23. huhtikuuta 2014

Ala luomuviljelijäksi!

Maatilan Pellervo, maanviljelyn ammattilehti, pitää sisällään uusimmassa numerossa jutun siitä, että miten tuottaja pitää kilot kurissa harjoittaessaan ammattiaan.

Tosin tässä ei tarkoiteta nyt tuottajan omia kiloja, omaa massaa, vaan hänen satonsa kiloja, eli katsauksessa on 13 parasta viljelyvirhettä romahduttaa satotasot.

13. vihje satotasojen romahduttamiseen on otsikoitu kirjoitukseni otsikon mukaan, eli "Ala luomuviljelijäksi".

Osio menee kokonaisuudessaan näin:

Luomualaa pitäisi Suomessa pyrkiä kasvattamaan. Kylmä tosiasia kuitenkin on, että että luomuviljelyyn siirtyminen poikkeuksetta vähentää tilan kokonaissatoa. Taitavimmat luomuviljelijät pääsevät kohtuullisen hyviin hehtaarisatoihin, mutta heilläkin viiden vuoden luomu-viljelykierrossa on yleensä ainakin kaksi viherlannoituskautta. Lisäksi juuririkkakasvien torjunta vaatii hyvin usein yhden kasvukauden avokesannointia. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvälläkin luomutuottajalla on viidestä vuodesta usein vain kahtena vuotena varsinaista sadontuotantoa.

"Tästä johtuu, että seitsemän prosentin luomuala tuottaa vain vajaan prosentin elintarvikkeista", Kivistö sanoo.

Jos siis haluat vähentää tilasi tuottamia viljakiloja, ryhdy luomuviljelijäksi. Äärimmäisyyteen vietynä kiloja karttavan luomutilan strategia toimii niin hyvin, että tilan taloutta ei tarvitse lainkaan rasittaa puinnilla, viljankuivatuksella ja sadon säilyttämisellä. Kustannusten minimointi yhdistettynä tavanomaista tukea korkeampaan luomutukeen ei ole lainkaan hassumpi strategia taloudellisesti.

Tässäpä oli oikeastaan hyvin tiivistettynä luomun tosiasiat. Jutussa sukunimeltä mainittu henkilö on Juhani Kivistö, eläkkeelle jäänyt viljavuuspalvelun toimitusjohtaja.

Me varastamme luonnolta elintilaa omaa ruokaamme varten ja sitten me tuhlaamme sen hyvin arvokkaan maan sellaiseen käyttöön, että se tuottaa tuskin yhtään mitään kahtena vuotena viidestä.

Jos toiminnalle pitäisi jokin termi keksiä, niin minusta ympäristörikos voisi olla hyvin kuvaava termi tällaista toimintaa kohtaan.

Jos katselee luomun satotilastoja, niin se on hyvin surullista meidän kannaltamme, jotka sen lystin kustannamme, sillä tuo viimeisen kappaleen strategia lienee kuitenkin suhteellisen yleinen luomupuolella, eli luomua "tuotetaan" tukien maksimoimiseksi ja jos siihen yhdistetään kulujen minimoiminen, eli että tuilla ei saada yhtään mitään myytävää, niin niille veroeuroille olisi todennäköisesti hyvin paljon parempaakin käyttöä.

Kuinka kauan tällaista vilunkipeliä sitten katsellaan, niin se onkin toinen tarina, eli sitten kun päättäjät katsovat, että vaaleissa ei enää luomua hokemalla lisää ääniä saa, niin todennäköisesti luomun nykyiset suojelijat käyvät hyvin vähiin.

Mutta lehti oli kokonaisuudessaan hyvä ja sieltä jokainen voi lukea maanviljelystä yhtä sun toista mielenkiintoista. Kipin kapin kirjastoon, jos lehti ei tipahda tilattuna.

10 kommenttia:

Heikki kirjoitti...

Oliko siinä Pellervossa tarkempaa tietoa, kuka tämä haastateltu Kivistö on?

Ja/tai mistä hän oli saanut tuon "vajaan prosentin" arvion?

Matti P kirjoitti...

Kylläpä asia tulikin selvästi sanotuksi tuossa.
Itse olen tehnyt aivan samat päätelmät, näkemäni perusteella:

esim tämä ..........
ja tämä.... ....
ja tämä ... ja tämä tämäkin

Matti

Kuluttaja mielikuvien syövereissä kirjoitti...

