25. helmikuuta 2014

Viljoista huippusato, paitsi luomussa

Uusimmat satotilastot kertovat sekä hyviä että huonoja uutisia.

Viime vuoden viljasato suurin neljään vuoteen

 

Moderneilla, järkevillä menetelmillä tuotettiin taas paljon erittäin korkealaatuista tuotetta vaativille kuluttajille, joka ei mikään ihme ole, sillä edistys on tehnyt ihmeitä maanviljelyssäkin.

Kun modernit menetelmät jostain taikauskoisesta tai muusta syystä kielletään, jälki on sen mukaista ja siitä vasta kotimaassamme luomutuotanto.

Erityisen karmivaa on lukea Tiken satotilastoista hieman yksityiskohtaisempi esitys aiheesta, eli olkaapa hyvä ja pistäkää tästä kaksi excel-taulukkoa vierekkäin ja seuraavaksi pistätte muutaman harmaan (yms) värisen aivosolun tekemään ajatustyötä ja miettikää, että mitäpä seuraavat luvut tarkoittavat käytännössä:

Luomusatotilasto


Tavanomaisen viljelyn satotilasto 


Ja tämä tässä:

Luomuviljat
  • Vuoden 2013 kokonaissato - 90 miljoonaa kiloa - oli 10 % suurempi kuin vuonna 2012. Määrä on 2,2 % Suomen koko viljantuotannosta.

Muistattekos, että kuinka paljon pinta-alasta on jo varattu luomutuotannolle?

Taitaa olla hiukan enemmän kuin tuo 2.2 %, josta luomu taas vastaa, eli satovähennys/hävikki on luomun avulla aivan käsittämätön, ottaen huomioon sen, että kuinka paljon työtä ja yhteiskunnan varoja luomu vaatii tai mitä summia se tulevaisuudessa tulee vaatimaan, jos järki ei pääse voitolle maataloutemme kehittämisessä.



 

 

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Analyysisi jää kyllä nyt vähän suppeaksi.

Samojen tilastojen mukaan luomun osuus vilja-alasta on noin 3,88%, eli on aika linjassa yleisen käsityksen kanssa luomuviljojen satotasosta.

Luomussa leipäviljan satotasot jäävät 50-60%:iin tavanomaisesta, mutta palkokasveilla ja rehuilla satotaso on jo 70-80 %:n luokkaa.
Käytännössähän ongelma on rakenteellinen, koska Suomen niin sanotuilla vilja-alueilla ei taida tällä hetkellä olla eloperäistä lannoitetta riittävästi saatavilla, jotta pelkkä kasvinviljelytila saavuttaisi korkeamman satotason luomussa. Tämän vuoksi näillä Suomen olosuhteissa parhailla vilja-alueilla ei myöskään luomua tuoteta.


Näin maallikkona tuntuu vähän hassulta, että ihmisille olisi todellisuudessa hyvä syödä enemmän kasviksia, mutta luomutuotannon perusta olisi kuitenkin tehokkaassa eloperäisten lannoitteiden kierrätyksessä!!

Keinolannoitteiden käytön osuus on noin 50% maatalouden fossiilisen energian käytöstä. Akkiseltään tuntuisi, että jos luomutuotanto edes jollain tavalla toimii, on se myös energiatehokkaampaa.
Laskisitko minulle jonkun yksinkertaisen taseen, jossa osoitat että tavanomainen tuotanto on energiatehokkaampaa kuin luomu?

Kuluttaja mielikuvien syövereissä kirjoitti...

>>> Laskisitko minulle jonkun yksinkertaisen taseen, jossa osoitat että tavanomainen tuotanto on energiatehokkaampaa kuin luomu? >>

Aika paljon pyydetty ja voisin väittää, että mahdotonta selvittää.

Luomutilat voivat ottaa ravinteita (esim. lantaa) tavanomaiselta puolelta ja määriä ei tiedä kukaan.

