Uudet satotilastot julkaistu

Matildasta löytyy jälleen kerran kuluneen kesän tiedot sadon määrästä ja nyt meillä on loistava tilaisuus taas verrata luomun ja tavanomaisen satoja. Voimme myös katsoa, että joko nyt vihdoin ja viimein Suomessakin osataan samoja ihmetekoja luomutuotannossa kuin on havaittu yksittäisissä ulkomaisissa tutkimuksissa, joita ovat tuottaneet luomuideologian hallinnassa olevat tutkimuslaitokset.

Tavanomainen   kg/ha                             Luomu  kg/ha

Vehnä 4105                                            2200
 -syysvehnä 4415                                   2290
 -kevätvehnä 4049                                  2180

Ruis 3506                                                1870

Leipäviljat 4064 kg/ha                           2060

Ohra 3748                                                 2120
 -rehuohra 3663                                        2020
 -mallasohra 4124                                     2480


Kaura 3534                                               1920
Seosvilja 3470                                          2710

Rehuviljat 3668                                       2160

Viljat yhteensä 3770                               2140

Rypsi 1209                                               880
Rapsi 1969                                                  -
Peruna 27875                                           10590
Sokerijuurikas 44532                                 -
Herne 2668                                                2370
Härkäpapu 2592                                        1910
Tuorevilja 3756                                          6060

Joten taas olemme siinä valitettavassa tilanteessa, että länsirintamalta ei ole mitään uutta kerrottavaa. Luomun satotaso suhteessa tavanomaiseen ovat hyvin murheelliset noin 57 prosenttia.

Vielä murheellisemmaksi satotilastot menevät, jos otamme huomioon luomun vaatiman viljelykierron, eli että viidestä vuodesta kahtena luomu ei tuota jyvääkään tai perunaakaan meille syötäväksi. Käytännössä siis näin, eli on yksi hehtaari peltoa viljelyssä viisi vuotta ja sillä tuotetaan leipäviljaa.

Tavanomainen pelto, 5* keskimäärin 4064 kg/ha = 20320 kiloa leipäviljaa viidessä vuodessa.

Luomupelto, 3*2060, koska 2 vuotta pelto on viherlannoituksessa = 6180 kiloa leipäviljaa viidessä vuodessa.

Onko meillä todellakin varaa tällaiseen haaskaamiseen ja luonnon väärinkäyttämiseen?

On tietenkin, koska kaupat ovat täynnä ruokaa ja jos me emme sitä itse tuota, tai me romahdutamme satomme jonkun oudon ideologian takia, niin kuitenkin joku muu tuottaa sen ja se tuodaan meille kauppoihin ostettavaksi.

Joten periaatteessa me voimme harrastaa luomua aivan niin paljon kuin sielu ja verorahat kestävät, sillä nykypäivänä ruokaa kyllä tuotetaan heille pilvin pimein, joilla on varaa ostaa sitä.

Suomessa on onneksi luontoa väärinkäytettäväksi ja kun riittävästi tavanomaista tuotantoa siirretään tuottamattomaksi luomutuotannoksi, me voimme raivata villiä luonto pelloksi tuhansia, kymmeniä tuhansia, jopa miljoonia hehtaareita ilman mitään ongelmia. Ei meidän tarvitse olla luonnon eläimistä yms. huolissaan, sillä ne kyllä jölköttelevät jonnekin muualle, jotta me saamme luonnolta varastettua lisää maata omien trendikkäiden mielihalujemme mukaisen ruuan tuottamiseksi.

EDIT: Luvut päivitetty 1.12.2014 saamani huomion vuoksi, joka löytyy kommenteista. Päivityksen jälkeen luvut ovat luomulle vielä murheellisemmat.

Miksi luomu ei ole kestävää tuotantoa?

Ruotsissa luomukeskustelu jatkuu kiivaana ja seuraavan linkin takaa uusin kirjoitus:

”Köp inte mat med eko-märke”

 

Tiivistettynä: Valtiontuki luomuviljelylle, sekä julkisia hankintoja koskevat päätökset tulisivat perustua tieteellisiin tosiasioihin. 

Luomuruoka ei ole terveellisempää eikä luomuviljely ole ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Neuvomme kuluttajia ostamaan ruotsalaista ruokaa ilman luomumerkkiä.

