28. heinäkuuta 2013

Kaikki eivät kannata geenimuuntelua

Päivän Hesarissa oli juttua geenimuunnellun rehun saapumisesta Suomeen, vaikka tosin sitä on syötetty eläimille jo 10 vuotta, eikä eläimien joukkokuolemia ole vieläkään nähty, saatikka karvaa suussa kasvattavia tuotantoeläimiä, kuten eräät asioista tietämättömät tahot haluavat meitä pelotella:

Geenimuunneltu soija yleistyy ruoan tuotannossa

 

Päivän henkeen kuuluu se, että myös vastakkainen näkemys pitää esittää, perustuipa se mihin tahansa ja se löytyy täältä, jota hieman kommentoin:


Kaikki eivät kannata geenimuuntelua

 

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen muistuttaa, että esimerkiksi Ranskassa geenimuuntelua vastustetaan laajasti.

Tavalliset ihmiset saadaan kannattamaan/vastustamaan aivan mitä kulloinkin halutaan, sillä noin yleisesti kansa ei tiedä yhtään mistään mitään, josta olen tekemässä postausta. King's College Lontoosta julkaisi jokin aika sitten mielenkiintoisen tutkimuksen, joka osoitti selkeästi, että kansa (=yleinen mielipide) on toistuvasti väärässä, ja poliitikot sekä erilaiset järjestöt käyttävät tätä häikäilemättömästi hyväkseen.

"Muunneltujen kasvien käyttäytymisestä ei ole pitkäaikaista tutkimusta. Ei esimerkiksi tiedetä, mikä niiden vaikutus ihmisen terveyteen on", Suomen Greenpeacen viestintäpäällikkö Juha Aromaa summaa.

"Historiassa on tehty nopeita ratkaisuja, joiden on kuviteltu edistävän ruokatuotantoa, mutta jotka ovat osoittautuneet karmeiksi virheiksi. Rajuna esimerkkinä tuholaisten torjuntaan käytetty DTT, joka olikin vaarallinen myrkky."

Jaa? Mitähän Juha Aromaa sitten toivoisi, mutta geenimuuntelusta on tieteelliset kriteerit täyttäviä tutkimuksia jostain 1980-luvulta ja ne kaikki puhuvat selkeää kieltä, eli geeni on geeni, vaikka muunneltu ja ihmisen ruuansulatus kyllä käsittelee (muuntelee) ravinnon geenit, kuten monta muutakin suuhun työnnettyä asiaa.

Research of Safety of Genetically Modified Organism -  a Review Results 

 

50 projektia, jotka maksoivat noin 200 miljoonaa euroa ja koko mittavasta projektista syntyi 100 vertaisarvioitua tutkimusta.



The main conclusion to be drawn from the efforts of more than 130 research projects, covering a period of more than 25 years of research, and involving more than 500 independent research groups, is that biotechnology, and in particular GMOs, are not per se more risky than e.g. conventional plant breeding technologies.

Ja sitten ääneen on päästetty geenimuuntelun arvostelun ykkösnyrkki Liisa Kuusipalo, joka työskentelee, ei suinkaan kasvinjalostuksen parissa geenejä tutkien, vaan hän toimii solubiologina Pohjois-Karjalan Keskussairaalassa. Eli hän on nk. itseoppinut näissä asioissa, eli tieto on sitä, mitä hän on valikoinut internetin syövereistä omia ennakkokäsityksiään tukemaan.

Solubiologi Liisa Kuusipalo perehtyi geenimuunteluun opiskeluaikoinaan. "Hämmästyin huomatessani, miten vähän tietoa siitä on."

Liisa Kuusipalon opiskeluajoista lienee jo tovi vierähtänyt. Joten koettaako hän kertoa meille, kuinka vähän tietoa hänellä asiasta on? Sitten pääsemme todella kiperään aiheeseen, eli kiistanalaisiin tutkimuksiin, joita Liisa Kuusipalo rakastaa ja joita löytyy vähän alalta kuin alalta.

Olette varmaan kuulleet Magneettimedian välittämänä monenlaisista kiistanalaisista tutkimuksista, eli vaikkapa sellaisista, joissa on kehitelty vedellä toimiva auto, jonka voisi vain tuolta järvestä tankata aivan ilmaiseksi, mutta ilkeä öljyteollisuus on pitänyt huolen siitä, että kukaan ei tiedä näistä kiistanalaisista vesipolttoaine-tutkimuksista yhtään mitään. Hieman samanlaisia ovat Liisa Kuusipalon rakastamat kiistanalaiset gmo-tutkimukset.