Eräässä ranskalaisessa tutkimuksessa luomutilat saivat reilun 20% typestään, reilun 7% fosforistaan ja yli 5% kaliumistaan tavanomaisilta tiloilta, joten jo tällaisten asioiden takia energiatehokkuuden laskeminen on käytännössä aika hankalaa.

http://iopscience.iop.org/1748-9326/8/4/044045/article

Koska luomu ei tunnu tulevan omillaan toimeen juuri missään, vaan ilman tavanomaisen tuotannon tuotantopanoksia luomu olisi helisemässä vähän joka suhteessa, niin miten asiaa pitäisi lähteä selvittämään?

Toinen hyvä esimerkki on se, kuinka luomutilat voivat hyötyä siitä, että ne ovat ripoteltuina tavanomaisten tilojen sekaan, niin luomutilat voivat saada hyötyä tavanomaisten tilojen kasvinsuojelusta, kun viereisillä pelloilla pidetään tuholaiset ja rikkaruohot kunnolla kurissa.

http://www.sussex.ac.uk/spru/research/kplib/archives/scale/research

Esimerkiksi lannan siirtyminen tavanomaisilta tiloilta luomutiloille tuntuu olevan asia, josta ei puhuta, sillä se saisi luomun hieman outoon valoon. Tietenkään kenelläkään ei pitäisi olla mitään sitä vastaan, että ravinteita kierrätetään, tuotantosuunnasta toiseen, sillä sehän on kuitenkin järkevää toimintaa, jos sitä on ylimääräistä jossain ja joku tarvitsee.

Löytyneekö Suomesta yhtään puhtaasti omavaraista luomutilaa, eli sellaista puhdasoppista tilaa, joka noudattaisi luomun periaatteellisia ajatuksia siitä, että luomutila ei käytä ulkopuolisia tuotantopanoksia?

Sellaista tilaa olisi helppo käyttää luomun mannekiinina ja erilaisten energiatehokkuuksien mittarina.

Kuluttaja mielikuvien syövereissä kirjoitti...

Anteeksi, jäi nollat pois, eli reilun 70 % fosforistaan ja reilun 50 % kaliumistaan luomutilat saivat tilan ulkopuolelta, tavanomaisilta tiloilta.

Anonyymi kirjoitti...

En nyt ole tässä kiinnostunut spekuloimaan sillä, millaisia yksittäisten luomutilojen taseet ovat tämän hetkisessä systeemissä, joissa luomutiloilla ei välttämättä ole kriittistä massaa toimiakseen puhtaasti luomuna ja koko luomuketjukin alkutuottajalta kuluttajalle on vaillinainen. Siitähän johtuu myös tämä sinun kovasti rakastamasi "luomun brändäys". Ei oikein olla varmoja faktoista, niin rakennellaan mielikuvia.

Sinänsähän Suomelle luomun suosiminen maailmalla on hyvä asia suhteellisen kilpailukyvyn vuoksi. Lisäksi "Luomu-image" vahvistaa myös vientiin tähtäävien cleantech-firmojen positiivista mielikuvaa Suomalaisten osaamisesta.

Voisit laskea esimerkiksi Suomen tiedoilla mitä tarkoittaa ruuan tuotannon ja energiatehokkuuden näkökulmasta, jos 50% peltopinta-alasta on luomuna?

- Säilyykö omavaraisuusaste?
- Vastaako luomussa tuotettujen elintarvikkeiden jakauma suomalaisten kuluttajien dieettiä?
- Paljonko kuluu energiaa per tuotettu kilo? Pois jäävät lannoitteet ja torjunta-aineet vähentävät kulutusta. Maanmuokkaus lisää kulutusta.

Mielestäni voit laskea ensin ideaalitilanteen, ja sen jälkeen ottaa huomioon, mitkä mallin oletukset eivät vastaa nykyistä todellisuutta.

Ja ei sitten mielellään mitään googlauksia ulkomaisiin tutkimuksiin, please!!

Kuluttaja mielikuvien syövereissä kirjoitti...

>>> Voisit laskea esimerkiksi Suomen tiedoilla mitä tarkoittaa ruuan tuotannon ja energiatehokkuuden näkökulmasta, jos 50% peltopinta-alasta on luomuna? >>>

Miten sitä selvität, sillä kuten juuri kerroin, esimerkiksi tuotantopanosten liikkumisesta tavanomaistentilojen ja luomutilojen välillä ei ole tietoa.