Kun pääsen taas lehden ääreen, niin pistän haastatellun koko nimen sekä roolin, jossa hän tietonsa antoi. Tämä olisi ollut tietenkin hyvä tieto, joten pahoittelut tuon osalta.

Heikki Jokipii kirjoitti...

Ehdin jo kysyä asiaa lehden toimitukselta.

Hän oli Juhani Kivistö, jäänyt eläkkeelle Viljavuuspalvelun toimitusjohtajan tehtävistä.

Ehdin jo kysyä asiasta tarkennusta häneltä itseltään.

Anonyymi kirjoitti...

Olisiko aika lukea uusinta tiedettä? Jos huolenne on tosiaan ruokaturva tai biodiversiteettikysymykset, niin ei kukaan ota argumentteja tosissanne, jos vaan dissaatte luomua.

Luomun tilaa vievä vaikutus tai heikomoi satoisuus on näihin ongelmiin mimimaalisen pieni. Ja kun katsotaan niitä luomun etuja eli pienemmät kokonaisympäristövaikutukset ja jäämien minimointi.

Sitäpaitsi tietyissä tilanteissa luomu on jopa tuottoisampaa kuin tavanomainen monokulttuuri. Tutkimuksen avulla tätäkin tullaan parantamaan.

Koska eläinproteiini on tehottomampaa tuotta kuin kasviproteiini, jonka ihminen voi suoraan syödä, eläintuotanto on tehotonta. Eli lihan syönnin vähentäminen täällä hyvinvointimaissa, etenkin sellaisen, joka syötetään soijalla tai maissilla, on paljon tehokkaampi tapa saada enemmän peltoa ihmiskunnan käyttöön. Se on ihan ensisijainen askel tässä asiassa. Seuraavaksi tulee ruokajätteen minimointi.

Toinen tärkeä asia on eläin- ja kasvituotannon parempi yhdistäminen, mitä luomussakin ajetaan eteenpäin. Resurssit pitää saada parempaan kiertoon.

Saa sitä luomua vastustaa, mutta paremmin voisi argumentoida. Tulisi parempaa keskustelua!

Kuluttaja mielikuvien syövereissä kirjoitti...

>>> Luomun tilaa vievä vaikutus tai heikomoi satoisuus on näihin ongelmiin mimimaalisen pieni. Ja kun katsotaan niitä luomun etuja eli pienemmät kokonaisympäristövaikutukset ja jäämien minimointi. >>>

EI pidä paikkaansa. Kun me otamme kilon X:ää ja vertaamme kokonaisympäristövaikuksia, niin luomu tuottaa lähes jokaisella sektorilla enemmän kasvihuonepäästöjä yms.

Sitten jos me huijaamme ja katsomme, että kuinka paljon niitä tuotetaan per hehtaari, niin luomu tietenkin voittaa, kiitos sen surkeiden satojen. Mutta ihmiset syövät kiloja, eivät hehtaareja.

>>> Koska eläinproteiini on tehottomampaa tuotta kuin kasviproteiini, jonka ihminen voi suoraan syödä, eläintuotanto on tehotonta. >>

Tämä yhtälö ei sovi luomuun, sillä luomu on niin riippuvainen lannasta, että eläintuotantoa ei voisi missään nimessä vähentää kokonaan luomuun siirtymällä, vaan koska luomu kieltää modernit lannoitteet, eläimiä pitäisi olla tuottamassa lantaa pilvin pimein edes jonkilaisten satojen varmistamiseksi.

Luomupeltokaan ei pärjää ilman lannoiteita, vaikka sellaisia harhoja ihmisillä on luomusta.

>>> Seuraavaksi tulee ruokajätteen minimointi. >>

Kiitos luomun säännöstön, joka kieltää paljon modernia tekniikkaa esimerkiksi ruuan säilöntäaineiden osalta, on kovin vaikea nähdä tilannetta, että miten luomu parantaisi hävikkiä?

>>> Toinen tärkeä asia on eläin- ja kasvituotannon parempi yhdistäminen, mitä luomussakin ajetaan eteenpäin. Resurssit pitää saada parempaan kiertoon. >>>

SUomessa tilanne on vuosikymmenien saatossa kehittynyt sellaiseksi, että viljaa tuotetaan siellä, missä se on järkevää ja eläimiä siellä, missä viljely on hankalaa.