Viime syksynä ranskalainen tutkimusryhmä julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan geenimanipuloiduilla tuotteilla olisi vakavia terveydellisiä vaikutuksia. Euroopan elintarvikevirasto EFSA ampui tutkimuksen alas. Kiistanalainen tutkimus on Kuusipalolle tuttu.

"Ällistyttävintä on se, ettei kokeita ole toistettu, vaan tutkijat on tuomittu. Jos saadaan kiistanalainen tulos, niin normaalisti koe toistetaan niin monta kertaa, että voidaan selkeästi olla sitä mieltä, että kyseessä oli esimerkiksi satunnaislöydös. "

Liisa Kuusipalo tietää 100 prosentin varmuudella sen, minkä jokainen asiaan perehtynyt, eli Seralini teki huonoa tiedettä, jota kenenkään ei tarvitse uusia, koska kukaan ei sitä voisi uusia ja kerrataanpa pääkohdat, jotka löytyvät myös vaikkapa Wikipediasta.

Kun hän sai tutkimuksensa valmiiksi, hän ilmoitti asiasta tarkoin valikoiduille journalisteille, jotka lisäksi joutuivat uhkasakon vaatimuksella olemaan näyttämättä julkistusta kenellekään, eli vaikkapa toisille tiedemiehille, jotta selviäisi se, miten luotettava tutkimus on. Joten mediaa estettiin selvittämästä sitä, että mitä heidän on tarkoitus julkaista ja miten luotettava tutkimus on.

Seralinin ainoa päämäärä oli saada maksimaalinen julkisuus kohututkimuksella, joka oli hyvin huonoa tiedettä, eli

- Seralini käytti rottalajia, joka kehittää helposti kasvaimia, jopa jo elämänsä alussa, mutta etenkin elämänsä ehtoopuolella ja Seralinin tutkimus kesti kaksi vuotta, joka on pidempi kuin kyseisen rottalajin odotettavissa oleva elinikä.

- Rottia käytettiin paljon vähemmän kuin on suositeltavaa, eli ryhmissä oli 20 rottaa, kun suositus noin pitkässä kokeessa on n. 50-60 rottaa/ryhmä.

- Seralini käytti verrokkiryhmänä vain 20 rottaa (jotka eivät saaneet gm-maissia/glyfosaattia), kun varsinaiseen kokeeseen osallistui 180 rottaa. Suositus on, että verrokkiryhmän on oltava noin 2-3 kertaa suurempi kuin varsinaiseen kokeeseen osallistuvien määrä, jotta luonnollisen vaihtelun rajat saadaan helpommin selville. Eli Seralinin kokeessa verrokkiryhmä oli vain noin 1/9 varsinaisesta  koeryhmästä.

- Seralini joutui käyttämään hyvin outoja tilastollisia menetelmiä saadakseen haluamansa tutkimustuloksen, sillä kun raakadata vihdoin annettiin muiden arvioitavaksi, sieltä selvisi vaikkapa se, että rotat, jotka saivat enemmän geenimuunneltua maissia, elivät pidempään kuin verrokkiryhmässä olevat. Lisäksi kaikkein pisimpään elivät rotat, joiden juomavesi oli käsitelty glyfosaatilla ja niin edelleen.

Kokeen ovat tyrmänneet epätieteellisenä roskana vaikkapa Ranskan tiedeakatemia ja EFSA.

Naturessa erittäin hyvä artikkeli aiheesta.

Joten jos toimittajalla olisi ollut nämä tiedot hallussaan Liisa Kuusipaloa haastatellessa, niin hän olisi voinut kysyä, että miksi ihmeessä kenenkään pitäisi toistaa tuollaista roskaa, sillä se oli niin väärin tehty, että ei sen toistamisessa olisi mitään järkeä, vaan tuollainen tiedemies saadaankin tuomita huonon tieteen tekemisestä ilman mitään omantunnon tuskia.






2 kommenttia:

passiiviidentiteetti kirjoitti...

http://kfolta.blogspot.fi/2013/07/throwing-euros-down-rat-hole.html
Eli itseasiassa EU on suuressa viisaudessaan päättänyt haaskata 3 miljoonaa tuon Seralinin roskan toistamiseen.

Andii kirjoitti...

Yle puheelta tuli tuossa n. vajaa kuukausi sitten hyvää keskustelua aiheesta. Dosentti Jussi Tammisola kyllä väänti rautalankaa niin hienosti että pitäisi paksummankin kallon tajuta. http://yle.fi/uutiset/dosentti_geenimuuntelu_on_tasmallinen_jalostustapa/6734799