Peruna, joka ei päädy ruokapöytiin

Brittiläiset tiedemiehet ovat jälleen kerran onnistuneet luomaan geenimuuntelun avulla jotain, joka todella auttaisi ympäristöä ja jolla olisi erittäin upeat markkinat kaikkialla maailmassa ruokaturvan parantamisessa, mutta tätäkään perunaa tulemme tuskin koskaan näkemään ruokapöydissämme:

Genetically modified potatoes 'resist late blight'

 

Perunarutto on suurin syy sille, miksi luomuperuna on täysin toivoton viljelytuote ja miksi luomuperunan sadot ovat täydellisen surkeita verrattuna tavanomaisen viljelyn perunasatoihin.

Mutta kiitos taikauskoisten noitavainojen, jotka eivät kohdistu tänä päivänä onneksi enää ihmisiin, vaan vaikkapa käytettyihin tieteellisiin menetelmiin, tämä peruna tulee pölyttymään tutkijoiden pöytälaatikoissa, kunnes se sinne unohtuu.

Tämä ihmeperuna olisi viljelijän unelma - mutta ei ehkä ikinä pääse Euroopan pelloille

 

Peruna on maailman neljänneksi tärkein ruokakasvi maissin, vehnän ja riisin jälkeen.  
Peruna on kuitenkin epävarma viljeltävä perunaruton vuoksi. Rutto vie osan satoa joka vuosi; sateisena syksynä tuho voi olla lähes täydellinen. Ruttoepidemioista kuuluisin Irlannissa 1840-luvulla johti nälänhätään, jota muistellaan vieläkin. Miljoona ihmistä kuoli, kaksi miljoonaa pakeni siirtolaisiksi. 

Brittiläisten John Innes Centren ja Sainsbury Laboratoryn tutkijoiden kehittämä uusi peruna pärjäsi hyvin myöhäissyksyn ruttoepidemioissa kolmivuotisen kokeilun aikana. Syksyllä 2012 kaikki verrokkiperunat sairastuivat ruttoon, gm-perunat säästyivät. 

Lisäksi muuntogeeninen peruna tuotti kaksinkertaisen määrän mukuloita muuntamattomaan lajikkeeseen nähden. 

Makua tutkijoilla ei ollut lupa testata, mutta he uskovat, ettei mikään siirrettyyn geeniin liittyvä mekanismi ei vaikuta perunan makuun. 

Tutkijat lisäsivät Desiree-perunalajikkeeseen sen villistä eteläamerikkalaisesta sukulaislajista kotoisin olevan geenin, joka tehostaa kasvin luonnollisia puolustusmekanismeja perunaruttoa vastaan.  

Kaikkiaan pellolla kasvoi vain 600 gm-perunaa. Iso osa tutkimusrahoista, noin 50 000 euroa, kului tutkimusviljelmän suojelemiseen aktivisteilta, jotka ovat hävittäneet gm-koeviljelmiä kaikkialla maailmassa. 

Periaatteessa muutos on mahdollinen saada aikaan myös risteyttämällä, mutta tällä tavoin jalostukseen kuluu hyvin paljon enemmän työtä ja aikaa. Risteytettyjen perunoiden joukosta on ensin etsittävä kasvi, jossa on mukana sekä haluttu rutonkestävyygeeni että mahdollisimman paljon alkuperäisen jalostetun lajikkeen hyviä ominaisuuksia. Sen jälkeen on jalostettava pois villilajikkeesta tulleet muut, huonot ominaisuudet. On mahdollista, että taudinaiheuttaja ehtii sillä välin muuntua, jolloin koko suuri työ saattaa valua hukkaan. 

Perunasta on kehitetty myös esimerkiksi koloradonkuoriaiselle vastustuskykyinen lajike, jonka Monsanto toi markkinoille jo 1995. Lajike kuitenkin vedettiin markkinoilta 2001, koska se oli kallis ja ötökkää vastaan oli kehitetty tehokkaampia torjunta-aineita. 

 Jonesin mielestä tuholaisia olisi parempi torjua genetiikalla kuin kemikaaleilla. 

– Rutonkestävä peruna olisi luomuviljelijöiden unelma, koska myrkkyjä ei tarvita.

 Taikauskoista päivänjatkoa kaikille Luomulakon lukijoille!