun ystäville iloisia uutisia Lapista:

Lappi sai rutkasti lisää luomukeruualaa

 

Lapin luomusertifioitu keruuala kasvoi viime kesänä kahdella miljoonalla hehtaarilla ja on nyt yhteensä yli yhdeksän miljoonaa hehtaaria. Suomi vahvistaa näin asemaansa tilastoidun luomukeruun kärkimaana.

Meille muille tämä ei ole välttämättä aivan niin hieno uutinen, sillä  tavallisten marjojen muuttuminen luomumarjoiksi tarkoittaa käytännössä sitä, että aivan tuikitavallisista marjoista joutuu tästä edes maksamaan noin kaksi-kolme kertaa enemmän, kun niihin mätkäistään vilpitön luomulisä päälle.

Joten tällaista tämä luomubisnes on. Kuluttajille nostetaan hintoja, vaikka kyseessä on täysin sama tuote kuin ennenkin.

Sitten voi vielä käydä niin ikävästi, että noita terveellisiä marjoja ihmiset ostavat nykyistä vähemmän, koska he eivät enää halua maksaa niistä pyydettyä ihanan luomuista kiskurihintaa ja tästä taas kärsii ihmisten terveys.

Luomusertifiointia Lapin maille ei ole haettu huvin vuoksi, vaan taustalla on selkeät taloudelliset motiivit. – Aloite uuden sertifiointikäytännön kehittämiseksi lähti luonnonmarjoja ostavilta yrityksiltä, jotka haluavat hyödyntää tilanteen.

Näinpä se on. Luomu ei ole mitään muuta kuin bisnestä ja aivan tavallisesta tuotteesta saa nyhdettyä mielikuvien perässä juoksevilta kuluttajilta moninkertaisen hinnan.

Lasten ruoka-allergiat romahtivat Raumalla

Saamme lukea useista lähteistä siitä, kuinka me olemme sairaampia ja sairaampia koko ajan ja tämä kauhea kohtalomme ilmenee esimerkiksi ruoka-allergioiden räjähdysmäisenä kasvuna.

Määrätyt ihmiset esimerkiksi sosiaalisessa mediassa lietsovat pelkoja erilaisia ruoka-aineita kohtaan viikko toisen perään ja saamme kuulla maidon vaaroista, viljojen vaaroista ja ties minkä tavanomaisen ruoka-aineen vaaroista sekä siitä, kuinka ne tuhoavat terveytemme ja aiheuttavat kaikki sairaudet mitä kuvitella saattaa.

Tämän ovat huomanneet ainakin ruokateollisuuden edustajat, jotka tuottavat tämän informaation seurauksena kiihtyvällä vauhdilla erilaisia muodikkaita elintarvikkeita markkinoille, joista puuttuu milloin laktoosi ja milloin vaikkapa viljojen gluteiini.

Osa ihmisistä tarvitsee gluteiinittomia tuotteita ja heillä on tällöin lääkärin diagnosoima keliakia. Samoin muissakin ruoka-aineallergioissa tärkeintä olisi diagnoosi alan ammattilaiseltä, eivätkä sosiaalisen median itseoppineiden gurujen määrittämät ole sieltä parhaimmasta päästä. Mutta tarinoita riittää ja tämän ajan muoti-ilmiö on se, että tarinat ovat paljon mediaseksikkääpiä kuin terveyden alan ammattilaisen tuottamat diagnoosit.

Lasten saamat allergiat kasvattavat myös kuntien menoja, sillä koulujen erikoisruokavaliot maksavat huomattavasti enemmän kuin aivan tavalliset ruuat. Raumalla päätettiin tehdä stoppi sille, että allergiat hyväksytään vain pelkän oman ilmoituksen perusteella, vaan allergioihin vaaditaan alaan perehtyneen ammattilaisen luona vierailu.

Lääkärintodistus poisti valeallergiat kouluista Raumalla

 

Tiukentuneet allergiaohjeet ovat vähentäneet lasten erityisruokavalioita merkittävästi Raumalla.

Kaupungin perustama allergiatyöryhmä päätti vuoden 2012 syksyllä, että lapsen erityisruokavaliot käydään aina läpi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Jo pelkällä ilmoituskaavakkeen muutoksella saatiin aikaiseksi paljon.

– Aikaisemmin meillä oli kaavakkeessa lueteltu aineita ja rasti ruutuun -menetelmällä sai valita, mille on allerginen. Poistimme tämän kaavakkeen ja nyt meille pitää luetella allergisoivat aineet ja kertoa, mitä oireita niistä tuli. Tämä päätös puri heti: lasten erityisruokavaliot vähenivät 30 prosenttia, kertoo Rauman ruokapalveluiden tuotantopäällikkö Eija Väinölä.

Kuinkahan moni näistäkin valeallergioista on syntynyt netin syövereistä löytyneen huuhaa-tiedon perusteella, kun on luettu kauheita, osin täysin keksittyjä kertomuksia siitä, miten kauhea jokin yksittäinen elintarvike on terveydellemme?

Tai kun isä tai äiti ovat päättäneet itseoppineen internetgurun juttujen perusteella määritellä lapselleen erilaisia allergioita, kun ne ovat nykyään niin pahuksen muodikkaita? Kyllähän lapsella edes yksi kunnon allergia pitää olla, tai muuten ei ole töissä kahvitauolla mitään voivoteltavaa.

Jospa kyseessä on kuitenkin vain se, että lapsi ei pidä jostain ruuasta ja paras keino välttää syömästä sitä on kertoa olevansa allerginen sille ja sehän onnistuu helposti, kun netin perusteella lähes kaikelle voi olla nykyään allerginen ja heitä on paljon!