Tämän purkaminen olisi todella kallista, sekä osin jopa järjetöntä.

Anonyymi kirjoitti...

"Sitten jos me huijaamme ja katsomme, että kuinka paljon niitä tuotetaan per hehtaari, niin luomu tietenkin voittaa, kiitos sen surkeiden satojen. Mutta ihmiset syövät kiloja, eivät hehtaareja"

Ei kyse ole huijaamisesta, vaan erilaisesta ajattelumallista. Meidän pitää katsoa muutakin kuin pelkkiä kiloja! Esim. minkälaisessa systeemissä nämä kilot nyt tuotetaan. Millä ehdoilla tehokkuus on saatu aikaan? Miten pitkälle sillä pötkitään? Vai mietitkö aina mistä saat suurimman määrän vaikkapa herkkutatteja, vaikka ne olisi myrkytetty ydinlaskeumalla?

Sitäpaitsi sellanen ajattelutapa että tuijotetaan vain tiettyjä ympäristövaikutuksia/kilo on harhaanjohtavaa. Ei nähdä metsää puilta. Eikä siihen edes olla huomioitu kaikkia vaikutuksia, esim työllistäminen, maaperän kunto, maaseutyhteisöön liittyvät vaikutukset, resilienssi (suosittelen tutustumaan käsitteeseen), tulonjako, valkuaisomavaraisuus jne. Se että ollaan kokoajan tehokkaampia ja tuotetaan enemmän saa aikaan "rebound" ilmiön, jossa tehokkuus johtaa lisääntyvään kulutukseen.

"Tämä yhtälö ei sovi luomuun, sillä luomu on niin riippuvainen lannasta, että eläintuotantoa ei voisi missään nimessä vähentää kokonaan luomuun siirtymällä, vaan koska luomu kieltää modernit lannoitteet, eläimiä pitäisi olla tuottamassa lantaa pilvin pimein edes jonkilaisten satojen varmistamiseksi."

Kyllä se sopii. Luomu on toki riippuvainen lannasta (ja niin tulee tavanomainenkin perässä), mutta ei se tarkoita sitä etteikö eläintuotantoa voisi vähentää tai edes integroida paremmin systeemiin. Hyötykäytettäviä ravinteita kyllä riittää monenlaista: viherlannoitteet, lanta, biojäte, ihmisen eritteetkin jos teknologia kehittyy jne. Eläintuotantoa on montaa sorttia. Sellainen tuotanto, jossa eläimet syövät samaa ruokaa mitä me ihmisetkin voisimme syödä, on tuhlausta. Suomen kanat ja possut syövät tuontisoijaa joka on kasvatettu siellä missä kasvoi ennen sademetsiä. Jos puhutaan biodiversiteetistä ja ilmastonmuutoksesta, niin tässä on vähentämisen paikka. Märehtijöitä täällä Suomessa taas on ihan hyvä olla koska heinä kasvaa täällä niin hyvin.

"Kiitos luomun säännöstön, joka kieltää paljon modernia tekniikkaa esimerkiksi ruuan säilöntäaineiden osalta, on kovin vaikea nähdä tilannetta, että miten luomu parantaisi hävikkiä?"

Säiläntäaineet ovat kuin kärpäsen pieru tässä systeemissä. Jätteitä heitetään pois aivan muista syistä. Kyse on käyttäytymisestämme.

"SUomessa tilanne on vuosikymmenien saatossa kehittynyt sellaiseksi, että viljaa tuotetaan siellä, missä se on järkevää ja eläimiä siellä, missä viljely on hankalaa."

On kehittynyt luontaisesti, ehkä osittain, mutta paljon myös ihan poliittisesta tahdosta? Järkevyyttä siinä ei ole kestävyyden näkökulmasta.

"Tämän purkaminen olisi todella kallista, sekä osin jopa järjetöntä."

Nykysysteemi on vielä kalliimpi ja järjettömämpi, koska se näkee vain lyhyen aikavälin edut. Jos näet tämän järjettömänä, niin näet ihmiskunnan historiasta suuriman osan järjettömänä. "Moderni" maatalous on kestänyt vasta 50 vuotta. Sen aikana typen käyttö on kasvanut 800%:lla. Kun öljyyn perustuva maatalous tulee tiensä päähän ja halpa energia muuttuu kalliiksi, niin paikallisuudesta tulee taas kova sana.

