Harvard-tutkija: Uudet maatalousinnovaatiot ovat ainoa keino ruokkia sekä Afrikan nälkäiset että muu maailma
Maailma selviää tulevaisuuden kehityshaasteista vain käyttämällä hyödyksi uusia innovaatioita. Erityisen tärkeitä ovat bioteknologian innovaatiot, sanoo Harvardin yliopistossa työskentelevä kenialaissyntyinen professori Calestous Juma.
Juma sanoo 1990-luvun puolivälissä markkinoille tuotujen geenimuunnettujen kasvilajikkeiden lisänneen maailman ruokasatoa sadan miljardin dollarin edestä, vähentäneen huimasti hyönteismyrkkyjen käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä, säästäneen laajoja maa-alueita pellonraivaukselta ja ruokkineen miljoonia ihmisiä.
Juma puhui Montrealissa McGill-yliopistosta valmistuneille ja käski nuoria rakastamaan innovatiivista tiedettä, joka ainoana mahdollistaa maailmaan syntyvien miljardien ihmisten ruokkimisen erityisesti kehitysmaissa.
Hän myös korosti, miten tärkeää on kehittää tuottoisampia ja paremmin tuhohyönteisille vastustuskykyisiä ruokakasveja.
– Kun maailman ravitsemushaasteet lisääntyvät, ihmiskunnan täytyy laajentaa työkalupakkiaan ja hyväksyä myös geenimuuntelu ja muut uudet tekniikat, kuten esimerkiksi maaresurssien kartoitus satelliittien avulla. Nämä tekniikat eivät kuitenkaan ole mitään kaiken ratkaisevia hopealuoteja. Ne ovat osa laajempaa innovaatiojärjestelmää, jossa parannetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten, hallituksen, yritysten ja maanviljelijöiden yhteistyötä, Juma sanoi.
500 miljoonaa kiloa vähemmän hyönteismyrkkyä
Vuosina 1996–2011 geenimuunnetut kasvit ovat vähentäneet hyönteismyrkkyjen käyttöä lähes 500 miljoonaa kiloa. Juman mukaan ne ovat vähentäneet myös yli 20 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä vastaa kymmenen miljoonan auton poistamista liikenteestä.
– Ilman geenimuunnettuja kasveja maailma olisi tarvinnut samaan satotasoon päästäkseen yli sata miljoonaa hehtaaria lisää viljelysmaata – käytännössä noin Etiopian kokoisen alueen, Juma totesi.
Juma vakuuttaa, että geenimuunnetut kasvit ovat arvokkaita myös biologisen monimuotoisuuden kannalta.
– Taloudellisessa mielessä niistä on hyötynyt lähes 15 miljoonaa maanviljelijää perheineen, yhteensä noin 50 miljoonaa ihmistä.
Geenimuunnettuja kasveja viljellään nyt 28 maassa, mutta vain neljä niistä on Afrikassa: Etelä-Afrikka, Burkina Faso, Egypti ja Sudan.
Pari vuotta sitten ilmestyneessä kirjassaan Juma sanoo, että Afrikka voisi yhden sukupolven aikana siirtyä uuteen maatalouteen, jonka avulla maanosa voisi ruokkia itsensä. Juma kuvailee useita Afrikalle tärkeitä geenimuuntelun tuloksena syntyneitä kasvi-innovaatioita.
Saako koi syödä mustapavut?
Maruca vitrata on koin kaltainen perhonen, joka tuhoaa vuosittain lähes 230 miljoonan euron edestä mustapapuja, vaikka torjunta-aineisiin käytetään vuosittain 380 miljoonaa euroa. Mustapavut ovat tärkeä ruoka-aine paikallisille asukkaille, mutta myös tärkeä vientituote. Mustapapuja kasvatetaan vuosittain 5,4 miljoonaa tonnia, niistä 96 prosenttia Afrikassa.
Nigerian Ahmadu Bello -yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tuhohyönteisiä kestävän mustapapulajikkeen, johon on istutettu geenejä maaperässä esiintyvästä Bacillus thuringiensis -bakteerista.
Ugandassa tutkijat taistelevat bioteknologian avulla Xanthomonas-mikrobin aiheuttamaa banaaninnäivetystautia vastaan. Tauti tuhoaa banaanisatoa Afrikan järvialueella, pääasiassa Ugandassa, lähes 400 miljoonan euron arvosta vuosittain. tutkijat ovat kehittäneet tautia kestävät banaanilajikkeen, johon on istutettu erään paprikalajikkeen geenejä.
Kultainen banaani
Toinen ugandalainen tutkijaryhmä on kehittänyt ”kultaisen banaanin”, joka sisältää runsaasti A-vitamiinia. Monien ihmisten ruokavalio kehitysmaissa sisältää liian vähän A-vitamiinia, joka on elintärkeä kasvun ja kehityksen, immuunijärjestelmän ja näkökyvyn kannalta.
Nimessä on viittaus kultaiseen riisiin, joka on jo 1990-luvulla kehitetty A-vitamiinipitoinen riisi. Kultainen riisi on vihdoin koeviljelyssä Filippiineillä.
Kenlialaistutkijat ovat myös parantaneet banaanin, durran ja kassavan ravinnepitoisuutta.
– Nämä tekniikat sopivat moniin Afrikan kotoperäisiin viljelyskasveihin. Afrikka voisi laajentaa ruuantuotantoaan käyttämällä parannettuja kotoperäisiä kasveja ja voisi tätä kautta parantaa koko maailmankin ravitsemustasoa, Juma maalailee.
Kasveja on kuitenkin vaikea saada markkinoille, mihin suurimpana syyllisenä ovat eurooppalaiset bioteknologiaa vastustavat aktivistit. Aktivismin tuloksena on poliittinen kiusanteko, Juma sanoo.
Juma myös siteerasi Robert Louis Stevensonin esseetä ”A Plea for Gas Lamps” vuodelta 1878, missä kirjailija demonisoi sähkön ja kauhistelee kammottavaa, silmälle inhottavaa sähkövaloa, jonka pitäisi loistaa vain murhaajille ja mielisairaille.
– Bioteknologia kohtaa nykyisin samanlaista vastustusta, Juma sanoi. Juma on lukuisien tiedeakatemioiden jäsen. New Africa -lehti on valinnut hänet sadan vaikutusvaltaisimman afrikkalaisen joukkoon.
Eipä tuohon ole juuri lisäämistä. Mutta koetapa saada järjen ääntä kuuluviin nykyisenä aikana, kun taikausko ja tieteiden vastaisuus leviää kulovalkean tavoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti