Glyfosaatti saattaa altistaa syövälle?

Useissa medioissa on viime päivinä pyörinyt uutinen, jonka mukaan suosittu torjunta-aine glyfosaatti saattaa sittenkin altistaa ihmisiä syövälle. Ja määrätyissä piireissä on hurrattu, lyöty käsiä yhteen, tehty luomutilauksia ja muistettu mainita usein että mitäs minä sanoin!

WHO:n uusi arvio: Yleinen torjunta-aine voi altistaa syövälle – käytössä myös Suomessa

 

 Sinänsä raflaavassa uutisessa on muutamia ongelmia, joihin toimittajat eivät ole välittäneet sen kummemmin puuttua, sillä IARC on ilmoittanut asian niin, että tuollaisia otsikoita ei olisi välttämättä glyfosaatista tarvinnut tehdä. Sillä kun lukee tuon kyseisen listan IARC:n sivuilta, olisi MTV:n uutistoimitus voinut tehdä myös seuraavan otsikon:

WHO:n uusi arvio: yleisesti maailmalla käytössä oleva vuorotyö voi altistaa syövälle, vuorotyötä myös Suomessa!

 

Tai toimittaja olisi voinut sivulta 17 saada tällaisen otsikon:

 

WHO:n uusi arvio: Etelä-Amerikassa yleinen tee voi altistaa syövälle, juodaan myös Suomessa! 

  

Joten lukemalla tuon IARC:n listan 35 sivua läpi,  hyvin monet asiat, aivan vaarattomina ja luonnollisina  pitämämme, ovat mahdollisesti tai luultavasti syöpää aiheuttavia, etenkään kun kyseinen IARC ei ota listoissaan mitään kantaa siihen, että millaiset määrät listoilla mainituille tuotteille/asioille on altistuttava, että oletettava, luultava tai mahdollinen syöpäriski kohoaisi. 

Listalla syöville altistavat iloisessa sekamelskassa kahvi, talkki puuterina, painomuste, työskentely parturina kampaamossa, plutonium,  aloe vera, arsenikki, asbesti, auringon ultraviolettisäteily, kenkien valmistus- ja korjaustoimenpiteet (bentseeni ja nahkapöly), kloroformi, päihdyttävien virvokkeiden etanoli ja niin edelleen ja niin edelleen.

Ottaen huomioon, että altistumme glyfosaatille joko ei ollenkaan, tai määrät ovat gramman miljoonasosia, niin on huomattavasti vaarallisempaa tehdä yötyötä tai juoda pari kuppia lämmintä Etelä-Amerikassa suosittua teetä, tai vaikkapa luomusiideriä,  jos on oikeasti huolissaan siitä, että mikä mahdollisesti voi altistaa tai nostaa syöpäriskiä.

Lisäksi ihmisillä ei ole yleensä mitään käsitystä siitä, että mitä tarkoittaa kohonnut riski, sillä se ei suinkaan tarkoita sitä, että sinä saat syövän, vaikka jonkin tuotteen tai kemikaalin kohdalla riski on suurentunut.

Glyfosaatin kohdalla voi miettiä myös sitä, että onko luultava tai eläinkokeissa mahdollinen syöpäriski suurempi vai pienempi paha, kuin kuolla nälkään, joka olisi hyvin paljon suurempi riski, jos me emme suojele viljelyskasveja rikkaruohoilta, jotka valtaavat hyvin nopeasti pellot ja syrjäyttävät viljelyskasvit, kuten luomun sadoista on nähtävissä, jos emme tee asialle mitään, tai kätemme sidotaan asiassa.

Joten riski pitää aina suhteuttaa siihen, että mitä tapahtuu, jos me emme käytä vaikkapa glyfosaattia, eli satomme rmahtavat ja rikkaruohot valtaavat pellot, niin onko se sitten parempi vai huonompi asia  kuin luultavasti kohonnut riski Non-Hodgkinin lymfoomalle.

Eli kuten on vaikkapa lääkkeissä, sillä esimerkiksi syöpälääkkeillä ja syöpähoidoilla on hyvin mittavia haittavaikutuksia hoitojakson aikana, mutta kun me mietimme sitä, että mikä on vaihtoehto jos emme halua niitä haittavaikutuksia itsellemme, niin tätä hetken pohdittuaan lähes jokainen ihminen suostuu syöpähoitoihin ja niiden aiheuttamille haittavaikutuksille, koska vaihtoehto on paljon huonompi kuin mikään hoidon aikainen haittavaikutus.

Joten jäänemme odottelemaan, että millaiset todisteet WHO:lla on esittää väitteiden tueksi, sillä ne ovat kuitenkin suuressa ristiriidassa monien muiden selvitysten kanssa, joita on tehnyt eri maiden puolueettomat kemikaaliturvallisuusviranomaiset niin EU:ssa kuin sen ulkopuolellakin ja niitä on tehty paljon.