Kuluttaja mielikuvien syövereissä kirjoitti...

>>> Ei kyse ole huijaamisesta, vaan erilaisesta ajattelumallista. >>>

Luomu ei pysty yksin tuottamaan yhtään mitään.

Tällä hetkellä luomu pärjää vain siksi, koska se loisii tavanomaista tuotantoa ja saa käyttää poikkeuslupien poikkeusluvilla tavanomaisen tuotannon siemeniä jne.

Nyt on alkanut luomuväen puolelta hirmuinen itku siitä, että säännöillä tämä tehdään muutaman vuoden päästä mahdottomaksi ja se on luomun tuho, kuten tietenkin onkin.

Kuten uusin MTT;n selvitys kertoo karua kieltää, niin luomu tuottaa hirvittävän pienen sadon todella suurilla päästöillä, eli on planeettamme kannalta täysi katastrofi, joka on tosin tiedetty jo muista tutkimuksista vuosia sitten.

Luomu on pelleilyä heille, joilla on ruusuisia kuvitelmia, joita on saatu luomu-uskovaisten nettisivuilta, sekä luomu on pelleilyä myös heille, jotka sattuvat asumaan sellaisella maassa, että on varaa tuhlata maata ja tuotantopanoksia tuottamattomaan tuherteluun.

Mitä tulee johonkin työllistävään vaikutukseen, niin siitä vain etsimään henkilöitä luomun rikkaruohoja kitkemään.

Luomu on sellaista valhetta ja utopiaa, että ei pahemmasta väliä, mutta onneksi jos uusi luomun säännöstö lyödään EU:ssa läpi, niin se tappaa tuon hulluuden Euroopasta, sillä luomu ei pärjää luomuna edes yhtä satokautta.

Nyt se pärjää, kun se huijaa ja lainaa panoksia tavanomaiselta puolelta minkä ehtii ja valehtelee kuluttajille jotain muuta.

Anonyymi kirjoitti...

"Luomu ei pysty yksin tuottamaan yhtään mitään"

Oliks tää vitsi vai vaan perus propagandaa? Kaikki oli luomua vielä ennen kuin synteettiset aineet tuli käyttöön! Ei siitä nyt niin pitkä aika ole.

Tämä lukija siirtyy nyt hedelmällisimmille keskusteluareenoille. Sen verran itsekritiikitöntä argumentointia. Kaikkea hyvää!

Kuluttaja mielikuvien syövereissä kirjoitti...

>>> "Luomu ei pysty yksin tuottamaan yhtään mitään"

Oliks tää vitsi vai vaan perus propagandaa? Kaikki oli luomua vielä ennen kuin synteettiset aineet tuli käyttöön! Ei siitä nyt niin pitkä aika ole. >>>

Varmaan kannattaa siirtyä muille foorumeille, jos tosiasiat eivät kiinnosta.

Arvoisa anonyymi voisi ensimmäisenä mennä kirjastoon ja lainata hieman menneisyyttä käsitteleviä kirjoja siitä ajasta, jolloin ei ollut esimerkiksi keinolannoitteita, eikä kemiallista kasvinsuojelua.

Siitä ei todellakaan ole kovin pitkä aika ja jälki oli sen mukaista, eli nälkä oli koko ajan se päävieras ruokapöydässä.

Esimerkiksi ennen sotia 1930-luvulla kutsunnoissa, joissa oli siis parikymmpinen miesaines parhaassa iässään olevia nuorukaisia, niin jopa 40 % tästä nuorukaisjoukosta kärsi aliravitsemuksesta. Selviää armeijan kattavista arkistoista ja aiheesta on myös blogissani.

Osaakohan arvoisa anomyymi päätellä, että mistä johtuu aliravitsemus?

Silloin todellakin kaikki ruoka tuotettiin luomuna ja ainoa pieni ongelma asiassa oli se, että ruokaa ei ollut riittävästä kaikille ja tästä ajasta on vain noin 70 vuotta.

1800-luvulla vietettiin hyvin kurjia aikoja, kun suomalaisia kuoli nälkään kuin kärpäsiä, kun sadot olivat mitä sattuu kun ei ollut lannoitteita, eikä ollut kasvinsuojeluakaan ja niin edelleen.

Se aika on todellakin hyvin pienen ajan päässä historiassa ja ainakaan minä en halua sitä aikaa takaisin.