Näin siis ruotsalaiset maatalousyliopiston SLU:n professorit, jotka tietänevät kestävästä maanviljelystä yhtä sun toista mielenkiintoista koulutuksensa tuoman tiedon ja osaamisen myötä.

Ja tuore Forbesin kolmen sivun artikkeli käy läpi asioita, joiden johdosta luomutuotanto ei ole kestävää maataloutta:

Why Organic Isn't 'Sustainable'

 

Lukekaa ajatuksella kaikki kolme sivua. Teksti on tuttua Luomulakon lukijoille, mutta jos vielä emmit suhteessasi luomuun, niin juttu antanee hyvät eväät järkevän mielipiteen muodostamiseen.

Luomu tuhlaa luontoa sekä luonnonvaroja, joten on kuluttajien vallassa, että millaisen maailman me jätämme tuleville sukupolville.

Luomu on toki trendikäs yksittäisen ihmisen elämäntapavalinta, jollaisena sen soisi pysyvänkin, sillä suuremmassa mittakaavassa se on katastrofi niin luonnolle kuin ihmiskunnallekin.

Luomutuotanto - tie nälkään ja katastrofiin

Luomun kritisointi saa yhä uusia ääniä ja sitä mukaan, kun tutkijat perehtyvät siihen että mitä kätkeytyy luomun maailmaa syleilevien mainoslauseiden taakse, kritiikki kasvaa ja näin rakkaassa naapurissamme Ruotsissa:

Ruotsalaistutkijat tyrmäävät luomun

 

Ilmastonmuutoksella ei voi perustella luomutuotantoa, toteaa neljä ruotsalaista maataloustutkijaa.

 Neljä Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n professoria pitää luomutuotannon hyötyjä ympäristölle liioiteltuina. Tutkijoiden Svenska Dagbladetissa sunnuntaina julkaistun artikkelin mukaan sataprosenttinen siirtyminen luomuun olisi päinvastoin katastrofi elintarviketuotannolle ja tietäisi raskaampaa kuormaa ympäristölle.

Tutkijat huomauttavat, että suurempi hyöty saataisiin siirtämällä luomutuotannolle maksettu noin 500 miljoonan kruunun (57 miljoonaa euroa) tavanomaisen tuotannon viherryttämiseen.

”Uskomme, että meillä kaikilla on yhteinen päämäärä: maatalouden pitää tuottaa riittävästi hyvälaatuista ruokaa mahdollisimman vähäisin ympäristövaikutuksin.”

Jos koko Ruotsin maatalous siirtyisi luomuun, tuotetun ruuan määrä puolittuisi, tutkijat laskevat. 

Jotta ruokaa riittäisi, peltopinta-alaa pitäisi kasvattaa suuremmaksi kuin Ruotsissa koskaan on ollut tai vaihtoehtoisesti osa ruuasta täytyisi tuoda.

Myös Itämeri kärsisi.

”Tutkimukset ovat osoittaneet, että ravinnevalumat ovat luomuviljellyltä alalta vähintään yhtä suuret kuin tavanomaisesti viljellyltä. Viljelyalan kasvattamisen myötä päästöt vähintään kaksinkertaistaisivat”, tutkijat arvioivat.

Luomun sijaan tutkijat satsaisivat tavanomaiseen tuotantoon ja käyttäisivät tuotannon tehostumisen myötä säästyvät peltohehtaarit bioenergian tuotantoon.

Luomu on ollut viime vuosina vahvassa nosteessa Ruotsissa. Luomuruuan kulutus kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla kolmanneksella.

Juttu alkuperäisenä täältä:

Ekologisk odling – vägen till svält

 

Päättäjät ovat tuskin tutkijoiden mielipiteistä kiinnostuneita, ainakaan niin kauan kuin luomun hyysäämisellä saa itselleen ääniä kalasteltua vaaleissa.

Mutta mitäpä me muista niin kauan kuin oma trendikäs elämäntapa on hip!

Luomubroilerit täynnä kampylobakteeria

Luomun tuotantoeläimiä ja niiden onnellisuutta suitsutetaan kaikkialla, lähes jo ilmaisen mainoksen tavoin, mutta luomussa on varjopuolensa ja niitä tulee ilmi sitä mukaa kun luomua vaivaudutaan tutkimaan:

Økologiske kyllinger fyldt med bakterier

 

Tanskassa tutkittiin luomubroilereita ja kuinkas ollakaan, niin 90.3 % luomubroilereista oli saastunut kampylobakteereilla, kun tavanomaisista sitä löytyi vain 28.2 prosentista tutkituista ja tämä siis Tanskassa.

Ja kun kyse on luomusta, niin ei tietenkään tiedetä, että miten ja milloin ne sen bakteerin saavat, joten asian ratkaiseminen lienee toistaiseksi sangen vaikeaa. Ongelma liittynee siihen, että luomussa sallitaan tuotantoeläimien hankkia loisia sekä muita vitsauksia tuotantotilojen ulkopuolelta, kun on se pakollinen ulkoilumahdollisuus, joka tuo mukanaan siis muutakin kuin pelkkää onnea ja auvoisuutta, niitä mainosten mielikuvien mukaisia myyntivaltteja.

Tietenkin voimme myös kysyä, että kuinka onnellinen se sairas eläin sitten lopulta on? No onneksi luomubroileri elää onnellista luomuelämäänsä vain noin yhdeksän viikkoa, niin ehtineekö kauheasti bakteerejaan kummastella.

Ja kampylobakteeri on siis näin mukava ruokapöydän tuliainen:

THL - infektiotaudit - kampylobakteeri

Minusta se kertoo tavanomaisen tuotannon järkevyydestä erittäin paljon, että hyvin yleinen kampylobakteeri on saatu tuotannossa kuriin ja sen pitäisi kertoa luomutuotannosta hyvin paljon, että siellä se on todellinen riesa.

Euroopassa tuotetuissa luomumanteleissa syanidia

Yhdysvalloissa on löydetty Whole Foodsin myymistä luomumanteleista hälyyttäviä syanidipitoisuuksia. Koskapa kyseiset mantelit on tuotettu Euroopassa, eli Italiassa ja Espanjassa luomumenetelmin, niin varovaisuusperiaatteen nimissä mantelien ystävien kannattanee syödä tavanomaisesti tuotettuja manteleita, jos ei välttämättä halua itseltään henkeä riistää, tosin luonnonmukaisesti ja puhtaasti, ilman keinolannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.

Marin Food Specialties, Inc. Initiates Voluntary Recall of Imported Organic Raw Almonds (Bitter Almonds) Due to Elevated Levels of Naturally Occurring Hydrogen Cyanide

 

Asiasta juttua Science 2.0-tiedeblogissa ja suomeksi asiasta kertoi Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto keskusteluissaan, josta sen itse huomasin.

Alaston totuus luomusta

Luomua ilman muuta -sivusto on tehnyt kuluttajatutkimuksista huomion, että jotkut ihmiset pitävät luomua huijauksena.

Alaston totuus: luomua vai luuloa?

 

Kuluttajatutkimusten mukaan monet suomalaiset epäilevät, että luomu on vain markkinointikikka, jonka avulla kuluttajalta nyhdetään ruoastaan tavallista kovempaa hintaa. Luomu nähdään usein huijauksena, johon hyväuskoiset hölmöt lankeavat.

Asia taitaa kuitenkin olla niin, että jos me katsomme asiaa luomun myynnin osuuden näkökulmasta, niin suurin osa suomalaisista pitää luomua huijauksena, tai jos ei aivan huijauksena niin ainakin sellaisena asiana, johon ei euroja tuhlata.

 Ja kun valveutunut kuluttaja alkaa ottaa luomusta selvää, niin hänen on vaikea tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että luomu on huijausta ja hyväuskoisten hölmöjen hommaa.

Luomu eli luonnonmukainen tuotantotapa ei ole mitä sattuu, vaan tarkkaan määritelty tapa viljellä maata, kasvattaa kotieläimiä ja valmistaa tuotteita.