Se on kuitenkin tosiasia, että luomua on paljon kalliimpi tuottaa, eli luomu kuluttaa enemmän tuotantopanoksia ja tämän takia luomu maksaa paljon enemmän kuin tavanomainen tuote.

Luomurehut ovat paljon kalliimpia, koska saman kilomäärän tuottamiseen menee paljon enemmän hehtaareita, sekä paljon enemmän työtä, johtuen vaikkapa mekaanisesta rikkaruohonkitkennästä, eli traktori viihtyy luomupellolla huomattavan paljon.

Jos luomu olisi energiatehokkaampaa tuottaa, se olisi tavanomaista tuotetta selkeästi halvempi.

Tuotantopanosten tuhlaaminen näkyy suoraan hinnassa. Tosin sitä koetetaan tasata luomun suuremmilla tuilla, jotta edes joillakin olisi luomua vara ostaa.

Luomun suosio olisi helpoin mitata viemällä luomutuotannolta kaikki extratuet, eli luomu joutuisi pelaamaan samoilla tuilla kuin muukin maataloustuotanto. Sitten hinta olisi se, jonka sen tuottaminen maksaa suhteessa tavanomaiseen ja kansalainen voisi päättää, että tukeeko sellaista tuotantoa.

Selkeitä luomubrändättyjä valtioita ovat tällä hetkellä Bhutan, Pohjois-Korea ja Kuuba, joka tosin ei luomulla onnistu ruokkimaan ketään, niin siinä raskaiden mielikuvien sarjassa Suomi painii luomunhaaveittensa kanssa.

Luomu käyttää myös lannoitteita, kuten apatiittikiveä, joka on paljon kalliimpaa kuin järkevä, moderni väkilannoite. Tosin sen fosfori ei ole juurikaan kasvin käytössä silloin, kun kasvi fosforia tarvitsisi, mutta sellaista se luomu on.

Luomu käyttää myös torjunta-aineita, kuten pyretriiniä yms, joka on kalliimpaa kuin synteettinen pyretroidi, joka pahassa synteettisyydessään tosin on turvallisempaa käyttää jne jne.

http://luomulakko.blogspot.fi/2012/05/katsaus-luomuviljelyyn.html

Luomutuottajien käyttämistä torjunta-ainemääristä en ole löytänyt julkisia tilastoja, eikä myöskään ulkopuolelta ostetuista lannoitteista, joten selvittäminen ei onnistu.

Pieniä vihjeitä tulee sieltä täältä, eli vaikkapa pyretriini on loppunut Suomesta jo useana vuonna ja sen korvaamiseksi toisilla aineilla luomuliitto on tehnyt anomuksia Tukesille, jotta edes jonkinlaiset sadot varmistuisivat.

Minusta olisi ollut helpointa, että vaikkapa MTT olisi tehnyt ensin tutkimukset siitä, että miten energiatehokasta luomu on tai ympäristöystävällistä ja sen jälkeen olisi päätetty suuntaviivat maataloutemme suhteen.

Nyt sen teki eräs brändityöryhmä, jossa oli yksi entisen romahtaneen suomalaisen suuryhtiön toimitusjohtaja ja yksi kuvataitelija ja muutama muu haihattelija.

Työryhmää kuvaa hyvin heidän ajatuksensa siitä, että kaikki Suomen järvet tulisi olla juomakelpoisia vuoteen 2030 mennessä.

Järvet ovat ekosysteemejä, joissa synnytään, eletään ja kuollaan ja järvissä on omanlaisensa mikrobikanta, joka on ihmiselle suurimmaksi osaksi haitallinen, eli aiheuttaa tulehduksia, vatsatautia yms, mutta järvelle elintärkeä.

Järviä ei saisi juomakelpoisiksi muuten, kuin syytämällä niihin hirvittävät määrät kemikaaleja, joilla tapetaan ihmisille haitallinen eliöstö.

Ja tämä sama työryhmä ehdotti maataloutemme kivijalaksi luomua?

Ikävä kyllä!