29. kesäkuuta 2013

Luomun työllistävä vaikutus

Suomesta Luomumaa -hanketta on puolusteltu hieman hiljaisemmin sillä, että luomu on tuotantomuotona niin työvoimavaltainen, että luomua suosimalla luodaan ihmisille myös työpaikkoja.

Tämä on aivan totta, sillä kun tilakoot suurenevat sellaisiin mittoihin, mitä lukuisten suiden ruokkiminen tarvitsisi, niin työvoimaa luomutiloilla totisesti tullaan tarvitsemaan, kuten me tiedämme tapahtuvaksi vaikkapa Tanskan kokemuksista.

Luomulehdessä oli viime vuonna juttu tanskalaiselta suurelta luomutilalta, jonka rikkaruoho-ongelmat vihannespuolelta ratkaistiin siten, että traktorien perään oli rakennettu suuria lavetteja, joilla makasi reilut kymmenen ihmistä per lavetti naama peltoon suunnattuna ja sitten he kitkivät käsin rikkaruohot traktorin ajellessa hyvin hiljaista vauhtia pitkin viljelyksiä.

Tulevaisuuden Luomusuomessa olisi tällaista työtä tarjolla tuhansille ja taas tuhansille maatöistä innostuneille suomalaisille ja työllisyys olisi korjattu vuosikymmeniksi eteenpäin.

Ja sitä työvoimaa olisi pakko löytyä, jos Suomen ruokahuollon tulevaisuus aiotaan turvata luomun avulla. Asiassa on vain yksi hyvin suuri ongelma, jonka voi lukea vaikkapa seuraavasta uutisesta:

Peltotyö maistuu vieraalle

 

Äärettömän nokkela otsikko, jonka pieni sanaleikki sisällön suhteen sai minut hyvälle tuulelle, mutta itse uutinen kertoo karua kieltä siitä, miten tämän Suomi luomuun -hankkeen tulee käymään suomalaisia työllistävän vaikutuksen osalta:

Suomalaiset nyrpistävät nenäänsä mansikanpoiminnalle yläsavolaisilla tiloilla, sukevalainen viljelijä Jukka Partanen täräyttää.

- Palkka on kaikille sama, liiton taksojen mukainen. Suomalaisten selkä ei vain taivu. Ei kehdata tehdä töitä.

Partasen tilalle ei ole näillä näkymin tulossa yhtään kotimaista poimijaa. Ukrainasta tulee viisitoista poimijaa ensi viikolla ja lisää myöhemmin, jos tarve niin vaatii.

Sen verran on itselläni kokemusta maatöistä, että jos ei edes suhteellisen lupsakkaaseen mansikan poimimiseen saada suomalaisia innostumaan, niin mitenkähän käy luomun suurimpien haasteiden edessä, eli vaikkapa rikkaruohon käsinkitkennän kanssa, eli mahtaako olla nuorten suosikkiduuneja tulevaisuudessa, johon oikein jonotetaan, jotta saadaan Suomi luomuun?

Maatyöt ovat äärettömän raskaita ja niistä pitäisi kuitenkin saada edes jonkinlainen rahallinen korvaus, joka taas sitten nostaa suoraan tuotteen hintaa ja niinpä hetken päästä itse tuottaja on pulassa.

Kuten kokemukset Tanskasta kertoivat, niin esimerkiksi rikkaruohojen kitkeminen niin, että se tuo lähialueelle työtä, nostaa tuotantokustannuksia niin järkyttävästi, että tuottaja etsi kuumeisesti keinoa päästä eroon tästä työllistävästä metodista ja etsi mahdollista koneellista vaihtoehtoa, jolloin maksetaan palkka vain yhdelle ihmiselle ja kone tekee likaisen työn.



Joten luomu kyllä taatusti työllistäisi, mutta sitten aivan eri asia on, että miten nuo menneisyyteen kuuluvat raskaat, huonosti palkatut työt saadaan nykynuorisolle myytyä niin, että he niihin töihin iloisesti vihellellen kirmaisivat urbaanista ympäristöstään, kotisohviltaan, älypuhelimiensa mediasisällön tuottaman nautinnon keskeltä?

Solving Africa’s Weed Problem

 

Food production problems in Africa are perpetual. One of the most serious threats to African food production – the problem of weeds competing with crops – is not being addressed. Currently, African farmers lose 20-100% of their potential crop production due to uncontrolled weeds. The primary method of weed control by smallholder farmers in Africa is hand weeding with short-handled tools – backbreaking work done primarily by women. Labor costs and shortages and other demands on farmers’ time results in less than optimal weeding or weeding being done too late to prevent serious yield losses. Farmers are reluctant to apply fertilizer because these inputs further stimulate weeds. Research has shown that if smallholders used herbicides, hand weeding time could be virtually eliminated. Farmers would have more time available to plant additional crops, apply fertilizers and harvest more crops.

Jotenkin koomista, että muualla maailmassa koetetaan keksiä keinoja, että rikkaruohojen käsinkitkennästä päästäisiin eroon, mutta Suomipa on päättänyt hypätä edistyksellisten maiden, kuten Bhutanin, Pohjois-Korean ja Kuuban joukkoon ja tämä menneiden aikojen suuresti kansalaisia työllistävä raskas ja kuluttava työ koetetaan saada tänne väkisin takaisin luomun siivellä.

Onnea vaan ja ehkäpä sieltä ministeriöstä, joka asioita valmistelee, kannattaisi tehdä täsmäisku vaikkapa jollekin vihannestilalle hieman käsinkitkentää harrastamaan, niin tiedätte sitten käytännössä sen, että millaisia töitä olette kansalaisillemme hankkimassa.

Since chemical fertilizers can't be used in organic fields, organic farmers employ large crews of laborers to pick weeds by hand. As you can see in this picture, this is a back-breaking job!

 Ehkäpä tämän maabrändityöryhmän olisi kannattanut pohtia myös hieman tällaisia asioita, hörppiessään jotain erikoiskahvia ilmastoidussa kattohuoneistossa pääkaupungin keskustassa.

Ei kun Suomi luomuun ja onnea vain kaikille teille, jotka löydätte itsenne raikkaasta ulkoilmasta tekemässä työtä, jotta kaupunkilaiset saisivat mielikuviensa mukaista ruokaa.



Ei kommentteja: