Luomukalaa, miksi?

Proluomu on ihmeissään siitä, miksi luomukalaa ei saada kauppoihin, vaikka he itse antavat erittäin hyvän vastauksen omaan kysymykseensä:

Miksi luomukala ei polski Suomessa?

 

Jutun lukemalla selviää se, että koska kuluttajilla voisi olla nyt intoa ostaa luomukalaa, niin sitä ehkä kannattaisi heille tarjota jollakin keinolla. 

Lisäksi juttu on kovin eri mieltä siitä, että onko sitä kysyntää edes, eli haluaisivatko kuluttajat todella pussissa kasvatettua kalaa luomuversiona, eli huikeasti kalliimpana. 

Suomessa EU:n asetuksen pohjalta ei ole laadittu kansallista tuotanto-ohjeistusta luomukalantuotantoa varten, eikä sitä ole edes tekeillä. Viranomaisten mukaan syynä on se, että ala ei ole kiinnostunut luomusta.

Kun ala ei ole kiinnostunut luomusta, niin se yleensä tarkoittaa sitä, että ala tietää, että kuluttajat eivät ole kiinnostuneita luomusta kyseisen tuotteen kohdalla, sillä jos ala tietäisi, että kuluttajat haluavat varmasti luomua, ala tuottaisi sitä markkinoille kiihtyvällä vauhdilla.

Mutta onneksi siellä on myös muutamia totuuksia, ettei unohdu se, mitä luomu todellisuudessa tarkoittaa:

Suomessa luomukalaa ei kasvateta lainkaan, mutta maahan tuodaan jonkin verran luomulohta Norjasta. Luonnossa villinä elävä kala ei ole luomua, sillä luomu tarkoittaa aina valvottua tuotantoa.

Villinä elävä kala ei ole luonnonmukaista, luomua, sillä luonnonmukaista siitä tulee vasta sitten, kun luomun byrokratian vaatimat sääntökirjat on luettu ja ymmärretty. Luonnossa elävä ei ole synonyymi luomulle. Luomukala elää samanlaisessa kalankasvatuspussissa vesialueella kuin tavanomainenkin kasvatettu kala, vaikka se kohteliaasti jätetään sanomatta, eli tällainen näkymä on myös luomukalan kasvatuksen taustalla:

Siellä ne kalat polskivat innoissaan ja odottavat sitä, että päätyvät lautasellemme. Osan kyljessä lukee luomu ja osan kyljessä ei lue, mutta samat olosuhteet ja "luonnonmukainen" elämä on kummankin taustalla. Tosin luomuelämän viettänyt maksaa moninverroin enemmän.

Siihen hintaan on syy, joka jostain syystä on juttuun päästetty mukaan, eli tämä:

Halonen arvioi, että yksi pullonkaula kotimaisen luomukalan reitillä voivat olla kalankasvatuksen tiukat ympäristömääräykset. Luomukalantuotannon ympäristökuormitus voi nousta suureksi, jos sitä tarkastellaan vain suhteessa tuotettuihin kalakiloihin.

Juuri näin! Jos me haluamme huolehtia ympäristöstämme, sanomme kiitos ei luomun tuottamiselle ja ostamme järkevästi tuotettua kalaa, emmekä jonkin paperilla hauskan näköisen ideologian mukaan tuotettua kalaa.


Luomuväki ei halua koskaan katsella sitä, miten paljon on tuhlattu luonnonvaroja yhden luomukilon tuottamiseen, vaan he haluavat tuijottaa aivan muita lukuja ja katsella kauniita luomumainoksia televisiosta.

Jälleen kerran on pakko kysyä, että mitäs sieltä lautaselta löytyy, eli onko siellä neliömetrejä, hehtaareja, vesikuutioita vai onko siellä kalaa kiloissa, tai grammoissa?

Ja lisää luomun ihmeellisestä maailmasta:

Kaikesta Euroopassa kasvatetusta lohesta ja kirjolohesta luomua on vain 1–2 %.

Siinä on taas todellisuus, eli näin pienen piirin toimintaa meidän pitäisi tukea kaikkien veroeuroilla ja pistää rahaa kankkulan kaivoon ja lisäksi jos haluaa edes hetken ajatella ympäristönäkökulmia, niin kannattaa jättää luomu hyllyyn ja ostaa järkevästi tuotettua kalaa.

Tärkeintä tuntuu olevan se, että kuluttajille saadaan jollakin merkillä varustettua kalaa, jolla merkillä  on söpöjä mielikuvia, mutta sen merkin vaatiman tuotantotavan todellisista vaikutuksista ympäristölle halutaan olla aivan hiljaa. Ehkä jopa koetetaan keksiä jokin poikkeussääntö, jonka nojalla kaikkia ympäristövaikutuksia ei tarvitsisi ottaa tuotantotavassa edes huomioon, jotta tuotantotavan imago ei kärsisi.

Eli kohta näemme jonkin poikkeussäännön poikkeuspykälän, jonka nojalla luomun ei tarvitse välittää ympäristökuormituksesta per tuotettu kilo, vaan siellä saadaan tuijotella jonkin mainostoimiston tuottamaa runollista tekstiä luomun mielikuvien mukaisen kalan tuottamisen autuudesta.

Taas ollaan menossa takapuoli edellä puuhun, kuten kävi isolla rahalla perustettujen luomukauppojen kohdalla, eli tuhlattiin rahaa, vaikka todellista kysyntää ei ollut ja sitten haukutaan kuluttajia, kun ovat niin tyhmiä, että eivät ostaneet.

Jutussa sanotaan lukuisia kertoja, että kysyntää ei ole, eikä kysyntään uskota, mutta silti tuotetta koetetaan väkisin tuoda markkinoille.