Mutta tällä asialla ei ole luonnon tai luonnonmukaisuuden kanssa mitään tekemistä, sillä esimerkiksi metsässä villinä ja vapaana kasvavat mustikat eivät ole luomua, ennen kuin vasta sitten, kun ne läpäisevät luomubyrokratian vaatimukset. Vapaana kuljeskeleva hirvi, eikä yksikään vapaana luonnossa elävä eläin voi koskaan olla luomua, vaan vasta kun se pistetäisiin aitaukseen, jotta voisimme olla varmoja siitä, että se elukka ei pistä mitään luomuehtojen vastaista suuhunsa, se olisi luomua. 

Luomu on todellakin vain brändätty tuotantotapa, jolla todellisuudessa ei ole luonnon tai luonnonmukaisen kanssa mitään tekemistä. Luomu on ainoastaan teollistettua maataloutta hieman omituisin säännöin.

Miten luomu sitten eroaa muusta ruoasta? Tiivistetysti siten, että luomukasvien viljelyssä ei käytetä keinolannoitteita eikä kemiallisia torjunta-aineita, ja muuntogeenisten siementen käyttö on kielletty.

Ja jos kerran koetetaan tarjota alaston totuus luomusta, niin miksi jäädään kiinni housut puolimatkassa?

Se mitä tapahtuu, kun kasveille ei anneta niiden tarvitsemia ravinteita, ei suojella viljelykasveja niiden kilpailijoilta, jotka koettavat napata viljelykasvien tarvitsemat ravinteet omaan käyttöönsä, eli rikkaruohoilta, eikä niitä suojella tuholaisilta, selviää maataloustilastoista:

Luomusatotilasto

 

 Ja tuolta löytyviä lukuja voi verrata siihen, että mitä tapahtuu kun kasveille annetaan niiden tarvitsemat ravinteet, sekä suojellaan kasveja niiden ahneilta kilpailijoilta, sekä tuhohyönteisiltä.

Tavanomainen tuotanto satotilasto

 

Karua luettavaa.

Luomukotieläimillä on oltava tavanomaisia enemmän elintilaa sekä mahdollisuus ulkoilla, minkä lisäksi ne ruokitaan luomurehulla. Luomurehu ei saa sisältää muuntogeenisiä raaka-aineita.

Se, että voiko luomueläin paremmin, on taas lähinnä uskon asia, sillä tutkimustietoa asiasta on vähäistä ja sekin osin keskenään ristiriitaista. Joten jos haluat tukea tuotantotapaa, jossa eläin ei yleensä voi huonommin kuin tavanomaisessa tuotannossa, niin osta luomua, jos omatunto siitä kohenee.

Tiede-lehti kirjoitti vuonna 2012 hyvä jutun aiheesta:

Luomueläin voi paremmin. Voiko se?

 

Monet yksittäiset tutkimukset Euroopassa ovat päätyneet melko laihaan lopputulokseen. Ne summaavat, että luomussa eläin voi "ainakin yhtä hyvin" tai "ei yleensä huonommin" kuin tavallisessa tuotannossa. Joissakin eläinten on nähty voivan "paremmin", mutta paljon on myös tutkimuksia, joiden tulokset ovat keskenään ristiriitaisia.

Eläinten hyvinvoinnin tilaa eurooppalaisessa luomutuotannossa kartoitti EU:n monivuotinen Safo-hanke. Useista yksittäistutkimuksista syntyi päätelmä, että yksittäisten tilojen välillä on suurempia eroja kuin tuotantotapojen välillä.

Eli jos olet huolissasi eläinten hyvinvoinnista, niin osta tuotteesi suoraan tilalta, jonka tilan ylläpitäjät tunnet ja jonka tilan toiminnan laadun tiedät. Se voi olla luomutila tai se voi olla tavanomainen tila, koska sillä ei ole mitään merkitystä, vaan sillä on merkitystä, että tunnet tilan pitäjän ja tiedät että miten hän kohtelee tuotantoeläimiään.

Merkittävää tuossa Luomua ilman muuta -jutussa oli se, että enää ei mainittu sanallakaan siitä, että luomu olisi ympäristölle parempi vaihtoehto. Ei edes vihjattu siihen suuntaan. Joten jokohan siinä asiassa on otettu hattu nöyrästi päästä, sillä luomu on menestynyt todella heikosti tutkimuksissa, joissa luomun ympäristöpäästöjä on tieteellisesti selvitetty.